{"id":10371,"date":"2022-04-27T05:00:41","date_gmt":"2022-04-27T02:00:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/?p=10371"},"modified":"2024-10-01T12:46:32","modified_gmt":"2024-10-01T09:46:32","slug":"resilienssi-itsetuntemus-ja-nakokulman-vaihto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tikissa\/2022\/04\/27\/resilienssi-itsetuntemus-ja-nakokulman-vaihto\/","title":{"rendered":"Resilienssi, itsetuntemus ja n\u00e4k\u00f6kulman vaihto"},"content":{"rendered":"

Informaatiotulvan hallinta voi olla t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 melko suuri haaste, sill\u00e4 propagandan ja aktuaalisen tiedon erottaminen toisistaan on vaikeaa. Valeuutisten erottaminen provokatiivisesta toiminnasta voi olla jopa mahdotonta. Viime aikoina onkin sosiaalisessa mediassa jaettu vinkkej\u00e4 siit\u00e4, kuinka erottaa valeuutinen oikeasta uutisesta. Usein sanotaan, ett\u00e4 totuus on tarua ihmeellisemp\u00e4\u00e4, mutta uutisten suhteen useampi samansis\u00e4lt\u00f6inen uutisointi voi olla keino varmentaa tiedon oikeellisuutta. On arvokasta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinot mielens\u00e4 rauhoittamiseen.<\/p>\n

N\u00e4etk\u00f6 ankan vai pupun?<\/h2>\n
\"vanha
Joseph Jastrow, 1900, Fact and Fable in Psychology. Houghton, Mifflin and Co, s. 294-296.<\/figcaption><\/figure>\n

Yll\u00e4 oleva piirroskuva on klassinen esimerkki siit\u00e4, kuinka ihmisen tunnetila tai ymp\u00e4rist\u00f6 voi vaikuttaa siihen, havaitseeko katsoja kahta el\u00e4int\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kuvasta mielest\u00e4\u00e4n pupun vai ankan (1).<\/p>\n

Kuinka voi antaa veden valua ankan sel\u00e4st\u00e4? Miten ollaan resilienttej\u00e4 informaation tukahduttavalle vaikutukselle?<\/p><\/blockquote>\n

Mik\u00e4li uutisvirtaa tai somea seuraa hyvin aktiivisesti, voi olla, ett\u00e4 niiden sis\u00e4lt\u00f6 saa tarpeettoman suuren merkityksen arjen ajattelussa ja tunnetiloissa. Kuormittumisen s\u00e4\u00e4tely\u00e4 on hyv\u00e4 tarkkailla. Olisi hyv\u00e4 mietti\u00e4, mit\u00e4 jatkuvan sis\u00e4lt\u00f6virran seuraamisella hakee takaa, tai mit\u00e4 tarkoitusta se palvelee.<\/p>\n

Meill\u00e4 on joka hetki mahdollisuus vaikuttaa omiin tunteisiimme ja ajatteluumme<\/h2>\n

Mik\u00e4li huomaa oman ahdistuksen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, kannattanee sosiaalisen median ja uutisten seuraaminen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle. Ahdistuksen kuopasta yl\u00f6s p\u00e4\u00e4syyn on monia keinoja ja kukin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ne itselleen sopivimmat: joillakin se on juttelu yst\u00e4vien kanssa, toisilla luonnossa kulkeminen tai urheilu. Itsens\u00e4 ja tuntemustensa kuulostelu kuitenkin kannattaa ja johtaa usein muutenkin parempaan itsetuntemukseen.<\/p>\n

L\u00e4sn\u00e4oleminen omassa kehossa ja ajattelun tasaaminen rauhallisen hengityksen avulla ovat hyvi\u00e4 keinoja tyynnytt\u00e4\u00e4 laukkaavaa mielt\u00e4, koska miksi et tekisi niin? Murheessa vellominen ei muuta tosiasioita, mutta helposti lamaannuttaa ja est\u00e4\u00e4 omaa toimintaa.<\/p><\/blockquote>\n

Toiminnan ja lamaantumisen vaihtelun voimakkuus voi n\u00e4ky\u00e4 resilienssin\u00e4. Sill\u00e4 tarkoitetaan henkist\u00e4 kapasiteettia, jonka avulla ihminen pystyy, usein tiedostamattomasti, hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 voimavaroja ja vahvuuksia, jotka yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t h\u00e4nen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Resilienssin merkitys nousee esille erityisesti yll\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 ja vaikeissa tilanteissa, jotka haastavat ihmisen totutut toimintamallit ja ajatukset (2), jota on mahdollisuus my\u00f6s itse kasvattaa.<\/p>\n

Ajatteluaan voi her\u00e4tell\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulman vaihtamisella<\/h2>\n

N\u00e4k\u00f6kulman vaihtamisen taito voi auttaa huomaamaan, etteiv\u00e4t asiat olekaan niin yksioikoisia. Silloin voi huomata, ett\u00e4 jossain vaikeassa ja hankalassa seikassa tai tilanteessa, on jokin hyv\u00e4 puoli (tai sit\u00e4 voi yritt\u00e4\u00e4 etsi\u00e4). Huomio hyv\u00e4st\u00e4 voi auttaa ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n hankalan asian eteen tai sen parissa.<\/p>\n

Usein sanotaan, ett\u00e4 kun huomaa ne asiat, jotka ovat jo hyvin, huonompien asioiden merkitys v\u00e4henee. Priorisoiminen hyv\u00e4\u00e4n ja toimivaan voivat toimia my\u00f6s vipuvartena vaikeiden asioiden ty\u00f6st\u00e4misess\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 motivaatiota.<\/p><\/blockquote>\n

Hyv\u00e4n n\u00e4keminen ja siihen keskittyminen ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita p\u00e4\u00e4n pist\u00e4mist\u00e4 positiivisuuden pensaaseen. Se voi tarkoittaa, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ne voimavarat ja vahvuudet, joilla asioiden ja hyvinvoinnin eteen jaksaa kamppailla.<\/p>\n

N\u00e4k\u00f6kulman vaihtamista voimavaroihin ja vahvuuksiin harjoitellaan yhdess\u00e4 my\u00f6s Katse tulevaisuuteen -hankkeessa, jotta yritysten resilienssi vahvistuisi.<\/p>\n

Kirjoittaja<\/h2>\n

Helena Miettunen<\/strong> (FT, lastenpsykiatria FM, logopedia KM, kasvatuspsykologia) on\u00a0Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkintovastaava sek\u00e4 Katse tulevaisuuteen – hankkeen<\/a> asiantuntija.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n
    \n
  1. Joseph Jastrow, 1900, Fact and Fable in Psychology (archive.org)<\/a>. Houghton, Mifflin and Co, s. 294-296.)<\/li>\n
  2. Mit\u00e4 resilienssi on? | Helsingin yliopisto (helsinki.fi<\/a>)<\/li>\n<\/ol>\n

    Kirjallisuutta<\/h2>\n