Avainsana: työpaikkana AMK-kirjasto
Työpaikkana AMK-kirjasto: Pidän tästä paikasta
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Kirjastolainen Pienenä äitini luki meille joka ilta kirjoja. Kun sitten opin itse lukemaan, kävin pienen sivukirjastomme hyllyt läpi päästä päähän. Teininä istuin Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosaston kuuntelutuoleissa, joku vielä ehkä muistaa sellaiset, ja selasin läpi LP-kokoelmaa. Olen aina pitänyt kirjastojen tunnelmasta ja henkilökunnasta. Päädyin kuitenkin ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen kolmannen sektorin töihin useammaksi vuodeksi ja toteutin haaveeni kirjastotyöstä vasta lähempänä kolmeakymmentä ikävuotta. Nyt olen työskennellyt kirjastoalalla 15 vuotta, joista reilut kymmenen täällä Metropoliassa. Työnkuvani on ja on ollut monipuolinen. Tätä nykyä teen mm. asiakaspalvelua, livenä ja chatissä, käsittelen opinnäytetöitä, lehtiä ja painettuja kirjoja sekä osallistun aineistonhallinnan tehtäviin. Tyypit Kirjastossa nautin elävästä mutta rauhallisesta tunnelmasta, opiskelijat selailemassa kirjoja hyllyjen välissä. Toisaalta on ihana kuunnella tenttien jälkeistä puintia ja ryhmätöiden tuottamaa pulinaa. Pidän siitä, että kirjasto on tarkoitettu kaikille, täällä voi vain pyörähtää tai viettää vaikka koko päivän. Pidän siitä, että näen tuttuja naamoja, joille voi moikata kättä heilauttamalla ja uusia tyyppejä, joita tervehtiä ensimmäistä kertaa. Pidän asiakaspalvelussa haastavammista tiedonhaun kysymyksistä yhtä paljon kuin siitä, että saan neuvoa, miten printteri toimii. Pääasia, että voin olla avuksi. Ammattilaiset Työssäni antoisaa ovat asiantuntevat kollegani. Koskaan ei joudu jäämään yksin haastavimmankaan tilanteen kanssa, aina löytyy apua. Työyhteisössä tunne siitä, että tätä hommaa tehdään yhdessä, on mielestäni yksi tärkeimmistä, vaikka toki itsensä johtamistakin tarvitaan. Verkostot ovat vuosien saatossa kasvaneet myös yli kirjastorajojen, ja kotikampuksellani Myyrmäessä tunnen ja tiedän jo ketä lähestyä kirjastoasioiden ohi menevissä kysymyksissä. 3AMK-kirjastoyhteistyössä saan kurkistaa myös naapureiden eli Laurean ja Haaga-Helian kirjastojen arkeen ja saan tarvittaessa vertaistukea. Metropolia Pidän Metropoliassa siitä, että opin harva se päivä jotain uutta. Kuulen pientä nippelitietoa jostain teknisestä härpäkkeestä lounaspöydässä, saan laajempaa kuvaa kaikenmoisista koulutuksista ja tiedotteista, joskus salakuuntelen, kun opiskelijat opiskelevat yhdessä. Liikkeellä on uusinta tietoa ja yritän ottaa siitä itselleni niin paljon kuin mahdollista. Aineistonhallinnan tehtävien myötä pääsen tarkastelemaan TKI-puolen hankkeita, opinnäytetöiden julkaisun ansiosta näen kaikkien alojen kiinnostavimmat nostot. Kaikki tämä parantaa työhyvinvointia, saan olla jatkuvasti utelias. Kiitos ja anteeksi Työni tarjoilee onnistumisia viikoittain, osaan iloita niistä, otan kiitokset vastaan, hymyni on harvoin väkisin puristettu. Harmittaviakin hetkiä tietysti on: joku on unohtanut uusia lainansa ja joutuu maksamaan myöhästymismaksuja, haluttu ja heti tarvittava kirja onkin lainassa jollain toisella, tärkeää lehteä ei saada hankittua kokoelmiin, kiireellisessä opinnäytetyön tallentamisessa on teknisiä ongelmia. Myönnän, otan työajan puitteissa harmituksen itseeni, mutta en valvo öitäni. Siksikin pidän suhteestani työhöni. Entä jos... Joskus mietin, teenkö tätä työtä lopun työelämäni. Olen toki pyöritellyt erilaisia vaihtoehtoja mielessäni, mutta vaikka kuinka yritän, mikään ei tunnu yhtä omalta ja luontevalta kuin kirjastotyö. Toivottavasti saan siis jatkaa valitsemallani polulla. Työssä, joka on eettisesti oikein, kuten yksi ystäväni valitsemaani uraa kommentoi.
