Avainsana: työtehtävät

Työpaikkana AMK-kirjasto: Satutunneilta kohti avointa tiedettä

4.11.2024

Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 3 Ehdin työskennellä yhteensä seitsemän vuotta parissa eri kunnan- ja kaupunginkirjastossa ennen kuin aloitin Metropoliassa keväällä 2023. Metropolian yhteisöön kuuluu suunnilleen yhtä paljon opiskelijoita ja henkilökuntaa kuin keskikokoisessa kunnassa on asukkaita, eli kirjaston kohderyhmä on lähes yhtä suuri kuin edellisessä työpaikassani Sipoon kunnankirjastossa. Monikielisyys on ollut tärkeä osa kumpaankin työtä, mutta toinen kieli on vaihtunut välissä: edellisessä työssäni käytin suomen lisäksi pääasiassa ruotsia, nykyään englantia. Päivittäisessä työssä on joitain samoja rutiineja – kuten asiakaspalvelua ja kirjaston logistiikkaa – mutta myös paljon eroja. Yleisessä kirjastossa mm. luin satuja päiväkotiryhmille, pidin kirjavinkkauksia koululaisille, hankin kirjallisuutta aikuisten osastolle ja opastin digipalveluita senioreille. Suosittuna ajanviettopaikkana kirjastossa riitti vilkasta menoa arkipäivisin usein iltaan saakka. Nyt voin keskittyä selkeään kohderyhmään Miksi siis hakeuduin AMK-kirjastoon? Minua kiinnosti ajatus, että voisin päästä osaksi korkeakouluyhteisöä ja keskittyä selkeään kohderyhmään: oman korkeakoulun opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Korkeakoulukirjastot ovat yleisten kirjastojen tavoin kaikille avoimia ja kuka tahansa voi hankkia kirjastokortin, mutta AMK-kirjastolaisen työnkuvassa painottuvat oman työyhteisön tarpeet: aineistoa hankitaan, kokoelmia kehitetään ja tiedonhaun sekä aineistonhallinnan ohjausta järjestetään opiskelua, opetusta ja TKI-toimintaa ajatellen. Esimerkiksi kirjaston hankinnoissa keskityn nykyään kiinteistö- ja rakennusalan kokoelmiin sen sijaan, että hankkisin kaikille mahdollisille kohderyhmille hiukan jotakin. Yleisessä kirjastossa työnkuvani koostui monenlaisista irrallisista osasista, joita hoidettiin, kun kirjaston arjen pyöristykseltä ehdittiin. AMK-kirjastossa hallitsen enemmän omaa työtäni ja aikatauluani, ja olen pystynyt kehittämään asiantuntemustani osana laajempaa korkeakouluyhteisöä. Tuttu pelialusta Seppo erilaisilla tavoitteilla Joitain yllättäviä yhtäläisyyksiäkin työpaikkojen välillä löytyy – esimerkiksi eräs Seppo. Pelialustalla nimeltä Seppo toteutettiin yleisessä kirjastossa esimerkiksi viides- ja kuudesluokkalaisille tehtäväratoja, joissa tutustuttiin vaikkapa fantasiakirjoihin kirjastotilassa pelaten. Metropoliassa Seppo tuli vastaan uudelleen: täällä uudet opiskelijat tutustuvat opiskelujen alussa kampuksensa kirjastoon Kirjastotietäjä-pelin avulla. Erona seppoilussa on ainakin se, että AMK-opiskelijoille ei ole tähän mennessä tullut mieleen kiipeillä kirjahyllyjen päälle kesken pelin. Ryhmille tarjottavan ohjelman ja opastuksen keskeisissä tavoitteissa on myös eroja. Yleisessä kirjastossa oli tärkeää panostaa erityisesti lukemaan innostamiseen ja lukutaidon tukemiseen. AMK-kirjaston tietoasiantuntijana tavoitteeni on tukea tiedonhakua, lähdekritiikkiä ja oikean tiedon löytämistä opintoihin. Uuden oppiminen jatkuu datatukipalveluissa Mitä seuraavaksi? Ainakin uuden oppiminen jatkuu. Nykyään yksi työtehtävistäni on työskentely Metropolian datatukipalveluissa, joissa tuetaan aineistonhallinnan osaamista ja edistetään avointa tiedettä. Tällaisiin työtehtäviin ei työ yleisessä kirjastossa suoraan valmistanut – mutta toisaalta siellä oppi sopeutumaan monenlaisiin uusiin ja yllättäviinkin tilanteisiin, ja asennoitumaan niin, että kirjastotyö on jatkuvaa oppimista. – Anni, tietoasiantuntija

