{"id":2232,"date":"2019-03-26T00:00:00","date_gmt":"2019-03-25T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/2019\/03\/26\/haaveissa-hyva-elama\/"},"modified":"2024-10-01T12:47:40","modified_gmt":"2024-10-01T09:47:40","slug":"haaveissa-hyva-elama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/2019\/03\/26\/haaveissa-hyva-elama\/","title":{"rendered":"Haaveissa hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 voin sanoa, kun nuoret miehet vailla ty\u00f6- tai opiskelupaikkaa toteavat yhteiskunnan olevan ep\u00e4reilu ja liian vaativa? Olen heid\u00e4n kanssaan osittain samaa mielt\u00e4. Puhumme tulevaisuudesta, heid\u00e4n tulevaisuudestaan. <\/span>Minun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4ni on auttaa heit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tulevaisuutensa positiivisena asiana. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4ni on saada heid\u00e4t uskomaan, kuinka hyv\u00e4\u00e4 heille tekisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikkansa yhteiskunnasta. Olen opiskellut teorian hyvin ja tied\u00e4n, miten suuri merkitys sosiaalisella osallisuudella on yksil\u00f6n hyvinvoinnille. Mutta jos totta puhutaan, tunnen olevani hiukan heikoilla j\u00e4ill\u00e4. <\/span><\/p>\n

\u201cMiten m\u00e4 muka jaksan?\u201d<\/strong><\/p>\n

Keskustelun jatkuessa k\u00e4y eritt\u00e4in selv\u00e4ksi, ett\u00e4 oman urapolun l\u00f6ytyminen ei ole mik\u00e4\u00e4n ongelma, kyll\u00e4 he tiet\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 haluavat opiskella ja millaista ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4. Mutta ent\u00e4 sitten, jos jaksaisinkin k\u00e4yd\u00e4 opinnot loppuun, miten ihmeess\u00e4 selvi\u00e4isi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja sen vaatimuksista. <\/span><\/p>\n

\u201dMiks ei vois olla vaikka 3 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ja 4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 lepoa? Sitten varmaan jaksaisinkin\u201d, toteaa yksi keskustelijoista. Muut yhtyv\u00e4t kommenttiin my\u00f6t\u00e4illen, juuri noin sen pit\u00e4isi menn\u00e4, sitten ty\u00f6n tekeminen olisi mahdollista. Kaikkien mielest\u00e4 rahaa tarvitsee vain sen verran, ett\u00e4 pystyy el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tarvittava lepo ja palautumisaika painavat n\u00e4iden miesten puntarissa paljon enemm\u00e4n kuin paksu lompakko.<\/span><\/p>\n

He ovat pohtineet n\u00e4it\u00e4 asioita paljon, he tuntevat omat voimavaransa eiv\u00e4tk\u00e4 suostu siihen, ett\u00e4 heilt\u00e4 vaaditaan enemp\u00e4\u00e4 kuin mit\u00e4 pystyv\u00e4t antamaan. N\u00e4m\u00e4 nuoret haluavat, ett\u00e4 yhteiskunta rohkaisee ja tukee heit\u00e4 yksinkertaisen, omiin voimavaroihin mitoitetun, el\u00e4m\u00e4n etsimisess\u00e4. He haluavat, ett\u00e4 heit\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, kun he kertovat tarvitsevansa enemm\u00e4n vapaa-aikaa. Eiv\u00e4t he ole laiskoja ja saamattomia, he tiedostavat itsest\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin tuntuvat itsek\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n. Ja he unelmoivat hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/span><\/p>\n

Syrj\u00e4ytymisen asiantuntijat<\/strong><\/p>\n

Syrj\u00e4ytyneisyyden m\u00e4\u00e4rittely ei aina ole aivan yksiselitteist\u00e4, vaan siihen liitet\u00e4\u00e4n monia erilaisia tekij\u00f6it\u00e4. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, ett\u00e4 syrj\u00e4ytyneet ovat erossa sellaisista toiminnoista, joita yhteiskunta pit\u00e4\u00e4 j\u00e4senilleen tarpeellisina. N\u00e4ist\u00e4 toiminnoista ansioty\u00f6 ja siihen vaadittava koulutus nousevat yleens\u00e4 esiin t\u00e4rkeimpin\u00e4 tilastoihin kirjattavina ja helposti mitattavina tekij\u00f6in\u00e4. (Myrskyl\u00e4 2011, 24.) <\/span><\/p>\n