Työpaikkana AMK-kirjasto: Järjestelmiä ja yhteistyötä
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Olen ollut kirjastoalalla vuodesta 1997 ja suurimman osan työurastani olen työskennellyt ammattikorkeakoulukirjastossa. Metropolian kirjastossa olen saanut olla monessa roolissa ja tehdä monipuolisesti kirjastoalan tehtäviä mm. asiakaspalvelua, painettujen ja e-aineistojen hankintaa, kuvailua, laskutusta, tiedonhaunohjausta sekä kaukopalvelua. Näistä työtehtävistä ja niiden ymmärtämisestä on hyötyä, kun aloitin työskentelyn järjestelmien parissa vuonna 2001 Voyager-kirjastojärjestelmän käyttöönoton myötä. Kun järjestelmä vaihtui Voyagerista avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmään vuonna 2019, oli lusikkani taas sopassa. Järjestelmätyötä yhteistyössä Kohan myötä yhteistyö Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kirjastojen välillä vahvistui. Kolme erillistä kirjastotietokantaa yhdistettiin yhdeksi 3AMK-kirjastotietokannaksi. Tämä vaati käytäntöjen yhtenäistämistä, kuten laina-aikojen ja maksujen yhdenmukaistamista. Kun nämä oli päätetty, rakennettiin järjestelmän runko ja asetukset. Näin saatiin kirjastoammattilaisten työkalut kuntoon ja asiakkaille monipuoliset kokoelmat yhteiskäyttöön. Kohassa on noin 900 järjestelmäasetusta ja useita satoja perusasetuksia, mutta kaikkia niitä ei tarvitse käyttää. Mutta mahdollisuuksia on paljon! Kohan käyttöönottoprojektissa sain uusia työkavereita, ja yhteistyö muiden ammattikorkeakoulukirjastojen järjestelmähenkilöiden kanssa on ollut mukavaa. Säännöllisissä kokoontumisissa on pohdittu järjestelmän toimintaa, ongelmia ja kehittämistoiveita. Osallistuminen Koha-yhteisön toimintaan ja tapahtumiin sekä Kohaan liittyvien asioiden seuraaminen auttavat työssä. Kokemusten jakaminen ohjelmiston ominaisuuksista voi antaa uusia ideoita, joita voi kokeilla omassa tietokannassa. Testing, testing... Kirjastojärjestelmän toimintaan ei tarvitse puuttua päivittäin. Palvelimet ovat muualla, ja Kansalliskirjasto auttaa ongelmatilanteissa. Joskus kirjaston arjessa tulee kysymyksiä, kuten "miksi tämä toimii näin?" tai "mitä on tapahtunut?", sekä virhetilanteita, joita täytyy tutkia. Nykyinen järjestelmä vaatii vähemmän ylläpitoa kuin edellinen. Kohassa työllistävät versiopäivitykset, joita tehdään pari kertaa vuodessa. Ennen päivitystä testataan, toimivatko kirjaston perustoiminnot oikein. Testaustietokantaan luodaan testitapauksia, joilla varmistetaan, että lainaus, palautus, automaattiset uusinnat, kuljetukset, varaukset, maksujen kertyminen ja asiakasviestit toimivat halutulla tavalla. Tarkoitus on, että kirjastojärjestelmä ei aiheuta ongelmia asiakkaille eikä henkilökunnalle. Homman täytyy toimia! Testaus vie aikaa Testaaminen on välillä työlästä ja aikaa vievää. Mielikuvitusta tarvitaan, jotta keksii kaikki tavat, joilla järjestelmässä voi toimia. On tärkeää tutkia, onko lopputulos kaikilla toimintatavoilla aina oikea ja antaako järjestelmä virheistä oikean palautteen käyttäjälle. Joskus on ilahduttavaa löytää testausvaiheessa ohjelmasta virhe ennen kuin se menee laajempaan jakeluun. Onneksi bugeja ei tarvitse itse ratkaista, sillä Kansalliskirjastossa ja Koha-yhteisössä on taitavia ohjelmointi- ja ohjelmisto-osaajia. Testaajalle on hyötyä järjestelmän asetusten