Työpaikkana AMK-kirjasto: Tämä on uusi maailmansa

21.10.2024

Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 2 Olin kolmen vuoden ajan kaupunginkirjastossa. Kuvailisin edellistä työpaikkaani sanoilla "eläväinen, monenkirjava, tuttu", ja vuodet eivät ainakaan olleet tylsiä. Tein useampia sijaistuksia samaan kirjastoon, ja työnkuva vaihteli sijaisuuden mukaan. Jokaiseen sisältyi asiakaspalvelua ja kokoelmanhoitoa, lisäksi toimin esimerkiksi lehti- ja näyttelytilavastaavana, lasten- ja nuorten kirjastotyössä, aikuisten sisältötyössä sekä Enter Ry -koordinaattorina. Kaupunginkirjastossa on asiakkaita vauvasta vaariin Asiakaskunta noudatti kirjaston sääntöjä - toisinaan - sekä aukioloaikojen rytmiä. Pieniä päiväkotilaisia aamulla, senioreita päivällä, nuoria illalla. Erään pienen tytön päivä pelastui, kun löysin hieman suurpiirteisen kuvailun perusteella kirjan, johon hän oli tykästynyt. Siinä oli kanin kuva kannessa, ”ehkä”. Muistelin hyllyttäneeni sellaisen joskus, ei kovin kauan aikaa sitten. Mieleen jäivät myös dekkarisuositteluja kaipaavan asiakkaan saatesanat: "Murha päivässä pitää lääkärin loitolla". Niinhän se varmasti tekee. Koin, että yleisessä kirjastossa työ oli hyvin tapahtumapainoitteista. Olen vetänyt kirjastolaisen liivi päällä lukupiirejä, satutunteja, pubivisoja, iltapäiväkerhoja, kesätapahtumia, teemapäiviä, työpajoja, taidenäyttelyitä, lapsille oli myös omansa. Sitä oli mukava järjestää, kun sai olla luova. Vedin, vaikka joka kerta oli jännitys vastassa. Mutta tässä ollaan edelleen, hengissä. AMK-kirjasto on toisenlainen maailma Loikkasin helmikuussa yleisestä kirjastosta AMK:n puolelle, muun muassa lehtivastaavaksi. Tämä on uusi maailmansa, vaikka kirjastolaisasiat ovat suhteellisen universaaleja. Luokitusjärjestelmät ovat luokitusjärjestelmiä ja lehtihyllyssä oli pari tuttua julkaisua (sekä monia spesifien alojen lehtiä, joiden nimiä on vaikea kirjoittaa. Onneksi selain muistaa.) Yleisten kirjastojen kattona ovat kirjastolaki ja strategiat. AMK-kirjasto ei ole villi länsi, mutta täällä toimitaan organisaatiovetoisesti, ja verkostoihin kuuluvat muut Suomen ammattikorkeakoulut. Lisäksi on kansainvälisiä alliansseja ja tavoitteita… alan vasta hahmottaa tätä isompaa kokonaisuutta. Päivissä on siis jotain vanhaa ja jotain uutta. Asiakaspalvelu on enemmän tietotyötä, ja onhan tietokantoja yhden sijaan kymmeniä. Ehkä tuntuu enemmän siltä, kuin olisi oikeissa töissä. Saappaissa on kasvunvaraa, vaikka ne pysyvät jaloissa ihan hyvin. Odotan syksyltä syksyä, eli vilkastuvaa oppilaiden virtaa ja sitä, että opin itsekin lisää. Ja toisaalta tulen varmemmaksi, kun voin keskittyä ammattitaidon hiomiseen. Yhden samankaltaisuuden laitan vielä tähän loppuun: tulostimet. On aivan sama missä kirjastossa olet, tulostin kyllä pitää sinut työllistämän. - Riina, tietopalveluneuvoja Lue myös > Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 1