Yhteiskunnan mittareiden mukaan n\u00e4m\u00e4 PEILI-hankkeen ty\u00f6pajalla kanssani keskustelevat nuoret ovat siis syrj\u00e4ytyneit\u00e4, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin syrj\u00e4ytymisuhan alla, ja heihin on kohdennettava toimia, jotka auttavat heit\u00e4 kiinnittym\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoima, Euroopan sosiaalirahaston tukema <\/span>PEILI-hanke<\/span><\/a> on yksi osa n\u00e4it\u00e4 kohdennettuja toimia. Hankkeen tavoitteena on auttaa nuoria miehi\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n suuntaa el\u00e4m\u00e4lleen koulutuksen, ty\u00f6n ja sosiaalisten verkostojen kautta. Vastaavanlaisia hankkeita on paljon, ja hyv\u00e4 niin. Ongelma on laaja ja siihen tarvitaan ratkaisuja.<\/span><\/p>\n

Voi kuitenkin olla, ett\u00e4 ratkaisut ovat aivan nen\u00e4mme alla. Tai oikeastaan suoraan edess\u00e4mme, tasavertaisina tiimin j\u00e4senin\u00e4. Siis ne syrj\u00e4ytymisuhan alla olevat nuoret itse. Mit\u00e4 jos heid\u00e4t otettaisiin mukaan hankkeen projektitiimiin kokemusasiantuntijoina, kertomaan mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ja mink\u00e4 pit\u00e4\u00e4 muuttua? Mit\u00e4 jos he olisivat niit\u00e4, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mihin suuntaan hankkeen pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4? \u00a0<\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 on kokemusasiantuntijuus?<\/strong><\/p>\n

Kokemusasiantuntijuus on etenkin terveys- ja sosiaalialalla l\u00e4hes muodikkaaksi muuttunut toimintamuoto. Se on syntynyt 2000-luvulla ja on ollut keskeisen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4n\u00e4 my\u00f6s sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n kehitt\u00e4misohjelmissa ja -hankkeissa (esim.<\/span> KASTE-ohjelmat<\/span><\/a> ja <\/span>Palvelut asiakasl\u00e4ht\u00f6isiksi -k\u00e4rkihanke<\/span><\/a>). Menetelm\u00e4n<\/span> hy\u00f6dyt on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/span>Kokemusasiantuntijat voivat tarjota asiakasl\u00e4ht\u00f6isen n\u00e4k\u00f6kulman palveluiden kehitt\u00e4miseen ja tuottamiseen. Samaan aikaan toiminnalla on kokemusasiantuntijalle itselleen voimaannuttava vaikutus, se tuo tiedon siit\u00e4, ett\u00e4 on tarpeellinen ja hy\u00f6dyllinen yhteiskunnalle.<\/span><\/p>\n

Toimintamallia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n aktiivisesti erilaisissa hankkeissa ja ohjelmissa, mutta se saa samalla osakseen my\u00f6s aiheellista kritiikki\u00e4. Tuoreessa v\u00e4it\u00f6skirjassa <\/span>”Making experts-by-experience \u2013 Governmental ethnography of participatory initiatives in Finnish social welfare organisations”<\/span><\/a> (Meriluoto 2018) tarkastellaan asiantuntijaksi tekemisen prosessia, sit\u00e4 miksi osallistujista halutaan kehitt\u00e4\u00e4 asiantuntijoita ja mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 on. Tutkimuksesta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 usein kokemusasiantuntijat eiv\u00e4t<\/span> itse p\u00e4\u00e4se m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, millaista on relevantti tieto tai hy\u00f6dyllinen osallistuminen, vaan he joutuvat mukautumaan toiminnan j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n omiin tavoitteisiin. Tutkimus rohkaisee osallistamistoimintaa toteuttavia tahoja olemaan valmiita haastamaan omia ennakko-oletuksiaan. <\/span><\/p>\n

Kokemusasiantuntijoiden tieto saattaa poiketa siit\u00e4, mit\u00e4 on oletettu, ja kriittist\u00e4kin, mutta juuri siksi sit\u00e4 on tarpeen kuunnella. <\/span><\/p>\n

Osallisuus ja sen hy\u00f6dyt<\/strong><\/p>\n

PEILI-hankkeessa haluamme toimia juuri t\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta. Haluamme, ett\u00e4 ty\u00f6pajoihin osallistuvat nuoret ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t asiantuntijuutensa merkityksen ja sen, miksi kaikki tieto on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, se kriittinenkin. Osallisuus on vuorovaikutusta ja kokemus osallisuudesta syntyy silloin, kun ihminen oivaltaa osallistumisen tarjoamat hy\u00f6dyt. (Leeman & Kuusisto & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2015.) <\/span><\/p>\n

Palvelumuotoilussa<\/em> keskeisen\u00e4 ajatuksena on eri osapuolten osallistaminen yhteisen tuotteen tai palvelun kehitt\u00e4miseen. Yhteiskehitt\u00e4misen<\/em> menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en voidaan hyvin edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s osallisuuden kokemusta. Kun nuori p\u00e4\u00e4see ty\u00f6pajalla saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen ammattilaisten kanssa, mietit\u00e4\u00e4n esimerkiksi<\/span><\/p>\n