tuntemisesta, mutta koodaustaitoja ei tarvita. Tärkeää on järjestelmällisyys, systemaattisuus, periksiantamattomuus, ongelmanratkaisukyky ja kiinnostus järjestelmiin. Kirjastojärjestelmän ylläpidon arkea Järjestelmätyössä autan myös kollegoita heidän työtehtävissään. Jos tulee toive järjestelmän toiminnasta tai jonkin tiedon etsimisestä tietokannasta, selvitän onko se mahdollista ja toteutettavissa. Tietokantaan voidaan rakentaa SQL-kyselyitä ja raportteja, joilla etsitään tekstejä tai analysoidaan kirjaston kokoelmia. Esimerkiksi painetun kokoelman hoidossa raportit ovat tärkeitä. Niillä selvitetään, onko kokoelman osia lainattu paljon vai vähän, tai mikä on kokoelman ikärakenne. Selvityksen perusteella tehdään poistoja, hankintoja tai valmistellaan kokoelman muuttoa. Muuttoja on ollut useita, ja ne ovat olleet isoja projekteja. Arjessa järjestelmän asetuksia muutetaan esimerkiksi jouluna ja kesällä, kun kirjastot ovat pidempään kiinni. Muita huoltotoimenpiteitä ovat virheellisten sähköpostiosoitteiden korjaukset ja isojen tietomäärien korjaaminen järjestelmässä kerralla ns. massamuutoksena. Kesälläkin työ jatkuu Seuraavaksi työn alla on taas yksi järjestelmäpäivitys kesäkuussa, joten asettelen taas ”testaushatun” päähän ja aloitan testaamaan. Mitähän uutta tämä järjestelmäpäivitys tuo tullessaan?
Työpaikkana AMK-kirjasto: Päivä asiakaspalvelussa ja numeroita
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Kirjaston asiakaspalvelussa on hyvin erilaisia työvuoroja. Joinakin päivinä ja joissakin kirjastoissa asiakkaita saattaa riittää jonoksi asti, kun toisinaan taas pitää melkein käydä katsomassa, ovatko kirjaston ovet kenties unohtuneet aamulla lukkoon tai ulkona satanut yhtäkkiä kolme metriä lunta, kun tiskissä saa istua kovin yksin. Keskimäärin kirjastossa kuitenkin tapahtuu aika paljon kaikenlaista, kuten tilastot meille kertovat – mutta mitä kaikkea ne kertovatkaan?Päivän ensimmäiseen asiakaspalveluvuoroon saapuja avaa tiskin tietokoneen ja kirjautuu kirjastojärjestelmään. Kirjastojärjestelmästä löytyy varausjono, joka kertoo, mitkä kirjat kyseisen kirjaston hyllyistä pitää poimia niitä varanneille asiakkaille toimitettavaksi: osa saman kirjaston varaushyllyyn, osa Metropolian muille kampuksille, osa muihin 3AMK-kirjastoihin eli Laurean ja Haaga-Helian toimipisteisiin. Meillä on kaikkiaan neljätoista kirjastoa samassa kirjastojärjestelmässä, eikä asiakkaan tarvitse välittää siitä, minkä kirjaston kirja hänellä on lainassa*, hän voi joka tapauksessa noutaa varauksensa haluamastaan 3AMK-kirjastosta ja palauttaa lainansa mihin tahansa 3AMK-kirjastoon (muutamia esim. liikuntavälineiden kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamatta). (* paitsi siinä ikävässä, mutta onneksi harvinaisessa tapauksessa, että hän onnistuukin kadottamaan tai turmelemaan lainaamansa kirjan, jolloin se tulee korvata kyseisen niteen omistavalle kirjastolle) Metropolian kirjastoihin tehtiin vuonna 2024 n. 20 000 varausta (joista yli tuhat jäi valitettavasti noutamatta viimeiseen noutopäivään mennessä). Aamupostin mukana on aina saapunut myös Postin sinisiä laatikoita kampuskirjastosta riippuen yhdestä yli kahteenkymmeneen kappaletta. Nämäkin ovat enemmän tai vähemmän täynnä kirjoja ja muuta aineistoa, osa palautumassa omaan ”kotikirjastoonsa”, osa