Työpaikkana AMK-kirjasto: Kirjastotyön toisenlainen ydin

16.10.2024
Sirja Pohjonen

Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 1 Työskentelin yleisissä kirjastoissa noin kuusi vuotta ennen kuin aloitin Metropoliassa. Olin saanut työskennellä useammassa kirjastossa erilaisten tehtävien parissa ja kaipasin jo vaihtelua. Törmäsin sattumalta Metropolian työpaikkailmoitukseen ja kiinnostuin erityisesti työnkuvan kuvauksesta, johon kuului aineistonhallinnan tehtäviä, opiskelijoiden ohjausta ja aineistonhankintaa. Ohjaustyö ja kokoelmatyö ovat olleet minulle mieluisia koko kirjastourani ajan ja data-asiat ja aineistonhallinta taas jotain uutta, josta en tiennyt paljoakaan, mutta joka vaikutti tosi kiinnostavalta. Työnkuva on muuttunut paljon Työnkuvani muuttuikin aika paljon entisestä aloittaessani Metropoliassa. Yleisen kirjaston puolella se painottui asiakaspalveluun, kokoelmatyöhön ja viestintään. Lisäksi keskiössä oli yhä enemmän tapahtumatuotanto ja sisältöjen avaaminen esimerkiksi kirjavinkkausten muodossa. Kouluyhteistyö ja muu toiminta sidosryhmien kanssa rytmitti työn arkea. Olen saanut tehdä yleisissä kirjastoissa paljon erilaisia työtehtäviä, mutta toisaalta työnkuvani on ollut usein myös melko runsas ja sirpaleinen eikä aika välttämättä ole tuntunut riittävän kaikkien osa-alueiden huomioimiseen niin hyvin kuin olisin toivonut. Metropolialla olenkin ollut erittäin tyytyväinen työnkuvaani, joka tuntuu selkeältä ja innostavalta. Asiakaspalvelua on huomattavasti vähemmän kuin yleisissä kirjastoissa, mikä mahdollistaa syvällisemmän paneutumisen omiin vastuualueisiin. Uusia vastuualueita, mielekkyyttä ja joustavuutta Työnkuvaani kuuluu tällä hetkellä opinnäytetyövaiheen opiskelijoiden tiedonhankinnan ohjaukset, aineiston valinta ja kokoelmatyö sekä aineistonhallintaan liittyvät tukitehtävät osana datatuen toimintaa. Kirjastotyö itsessään on toki melkoisen samanlaista kaikissa kirjastoissa, mutta muuttuneiden vastuualueiden lisäksi arjen työssä isoimpia muutoksia ovat olleet lisääntynyt työn joustavuus ja mahdollisuus suunnitella omaa työtään mielekkäällä tavalla sekä riittävä rauha keskittyä omien vastuualueidensa hoitamiseen kehittävällä työotteella. Siinä missä yleisissä kirjastoissa on toteutettava hyvin monenlaisia rooleja ja aivan liian usein toimittava myös järjestyksenvalvojana muiden työtehtävien ohessa, Metropoliassa olen kokenut voivani keskittyä rauhassa oman työni ydinasioihin. Se on todella arvokasta. Toimintaympäristö on erilainen Työnkuvan lisäksi myös toimintaympäristön muutos on ollut huomattava. Sekä korkeakouluympäristö että AMK-kirjaston asiakaskunta eroavat selkeästi yleiseen kirjastoon nähden. Siinä missä yleiset kirjastot toimivat enemmän erillisinä saarekkeina, AMK-kirjasto toimii osana korkeakoulupalveluita ja tarjoaa kirjastopalveluita ensisijaisesti opiskelijoille, opetushenkilöstölle ja TKI-toimijoille. Perinteisten kirjastopalveluiden rinnalle on tullut muun muassa uusia datanhallintaan liittyviä palveluita ja erilaisia etäohjauksia. Yleisissä kirjastoissa asiakaskunta on vaihtelevampaa, mikä näkyy asiakaspalvelutehtävissä. AMK-kirjastossa asiakaspalvelussa esitetyt kysymykset liittyvät vahvemmin opiskeluun ja opiskelutiloihin tai -materiaaleihin. - Sirja, tietoasiantuntija

Working at a UAS library: A new journey

3.9.2024
Mihaela Laitinen

In this series of articles, Metropolia library employees talk about their work within a UAS. Join us as we reveal what's happening within the walls of the library these days!  From computers to books My name is Mihaela Laitinen and three years ago I started my work as an information services advisor at Myyrmäki campus library. My past with Metropolia UAS and library work is not recent though. I started my career in library and information services as a trainee in 2018, leaving behind a professional background in IT in Romania and Ireland. Fast forward a few years and the present finds me buzzing around the library premises creating book displays, at the customer service desk attending to our patrons, in classrooms giving orientation sessions to new students or in the office archiving theses and taking care of interlibrary loans. The versatile professional - daily duties from customer service to marketing In my current role as an information services advisor I am responsible for facilitating access to information and resources and I do that both during customer service hours and while performing various clerical duties. You can find me at the customer service desk three times a week and I also handle inquiries via the library email and chat service. I help customers create library cards, locate resources and use the library’s databases.  I also promote the library’s collection through book displays. I carry out communication and marketing duties, create content on social media and run payment reports. My customer service experience was not significant before starting my work at the library and it was mostly in written form. It came as a big change to move to face-to-face interaction (and in a foreign language), a change I welcomed, that reinforced some of my skills and developed others. Events and projects – how to create meaningful connections Apart from customer service duties, I have been involved in both internal and external projects and these past years have definitely debunked the myth that library work is only about organizing and shelving books. I joined my library colleagues in MetroSport, an annual event organized by student union METKA at the Olympic Stadium in Helsinki, which gave me the opportunity to interact with students and other Metropolia departments. KirjastoMOVE is another project I’ve been involved in, a fun event organized by and for UAS libraries, that brings along team creativity and togetherness. Collaboration and the importance of multilingualism awareness Library work creates many collaboration opportunities with internal departments and external associations. One of them is the Association of Information Specialists - INA, whose seminar I have attended recently and where, together with my team leader, I have talked about multilingualism awareness at work and the potential influence a foreign background may have on work performance. Individuals from foreign backgrounds often bring unique perspectives shaped by different cultural experiences. At the same time differences in communication styles, work ethics or expectations can create misunderstandings if not properly managed. I am glad to have had the opportunity to talk about how work practices and professional norms can vary widely between countries and how this diversity can lead to the ability to approach challenges from multiple angles. While my Finnish language skills have advanced in the past years (I am also a Finnish citizen), there is still room for growth. With this in mind, I have enrolled in a language pilot project organized for universities, aimed at international employees and focusing on clear text construction, grammatical structures and word choice. Customer service is one of those fields where use of clear and precise language is essential for effective communication. Read more about me from the Kreodi article "Tie kirjastoammattilaiseksi - töitä Metropoliassa ja opiskelua Keudassa".

