{"id":542,"date":"2018-03-09T00:00:00","date_gmt":"2018-03-08T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tiedon-janoa\/2018\/03\/09\/totta-vai-valetta-miten-arvioida-tiedon-luotettavuutta\/"},"modified":"2024-10-01T12:21:08","modified_gmt":"2024-10-01T09:21:08","slug":"totta-vai-valetta-miten-arvioida-tiedon-luotettavuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tiedon-janoa\/2018\/03\/09\/totta-vai-valetta-miten-arvioida-tiedon-luotettavuutta\/","title":{"rendered":"Totta vai valetta – miten arvioida tiedon luotettavuutta?"},"content":{"rendered":"

Osallistuin muutaman ty\u00f6kaverini kanssa valeuutisia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n koulutukseen. Kouluttajana oli Kai Halttunen<\/a>, joka on tamperelainen tiedonhaun ja hankinnan sek\u00e4 opetuksen ja ohjauksen kouluttaja, tutkija ja kirjoittaja.<\/p>\n

On vaikea luottaa, kun kaikkea voidaan manipuloida<\/h2>\n

Puhe totuuden j\u00e4lkeisest\u00e4 yhteiskunnasta, valeuutisista, kuvahuijauksista ja manipuloiduista videoista lis\u00e4\u00e4 ep\u00e4luuloisuutta. Jokainen tiedonk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 joutuu suhtautumaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 tietoon kriittisesti ja miettim\u00e4\u00e4n, voiko tiedonl\u00e4hdett\u00e4 todella hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Tiedonk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei voi aina arvioida tiedon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, koska oma sis\u00e4lt\u00f6osaaminen ja asiantuntemuksen taso ei riit\u00e4.<\/p>\n

Asiantuntemus voi olla monenlaista: orastavaa, monivuotista, kapeaa, leve\u00e4\u00e4, pinnallista tai syv\u00e4\u00e4. Ja koska tiede ja ammattialat kehittyv\u00e4t jatkuvasti, yhdenkin ihmisen asiantuntemuksen taso vaihtelee eri ajankohtina. Jos asia on itselle uusi, miten voi tiet\u00e4\u00e4, onko esitetty asia totta ja paikkansa pit\u00e4v\u00e4\u00e4? Ollaan aika isojen asioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4, kun arvioidaan esitetyn tiedon totuudellisuutta.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa aloittelevaa jo kauhistuttaa, mutta t\u00e4h\u00e4nkin pulmaan l\u00f6ytyy ratkaisu.<\/p>\n

L\u00e4hdekritiikki pelastaa<\/h2>\n

Minulle koulutuksen keskeisin anti oli huomata, ett\u00e4 muuttuneessakin maailmassa voi p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 vanhoja konsteja soveltamalla. Vanhalla kunnon l\u00e4hdekritiikill\u00e4 p\u00e4\u00e4see yh\u00e4 pitk\u00e4lle ja se valaisee tiet\u00e4 sekavassa maailmassa. L\u00e4hdekritiikki pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea tiedon kontekstin eli asiayhteyden arviointina.<\/p>\n

Selvit\u00e4, voitko luottaa tahoon joka tietoa esitt\u00e4\u00e4<\/h2>\n

Kaikki voivat arvioida k\u00e4siin saamansa tiedon asiayhteytt\u00e4. Ilman asiayhteytt\u00e4 on mahdotonta arvioida informaatiota ja sen luotettavuutta. Tiedon konteksti antaa tiedolle uskottavuutta ja painoarvoa.<\/p>\n

<\/h2>\n
\"\"
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vinkkej\u00e4 luotettavuuden arviointiin. L\u00e4hde: Suomen kirjastoseura \/IFLA<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

El\u00e4m\u00e4 muuttuu mahdottomaksi, jos mihink\u00e4\u00e4n ei voi luottaa. Tarkoitus on, ett\u00e4 otat selv\u00e4\u00e4, pystytk\u00f6 luottamaan siihen ihmiseen tai tahoon, joka tietoa esitt\u00e4\u00e4. Joudut punnitsemaan oman luottamuksesi miettim\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4 tied\u00e4n kirjoittajasta ja h\u00e4nen urastaan, muista julkaisuistaan tai h\u00e4nen taustaorganisaatioistaan?<\/p>\n

On helpompi ratkaisu hyl\u00e4t\u00e4 tiedonl\u00e4hde kokonaan, jos sille ei l\u00f6ydy kontekstin tukea, kuin se ett\u00e4 arvioisit kyseisen tiedon todenper\u00e4isyyden.<\/p>\n

Yksitt\u00e4inen artikkeli ei viel\u00e4 kerro luotettavuudesta<\/h2>\n

Siirtyminen painetuista lehdist\u00e4 e-lehtien pariin on aiheuttanut sen, ett\u00e4 aineistojen tarkastelu tehd\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n monesti yksitt\u00e4isen artikkelin tasolla, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 yhden lehden tasolla. N\u00e4in toimimalla menetet\u00e4\u00e4n tietoa artikkelin asiayhteydest\u00e4 ja luotettavuudesta. Lehti ja sen kustantaja muodostavat artikkelin kontekstin. Siksi on hyv\u00e4 mietti\u00e4, mit\u00e4 tied\u00e4t siit\u00e4 lehdest\u00e4, jossa artikkeli on julkaistu. Onko artikkeli julkaistu alansa keskeisess\u00e4 tieteellisess\u00e4 julkaisussa vai kenties alan ammattilehdess\u00e4?<\/p>\n

Hakuja kannattaa tehd\u00e4 kirjaston tarjoamista tietokannoista<\/a>. Niist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t useimmiten tiedon, mink\u00e4 tasoisesta lehdest\u00e4 on kyse. Tieteellisten lehtien kohdalla tietokannoista l\u00f6ytyy usein jokin n\u00e4ist\u00e4 termeist\u00e4: peer-reviewed\u00a0journal\u00a0tai\u00a0refereed journal, my\u00f6s\u00a0scholarly tai academic journal ilmaisuja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Jos tietokanta ei kerro lehden tasoa, voit hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lehden omia kotisivuja. Niiss\u00e4 yleens\u00e4 kerrotaan, onko kyseess\u00e4 tieteellinen aikakauslehti vai jonkun muun tyyppinen julkaisu.<\/p>\n

Ota avuksi tarkistuslistat<\/h2>\n

L\u00e4hdekritiikki\u00e4 pohtiessaan voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia tarkistuslistoja. Alta l\u00f6ytyy osoite muutamaan tarkistuslistaan.<\/p>\n