tästä kirjastosta noudettavaksi tilattuja varauksia. Metropolian kirjastoista lähti vuonna 2024 Postin kuljettamana yhteensä n. 24 000 nidettä (osa Metropolian sisäisiä kuljetuksia, osa 3AMK-kirjastojen välisiä). Metropolian kirjastoihin saapui muista 3AMK-kirjastoista n. 22 000 nidettä. Kirjaston lainaus- ja palautusautomaatteihinkin sekä mahdolliseen palautuslaatikkoon on edellisen asiakaspalveluvuoron päättymisen jälkeen tullut palautuksia, jotka nyt vielä kertaalleen ”piipataan” virkailijakoneella. Osa näistä hyllytetään tähän samaan kirjastoon, osa lähtee joko paluumatkalle kotikirjastoonsa tai seuraavalle varaajalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Posti on tuonut mukanaan myös uusimmat lehdet, jotka saapumisvalvotaan kirjastojärjestelmään ja sijoitetaan lehtihyllyyn asiakkaiden luettavaksi. Vaikka asiakaspalvelutiskissä olisikin hiljaista, niteitä silti koko ajan lainataan ja palautetaan. Asiakkaamme ovat valtaosin hyvin omatoimisia ja hoitavat nämä toiminnot pääsääntöisesti lainausautomaateilla sekä uusivat lainansa verkossa. Monet toki edelleen asioivat mieluummin ihmisen kanssa, ja he ovat erittäin tervetulleita tekemään jatkossakin niin aina kun asiakaspalveluvuoro vain on. Kirjastojen omatoimiaika on kuitenkin sen verran laaja, että on tärkeää tarvittaessa hallita myös omatoimisuus saadakseen haluamansa kirjat varmasti silloin kun niitä tarvitsee. Metropolian kirjastoissa lainataan n. 50 000 nidettä vuodessa. Lainoja uusittiin vuonna 2024 n. 170 000 kertaa, näistä n. 95 000 uusintaa Tuudon ja n. 75 000 uusintaa MetCat Finnan kautta. Metropolian opiskelijat tekevät uuden kirjastokorttinsa lähes poikkeuksetta sähköisesti Tuudossa, muut asiakkaat saavat korttinsa asiakaspalvelusta, kunhan muistavat henkilöllisyystodistuksen. Metropoliassa tehtiin vuonna 2024 n. 4 800 uutta kirjastokorttia, näistä n. 600 asiakaspalvelussa. Metropolian kirjasto palvelee asiakkaitaan asiakaspalvelutiskin lisäksi myös verkossa. Meitä voi lähestyä sähköpostitse tai MetCat Finnasta löytyvän chat-palvelun kautta, ja saammekin paljon hyvin erilaisia aiheita käsitteleviä yhteydenottoja. Monesti asia ratkeaakin etänä ilman että asiakkaan on pakko käydä kirjastossa paikan päällä. Chat-palveluun tuli vuonna 2024 n. 750 yhteydenottoa. Chatissä selvästi yleisin käsitelty aihe on varauksen peruminen, sehän ei asiakkaalta itseltään onnistu enää siinä vaiheessa, kun varaus odottaa jo noutoa. Seuraavana tulevat e-aineistoihin liittyvät kysymykset ja pulmat. Kirjaston sähköpostiin tuli vuonna 2024 n. 2 800 viestiä. Sähköpostiviestien yleisimpiä aiheita ovat opinnäytetöihin ja niiden julkaisuun liittyvät kysymykset sekä kirjaston kaukopalvelu. Lisäksi asiakaspalvelussa otetaan vastaan myöhästymismaksuja (paitsi Karamalmin kampuskirjastossa, jossa ei ole enää maksupäätettä), kirjataan hankintaehdotuksia, autetaan tiedonhaussa, paikannetaan aineistoa hyllystä, opastetaan tulostinten kanssa (vaikka ne ovatkin oikeasti helpdeskin vastuulla, eivät kirjaston), ihan vaan jutellaan mukavia sekä ennen kaikkea vastataan kysymykseen ”MISSÄ TÄÄLLÄ ON VESSA?” Kirjastossa riittää siis elämää, sykettä ja pöhinää, vaikka välillä ehkä näyttäisikin vähän huopatossutehtaalta. Ja niinä hiljaisempina hetkinä on hyvä vaikka kirjoittaa tällainen blogijuttu!
Työpaikkana AMK-kirjasto: Pitkä ura, pieniä ihmeitä – kaukopalvelijan arkea ja ajatuksia
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Kaukopalvelu on kirjastojen välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa ja yksi työtehtävistäni. Välillä tiedonhakija ei löydä tarvitsemaansa kirjaa tai artikkelia MetCat Finnasta eli 3AMK-kirjastojen kokoelmista. Jos kirjaa ei löydy muistakaan pääkaupunkiseudun kirjastoista, kannattaa ottaa yhteyttä Metropolian kirjaston kaukopalveluun. Etsimme ja autamme asiakkaitamme ja vieläpä maksutta. Kaukopalvelun avulla asiakkaiden käytettävissä on koko Suomen kirjastoverkon tarjonta. Pyynnön voi tehdä verkkolomakkeella ja lähetämme aineistoa myös muille kirjastoille lainaan tai jäljenteinä. Pitkä työura AMK-kirjastossa Olen työskennellyt AMK-kirjastossa pitkään. Vuosien varrella työnkuvaan on ehtinyt kuulua monenlaisia työtehtäviä. Nykyään työskentelemme neljällä kampuksella, joten työtehtävätkin ovat enemmän keskitetty. Hoidan mm. asiakaspalvelua, kokoelmatyötä eli kuvailua (myös e-aineistot) ja kaukopalvelua. Digitalisaation myötä tietyt rutiiniasiat ovat helpottuneet, mutta aivotyön kuormittavuus on lisääntynyt. Kaukopalvelun parissa olen työskennellyt melkein koko työurani ajan, viime vuosina varsinkin. Kaukopalvelijan näkökulmasta on ilo etsiä ja varsinkin löytää aineisto asiakkaalle. Välillä se vaatii kärsivällisyyttä ja paljonkin aikaa, mutta asiakkaan ilahtuminen aineiston löytymisestä ja siitä saatu palaute ilahduttaa ja on vaivan arvoista :) Ja joskus, onneksi melko harvoin on todettava asiakkaalle, että valitettavasti aineistoa ei ole saatavilla. Näin tapahtuu välillä äskettäin julkaistujen e-artikkeleiden kanssa. Kaukopalvelun merkitys Määrärahojen vähentyessä kirjastojen on entistäkin vaikeampi hankkia ja säilyttää kaikkea asiakkaiden kaipaamaa aineistoa, joten kokoelmayhteistyön merkitys korostuu osana kirjastojen kokoelmapolitiikkaa. Maanlaajuisesti kirjastoja palvelee Kuopion Varastokirjasto, sieltä löytyy valtavasti varsinkin kotimaista aineistoa. Metropolian käytössä on Subito eli saksalainen aineistonvälittäjä, jonka kautta tilaamme myös jonkin verran aineistoa. Varsinkin opinnäytetyövaiheessa kaukopalvelun merkitys kasvaa. Kirjasto pystyy kaukopalvelun avulla edesauttamaan opiskelijan valmistumista ja siten tuottamaan tulosta koko organisaatiolle. