{"id":10777,"date":"2022-10-27T08:36:55","date_gmt":"2022-10-27T05:36:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/?p=10777"},"modified":"2024-10-01T12:46:24","modified_gmt":"2024-10-01T09:46:24","slug":"miten-johdetaan-tulevaisuudenkestavaa-liiketoimintaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/2022\/10\/27\/miten-johdetaan-tulevaisuudenkestavaa-liiketoimintaa\/","title":{"rendered":"Miten johdetaan tulevaisuudenkest\u00e4v\u00e4\u00e4 liiketoimintaa?"},"content":{"rendered":"

Tulevaisuudenkest\u00e4vyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sellaista toimintaa ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, jotka mahdollistavat toiminnan jatkumisen tulevaisuudessakin. Parhaimmillaan se tarkoittaa esimerkiksi tulevaisuutta koskevan tiedon luomista, ja luodun tulevaisuustiedon pohjalta polkujen rakentamista toivotusta tulevaisuudesta nykyhetkeen. Yrityksen tai organisaation tulevaisuudenkest\u00e4vyytt\u00e4 rakentaa tulevaisuusajattelun ja -tiedon lis\u00e4ksi esimerkiksi strategiaty\u00f6, yhteisty\u00f6 verkostoissa tai ekosysteemeiss\u00e4 sek\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6n aktiivinen seuraaminen.<\/p>\n

Tulevaisuudenkest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yrityksess\u00e4 otetaan huomioon edellytykset kest\u00e4v\u00e4n liiketoiminnan rakentamiseen. Esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6asiat ovat yksi keskeinen osa tulevaisuuden liiketoimintaa, niit\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n yritys ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta.<\/p>\n

Muutokset haastavat nykyiset k\u00e4sitykset ty\u00f6st\u00e4 ja johtamisesta<\/h2>\n

Viime vuosien nopeat ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t muutokset ovat tuoneet mukanaan lis\u00e4\u00e4 haasteita niin yritysten johtamiselle kuin ty\u00f6n tekemisellekin. Hybridity\u00f6 ja sen johtaminen on monelle arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Osaamisen johtaminen vaatii n\u00e4kemyst\u00e4 tulevaisuuden tarpeista. Tulevaisuuden ennakointi monenlaisten tulevaisuuskuvien rakentamisen avulla on tunnistettu erityisesti t\u00e4rke\u00e4ksi yritysten ja organisaatioiden elinvoiman kannattelulle.<\/p>\n

Sitra on nostanut ty\u00f6n tulevaisuudesta kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa (1):<\/p>\n

    \n
  1. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n monipuolisuus \u2013 ty\u00f6n tulevaisuus voi olla eri aloilla hyvinkin erilainen.<\/li>\n
  2. Nykyisten k\u00e4sitysten haastaminen \u2013 tulevaisuuden ty\u00f6 ei synny v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nykyisen ty\u00f6n jatkeena, vaan tulevaisuuden ty\u00f6t\u00e4 voi olla moni nykyisist\u00e4 oletuksistamme poikkeava vaihtoehto.<\/li>\n
  3. Muutosten moninaisuus \u2013 ty\u00f6n tulevaisuutta voidaan tarkastella niin rakenteiden, toimintakulttuurin, sis\u00e4lt\u00f6jen, johtamisen kuin osaamisenkin kautta.<\/li>\n<\/ol>\n

    Ty\u00f6n tulevaisuudella ei siis ole yht\u00e4 ainoaa selke\u00e4\u00e4 suuntaa vaan se riippuu t\u00e4ysin millaisesta ty\u00f6st\u00e4 on kyse. Niinp\u00e4 kysymme, miten muutoshaasteita on ratkottu, ja miten t\u00e4t\u00e4 moninaisuutta voisi yrityksiss\u00e4 johtaa?<\/p>\n

    Yritt\u00e4jyyden verkostot tukevat kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua<\/h2>\n

    Kest\u00e4v\u00e4 kasvu on jokaisen yrityksen asia, mutta yksitt\u00e4isen yrityksen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Etenkin pienempien yritysten voi olla vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 resursseja, riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 asiantuntemusta ja kanavia kest\u00e4v\u00e4n toiminnan toteuttamiseen.<\/p>\n

    Verkostot ja ekosysteemit mahdollistavat yhteisty\u00f6n kautta laajemmat resurssit ja eri alojen osaamisen yhteent\u00f6rm\u00e4ytt\u00e4misen. Monen alan asiantuntemusta yhdist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 saadaan innovoitua sellaisia ratkaisuja, joihin kapea-alaisella osaamisella ei p\u00e4\u00e4st\u00e4isi. Yhteisty\u00f6 mahdollistaa siis laaja-alaisemman ja siten vaikuttavamman toiminnan yrityksiss\u00e4.<\/p>\n

    Esimerkiksi kiertotalouden toteuttaminen vaatii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimiakseen yhteisty\u00f6t\u00e4, jotta sit\u00e4 voidaan toteuttaa mahdollisimman monella tasolla, huomioiden<\/p>\n

      \n
    • tuotteiden palvelullistamisen mahdollisuudet<\/li>\n
    • tuotteiden uudelleen k\u00e4yt\u00f6n ja korjaamisen mahdollisuudet<\/li>\n
    • ja lopulta materiaalien uusiok\u00e4ytt\u00f6mahdollisuudet.<\/li>\n<\/ul>\n

      Erityisen t\u00e4rke\u00e4 vaihe kest\u00e4vyyden kannalta on tuotteiden suunnittelu. Jopa yli 80% tuotteiden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista on sellaisia, jotka m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t suunnitteluvaiheessa (2). Panostamalla yhteisty\u00f6h\u00f6n ja laaja-alaisen asiantuntemuksen hy\u00f6dynt\u00e4miseen niin tuotteen kuin palvelun suunnitteluvaiheessa voidaan alusta alkaen luoda pohjaa kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4lle toiminnalle.<\/p>\n

      Johtaminen tulevaisuuden toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4<\/h2>\n

      Monet toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutokset haastavat my\u00f6s johtamisty\u00f6t\u00e4. Strategisessa johtamisessa korostuu uudenlaiset arvonluonnin viitekehykset, n\u00e4kemyksellisyys, ketteryys ja koko organisaation saaminen mukaan uudistumiseen. Paula Kilpisen (3) mukaan ihmisl\u00e4ht\u00f6inen strategiaty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 muun muassa merkityksellisyyden, kyvykkyyksien, osallisuuden ja uudenlaisten toimijuuden mallien korostumista.<\/p>\n

      Henkil\u00f6st\u00f6johtamisessa korostetaan erityisesti ty\u00f6ntekij\u00e4kokemuksen merkityst\u00e4, ty\u00f6yhteis\u00f6jen tunneilmaston johtamista, kustomoitua johtamista ja henkil\u00f6st\u00f6n potentiaalin parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 (4).<\/p><\/blockquote>\n

      Organisaatiorakenteet uudistuvat yhteis\u00f6- ja itseohjautuvuutta painottavaan suuntaan ja digitaalinen ty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 uusia ajatuksia virtuaaliyhteis\u00f6llisyydest\u00e4 ja innovatiivisista ty\u00f6skentelytavoista. Muutosjohtamiskyvykkyys, resilienssi ja transformatiivinen johtaminen ovat jo nyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 johtamisen kompetensseja. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko edellytt\u00e4\u00e4 rationaalisen ajattelun sijasta kokonaisvaltaista systeemist\u00e4 ja kompleksista havaintokyky\u00e4 (5). Yhteenvetona voi todeta johtamisen paradigman olevan muuttumassa eri tavoin.<\/p>\n

      Tulevaisuudenlukutaito ja innovaatiokyvykkyys rakentavat kest\u00e4vyytt\u00e4<\/h2>\n

      Innovatiiviset ihmiset ovat tutkimusten mukaan heit\u00e4, jotka todenn\u00e4k\u00f6isimmin ryhtyv\u00e4t yritt\u00e4jiksi tulevaisuudessa. Innovatiivisuus voi olla luontevampaa toisille, mutta jokainen voi kehitty\u00e4 siin\u00e4. Kokonaisuutena Suomi on maailman viidenneksi innovatiivisin maa, vaikkakaan suomalaiset korkeakoulut eiv\u00e4t ole k\u00e4rkisijoilla innovatiivisuuden suhteen.<\/p>\n

      Tulevaisuudenlukutaito samoin kuin innovatiivinen ajattelutapa laajentaa ajatusmaailmaa uusien vaihtoehtoisten polkujen n\u00e4kemiseen.<\/p><\/blockquote>\n

      Innovaatio- ja skenaarioty\u00f6skentely onkin sek\u00e4 yrityksille ett\u00e4 yksitt\u00e4isille henkil\u00f6ille t\u00e4rke\u00e4 taito, jota korkeakoulut voivat opetuksessaan ett\u00e4 hankety\u00f6skentelyss\u00e4\u00e4n edist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

      Tulevaisuudenkest\u00e4vien organisaatioiden tutkimuksissa havaittu johtamisessa yhteisi\u00e4 piirteit\u00e4 (6). N\u00e4it\u00e4 ovat erityisesti<\/p>\n

        \n
      • tiiviin kytk\u00f6ksen rakentaminen ennakoinnin ja innovaatiotoiminnan v\u00e4lille, sek\u00e4<\/li>\n
      • avoimien yhteisty\u00f6muotojen ja ekosysteemiajattelun hy\u00f6dynt\u00e4minen ennakoinnissa ja innovaatiotoiminnassa.<\/li>\n<\/ul>\n

        Uutta ajattelua kaivataan johtamiseen ja yritt\u00e4jyyteen<\/h2>\n

        Johtamiseen ja yritt\u00e4jyyteen tarvitaan uutta ajattelua. Er\u00e4\u00e4n mahdollisuuden uudistumiselle tarjoaa complex adaptive system -ajattelu (7). Se haastaa johtajat ja yritykset pohtimaan, miten toimintaa voidaan mukauttaa vastaamaan paremmin uusiin haasteisiin. Uudet haasteet edellytt\u00e4v\u00e4t usein uusien asioiden havaitsemista, tilanteiden uudenlaista ymm\u00e4rryst\u00e4 ja sen huomaamista, miten voitaisiin toimia toisin.<\/p>\n

        Nostamme esiin muutamia poimintoja yll\u00e4 kuvatuista muutoshaasteista ja siit\u00e4, miten johtamisessa tai yrityksen toiminnassa voi aloittaa pienin askelin tulevaisuudenkest\u00e4vyyden rakentamisen:<\/p>\n

          \n
        • Verkostoyhteisty\u00f6 auttaa rakentamaan monialaisia tulevaisuuskuvia. Yhteisty\u00f6 tuo rakentavaa moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4, vaikka yrityksen ratkaisut s\u00e4ilyv\u00e4tkin sen omina (8).<\/li>\n
        • Tulevaisuussuuntautunut johtaminen ja tulevaisuudenlukutaito on sek\u00e4 tiedon luomisen johtamista ett\u00e4 tiedon avulla johtamista. Kuten professori Reijo Karhinen toteaa: \u201cOlennaista on, kuinka hyvin olet osannut tulevaisuuskuvan rakentaa, ja miten osaat katsoa sielt\u00e4 t\u00e4nne nykyhetkeen.\u201d (9)<\/li>\n
        • Innovaatiotoiminnassa nostetaan esiin yrityksen liiketoiminnan tulevaisuuskest\u00e4vyyden rinnalle yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys (10).<\/li>\n<\/ul>\n

          N\u00e4m\u00e4 ovat esimerkkej\u00e4 tulevaisuudenkest\u00e4v\u00e4n bisneksen kulmakivist\u00e4, joiden varaan yritykset voivat rakentaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua ja tulevaisuuteen suuntautuvaa liiketoimintaa.<\/p>\n

          Samalla n\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat avaavat ammattikorkeakouluille merkitt\u00e4vi\u00e4 mahdollisuuksia entist\u00e4 vaikuttavampaan yhteiskunnalliseen rooliin suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja strategisten valintojen tekij\u00f6in\u00e4 innovaatioekosysteemeiss\u00e4 (10). My\u00f6s Sitra nostaa ammattikorkeakoulut keskeisiksi toimijoiksi alueiden elinvoimaisuutta tukevissa osaamis- ja innovaatioekosysteemeiss\u00e4 (8) ja kutsuu ammattikorkeakoulut kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ennakoinnin ja tietojohtamisen ratkaisuja.<\/p>\n

          Kirjoittajat<\/h2>\n

          Leena Unkari-Virtanen<\/strong> ty\u00f6skentelee lehtorina Metropoliassa ja on koulutukseltaan musiikin tohtori. H\u00e4n vastaa teemavastaavana Tulevaisuuden ty\u00f6 ja osaaminen -hankesalkusta ja on mukana monissa TKI-teht\u00e4viss\u00e4 ja verkostoissa. H\u00e4n vastaa Metropolian ennakointikyvykkyytt\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 MEKY-projektista sek\u00e4 TKI-ty\u00f6t\u00e4 ja oppimistoimintaa kytkev\u00e4st\u00e4 TKIO-projekteista. Dialogi, yhteiskehittely ja systeeminen ymm\u00e4rrys ovat h\u00e4nelle t\u00e4rkeit\u00e4 uusien ideoiden ja oivallusten innoittajia, mutta my\u00f6s ty\u00f6menetelmi\u00e4 tutkijan, ty\u00f6nohjaajan ja kouluttajan teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

          Helena Kuusisto-Ek<\/strong> ty\u00f6skentelee Metropoliassa liiketalouden alalla opetus- ja kehitt\u00e4misteht\u00e4viss\u00e4. H\u00e4n on my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Tampereen Yliopistossa teemanaan korkeakoulujen strateginen johtaminen. Kirjoittaja on toiminut pitk\u00e4\u00e4n sek\u00e4 johtamisty\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6jen ja johtamisen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4nen osaamisalueitaan ovat erityisesti strateginen johtaminen, muutosjohtaminen ja organisaatioiden kehitt\u00e4minen.<\/p>\n

          Tiina Brandt<\/strong> toimii vanhempana tutkijana Haaga-Heliassa. H\u00e4n on kauppatieteiden tohtori ja dosentti, teemanaan erityisesti johtamisen ja yritt\u00e4jyyden psykologiset teemat, kuten persoonallisuus, psykologinen p\u00e4\u00e4oma ja innovatiivisuus. H\u00e4n ty\u00f6skentelee hankkeissa, joissa kantavana teemana on inhimillisen p\u00e4\u00e4oman kehitt\u00e4minen. H\u00e4nen viimeaikaiset tutkimuksensa ovat k\u00e4sitelleet mm. hankalia ihmisi\u00e4 ty\u00f6paikoilla, persoonallisuuden yhteytt\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiin ja psykologisen p\u00e4\u00e4oman vaikuttavuutta yritt\u00e4jyyteen.<\/p>\n

          Sini Maunula<\/strong> toimii hankeasiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Koulutukseltaan h\u00e4n on liiketalouden tradenomi ja viimeistelee YAMK-opintojaan P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ilmi\u00f6t johtamisessa, kehitt\u00e4misess\u00e4 ja asiakasty\u00f6ss\u00e4 -koulutusohjelmassa. H\u00e4n ty\u00f6skentelee erityisesti vastuullisuuteen kytkeytyviss\u00e4 hankkeissa, koska haluaa olla mukana rakentamassa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 pohjaa tulevaisuuden liiketoiminnalle ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n

          L\u00e4hteet<\/h2>\n
            \n
          1. Dufva. M. 2021. Ty\u00f6n tulevaisuudet megatrendien valossa (sitra.fi)<\/a><\/li>\n
          2. European Commission (2022). Sustainable Product Policy. Eu Science Hub. (ec.europa.eu)<\/a><\/li>\n
          3. Kilpinen, P. (2022). Inhimillinen strategia. Alma.<\/li>\n
          4. Mellanen, A. & Mellanen, K. (2020) Hyv\u00e4t, pahat ja milleniaalit. Miten meit\u00e4 tulisi johtaa? Atena.<\/li>\n
          5. Boulton et al. (2015). Embracing Complexity. Strategic Perspectives for an Age of Turbulence. Oxford University Press.<\/li>\n
          6. von der Gracht H. A, Vennemann, C.R., Darkow I-L. (2009). Corporate foresight and innovation management: A portfolio-approach in evaluating organizational development. PDF (tarjomefa.com)<\/a> Futures 42 (2010) 380\u2013393.<\/li>\n
          7. Complex adative system (hsdinstitute.org)<\/a><\/li>\n
          8. Arola, M., Huttula, T., J\u00e4ms\u00e9n, P., Kirjavainen, A., Mustikainen, H., Ranki, S., Santam\u00e4ki. I., Vesa, A.-M. & Viitanen, J. (2022). Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeiss\u00e4. (sitra.fi)<\/a> Sitran selvityksi\u00e4 204. Helsinki: Sitra.<\/li>\n
          9. Ketonen-Oksi, S. (2021). Reijo Karhinen: uuden oppimisesta kiinnostuneet ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat tulevaisuuden timantteja. Futura 2\/2021,6\u20139.<\/li>\n
          10. Naumanen, M. (2019). Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen innovaatiot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. (vtt.fi)<\/a> Policy Brief 25\/2019.<\/li>\n<\/ol>\n

            Lis\u00e4\u00e4 tietoa n\u00e4ist\u00e4 teemoista on luettavana 3UAS-konferenssin Tulevaisuudenkest\u00e4v\u00e4 bisnes – osaamista systeemeiss\u00e4 konferenssin 2022 julkaisusta:<\/p>\n

            3UAS-konferenssi: Kest\u00e4v\u00e4 kasvu ja yritt\u00e4jyyden verkostot – osa 1<\/a><\/p><\/blockquote>\n