{"id":2156,"date":"2018-02-20T00:00:00","date_gmt":"2018-02-19T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/2018\/02\/20\/unen-laatu-ja-tyostressi-yhteydessa\/"},"modified":"2024-10-01T12:47:51","modified_gmt":"2024-10-01T09:47:51","slug":"unen-laatu-ja-tyostressi-yhteydessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/2018\/02\/20\/unen-laatu-ja-tyostressi-yhteydessa\/","title":{"rendered":"Unen laatu ja ty\u00f6stressi yhteydess\u00e4 toisiinsa – miten sit\u00e4 tutkitaan?"},"content":{"rendered":"

Onko stressi vaarallista? Voiko nukkumalla parantaa omaa terveytt\u00e4\u00e4n?\u00a0<\/span>Metropolia Ammattikorkeakoulussa etsit\u00e4\u00e4n ratkaisuja siihen, miten unta tarkkailevan teknologian avulla voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 vaarallisen ty\u00f6stressin synty\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6per\u00e4inen stressi ei ole vaarallista silloin, kun ihminen p\u00e4\u00e4see palautumaan siit\u00e4 kunnolla ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Uni on yksi tehokkaimmista palautumisen tavoista. H\u00e4iriintynyt uni ja univaikeudet taas est\u00e4v\u00e4t palautumisen, jolloin stressikokemus \u201dj\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4lle\u201d. (Helvig et al 2016; Ramsawh et al 2009)<\/span><\/p>\n

Teknologia avuksi stressin ehk\u00e4isyyn<\/b><\/h4>\n

Tutkimuksessa tutkittiin teknologian avulla kotioloissa tapahtunutta unijaksoa kahtena viikon pituisena otoksena. Tutkittavat asensivat kotona oman patjansa alle unianturin, joka mittasi heid\u00e4n unen laatuaan. Siit\u00e4 saatavaa tietoa analysoidaan monin tilastotieteellisin menetelmin ja yhdistet\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n omaan kokemukseen terveydest\u00e4\u00e4n. <\/span><\/p>\n

Unianturin ja henkil\u00f6kohtaisen kokemuksen yhdist\u00e4v\u00e4 tieto voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 ratkaisu ty\u00f6terveyshuollon ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n. Ty\u00f6ik\u00e4isten ty\u00f6ss\u00e4jaksaminen on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n suurimpia haasteita.<\/span><\/p>\n

Pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa stressi aiheuttaa kansanterveysriskej\u00e4, kuten diabetesta sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitauteja (Kabat-Zinn 2012; Geurts &amp; Sonnentag 2006). Siksi ty\u00f6terveyshuollossa kaivataankin kipe\u00e4sti keinoja, joilla ongelmia voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 jo ennen niiden syntymist\u00e4. <\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 uutta anturi tuo ty\u00f6per\u00e4isen stressin ja unenlaadun tutkimukseen?<\/b><\/h4>\n

Teknologiaa on unitutkimuksessa k\u00e4ytetty ennenkin. Uutta onkin kehitt\u00e4\u00e4 kevyempi\u00e4 ja pitk\u00e4kestoisempia menetelmi\u00e4, joiden avulla unta voidaan mitata kotik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. <\/span><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n saakka tavanomaisin unen tutkimusmuoto on ollut Polysomnygraphy (PSG), joka toteutetaan laboratorio-oloissa sairaalaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. PSG:ss\u00e4 vartaloon ja kasvoihin asennetaan useita eri antureita mittaamaan y\u00f6aikaista toimintaa. N\u00e4m\u00e4 anturit kuitenkin jo itsess\u00e4\u00e4n h\u00e4iritsev\u00e4t valtavasti unta ja ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin hankalia asentaa. <\/span><\/p>\n

Hankkeen unitutkimuksen antureissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ns. ballistokardiografista (BCG) menetelm\u00e4\u00e4, joka mittaa hengityksest\u00e4 ja syd\u00e4mest\u00e4 syntyvi\u00e4 liikkeit\u00e4. K\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ohjelmisto piirt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 kuvaavia k\u00e4yri\u00e4 sek\u00e4 laskee lukuarvoja kertomaan mittauksen aikaisista tapahtumista. <\/span>https:\/\/www.murata.com\/en-us\/about\/newsroom\/news\/product\/sensor\/2016\/0210<\/span><\/a>. <\/span><\/p>\n

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet t\u00e4m\u00e4n laitteiston olevan sek\u00e4 kustannustehokas ett\u00e4, soveltuvan hyvin kotiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi (Nurmi et al 2016). \u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa l\u00e4ht\u00f6kohtana on teknologian yhdist\u00e4minen yksil\u00f6n omaan kokemukseen: tarkastelussa on se, miten anturimittauksesta saatava tieto heijastuu ihmisen henkil\u00f6kohtaiseen kokemukseen terveydentilastaan ja stressituntemuksistaan. T\u00e4m\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n tuo uuden n\u00e4k\u00f6kulman tutkimukseen.<\/span><\/p>\n

Tulokset lupaavia<\/b><\/h4>\n

Nyt teht\u00e4v\u00e4n tutkimuksen aineisto on analysointivaiheessa. Ennakkoon n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 olemme saaneet ker\u00e4tty\u00e4 tarvittavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n informaatiota eri analyysitapojen kokeilemiseksi ja ryhm\u00e4tasoinen yhteenveto valmistuu aikataulussa. Unianalyyseista on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa yksil\u00f6iden unen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ja olemme p\u00e4\u00e4sseet vertailemaan niit\u00e4 kyselyill\u00e4 ker\u00e4ttyihin osallistujien omiin kokemuksiin.<\/span><\/p>\n

Kaikki tutkimuksen osallistujat tulivat samasta yrityksest\u00e4. Mukana ollut yritys hy\u00f6tyy saaden ryhm\u00e4tasoisen yhteenvedon huhtikuun aikana henkil\u00f6kunnan jaksamisesta. Osallistujille annetaan henkil\u00f6kohtainen palaute viikolla kahdeksan kahdenkeskisiss\u00e4 keskusteluissa. Lopulliset tutkimustulokset valmistuvat vasta hankkeen loputtua lokakuun j\u00e4lkeen. Tutkimuksen pohjalta rakennetaan palvelukuvausmalli uuden teknologian hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 ty\u00f6per\u00e4isen stressin tutkimuksessa ja ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4. <\/span><\/p>\n

Kaiken kaikkiaan ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi vaatii viel\u00e4 paljon syv\u00e4llist\u00e4 tutkimista, muun muassa unien n\u00e4k\u00f6kulmasta. \u00a0<\/span><\/p>\n

Ennaltaehk\u00e4isy ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtina<\/b><\/h4>\n

On ollut ilo huomata tutkimukseen osallistuneiden innostuneisuus, mik\u00e4 kertonee my\u00f6s menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa ja siihen osallistui 39 tutkittavaa. Pilotti on vaatinut osallistuneilta sitoutuneisuutta ja paljon paperity\u00f6t\u00e4. Vastapainona tutkittavat ovat saaneet olla mukana mielenkiintoisessa tutkimuksessa ja henkil\u00f6kohtaisen palautekeskustelun kautta tietoa omasta unenlaadustaan.<\/span><\/p>\n

Projektissa p\u00e4\u00e4tutkijana toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian lehtori Jennie Nyman, joka parhaillaan ty\u00f6st\u00e4\u00e4 Link\u00f6pingin yliopistoon lisensiaattity\u00f6t\u00e4\u00e4n unen tutkimuksesta toimintaterapian n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/span><\/p>\n

Metropolian tutkimus liittyy valtakunnalliseen I\u00e4ll\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4 tutkimushankkeeseen <\/span>http:\/\/www.tyoika.fi\/<\/span><\/a>, jonka \u00a0tavoitteena \u00a0on ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4minen ja ty\u00f6urien \u00a0pident\u00e4minen erilaisin keinoin. Hankkeen n\u00e4k\u00f6kulmana on riskien ennaltaehk\u00e4isy. Valtakunnallista hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu. <\/span><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n