Järjestelmien jättiläiset

30.9.2016

Kirjastojen työntekijöitä on joskus sanottu tiedon jättiläisiksi. Metropolian kirjastossa työskentelee myös muutama melkein jättiläinen, nimittäin oman järjestelmätiimimme jäsenet. Nämä viisi ”jätiläistä” - Matti Elomaa, Kaija Kivikoski, Ari Penkkimäki, Saija Pyhtilä ja Päivi Ylitalo-Kallio - huolehtivat muiden töidensä ohella kirjastotoiminnan taustalla olevista verkkopalveluista ja tietojärjestelmistä. Kirjastojärjestelmä Voyager sisältää tiedot asiakkaista ja aineistoista. Noteshandler- ja Henkka-järjestelmillä hoidetaan asiakasviestejä ja laskutusta. Asiakkaidemme käyttämiä verkkopalveluita ovat  MetCat, Libguides-oppaat sekä kirjaston asiakaspalvelu-chat. Tietojärjestelmät liittyvät moneen kirjaston toimintoon ja niissä tapahtuvat muutokset vaativat jätiläisten toimia. Kirjaston taustajärjestelmä Voyager toimii pääasiassa ilman jätiläisten ylläpitoa, mutta silloin tällöin lukuvuoden aikana on käytävä tekemässä muokkauksia ohjelman asetuksiin. Kesäksi, kun kirjastot ovat pitkään kiinni, lainattaville aineistoille asetetaan pitkät laina-ajat. Syksyllä jätiläiset muokkaavat ja siirtävät opiskelijajärjestelmästä uusien opiskelijoiden tiedot Voyager-kirjastojärjestelmään. Näin varmistetaan se, että uusien kirjastokorttien jakaminen olisi syksyn kiireissä sujuvaa asiakaspalvelutiskillä. Järjestelmäpäivitykset vaativat myös jätiläisten osallistumista: ennen päivityksiä on tehtävä valmisteluita ja päivityksen jälkeen on varmistettava, että palvelut toimivat jälleen. Muutoksista ja toimintahäiriöistä on myös viestittävä asiakkaillemme mm. sosiaalisessa mediassa ja Metropolian viestintäkanavien kautta. Hidasta ja nopeaa Jätiläisen työ saattaa olla hidasta ja pitkäjänteistä mutta välillä on tehtävä nopeitakin ratkaisuja.  Jos huomataan, että järjestelmissä on jotain vikaa, on "korjausjoukkojen" lähdettävä heti etsimään vian syytä. Jätiläisten työhön liittyy myös vahvasti kehittämistyö eli kirjastotoiminnan uudistuksiin ja muutoksiin reagoiminen ja teknisten toteutusten miettiminen.  Ensi vuonna MetCatiin tuodaan aineistotietoja toisesta kirjastotietokannasta (Taideyliopistojen Arsca-tietokanta), tähänkin muutos- ja suunnittelutyöhön jätiläiset osallistuvat. Kehitystyötä tehdään myös yhdessä muiden Suomen korkeakoulukirjastojen kanssa. Tällä hetkellä yritetään integroida Kansalliskirjaston tuottama verkkomaksamisohjelma toimimaan MetCatissa, jotta asiakkaidemme olisi mahdollista maksaa myöhästymismaksut verkossa.  Tavoitteena on kehittää kirjaston verkkopalveluja entisestään. Siivousta, analysointia ja auttamista Kirjaston järjestelmätiimiläiset ovat tietokannan järjestelijöitä eli etsivät, siivoavat ja korjaavat tietokannasta tietoja. He analysoivat aineistojen käyttöä ja auttavat myös muita kirjaston työntekijöitä tässä. Jos aineistoja pitää poistaa isoja määriä, jätiläiset hoitavat asian Voyageriin kehitetyillä apuohjelmilla. Myös asiakastietoja on välillä muokattava esim. asiakasrekisteristä poistetaan asiakkaat, jotka eivät ole lainanneet viiteen vuoteen. Jätiläinen toimii kirjastossa vahvasti auttajan roolissa: jos järjestelmät eivät toimi, ei myöskään moni asia kirjaston palveluissa toimi. Jätiläinen auttaa myös ihan konkreettisesti muita kirjaston työntekijöitä, kun lainausautomaatti ei toimi tai kuitti- tai tarratulostin on heittäytynyt hankalaksi. Aina työpäivä ei suju kuin Strömsössä. Välillä saattaa tuntua siltä, että mikään ei etene tai ongelmat ovat "jättimäisiä". Onneksi tällöin tiimiläiset voivat "lyödä viisaat päät yhteen" ja ratkoa ongelmia yhdessä. Voi sitä onnistumisen tunnetta, kun asiaa on pitkään mietitty, testattu, yritetty ja sitten viimein asia saadaan päätökseen ja se toimii! Jätiläisen työssä parasta onkin muilta ja muiden kanssa yhdessä oppiminen.   Saija Pyhtilä ja Ari Penkkimäki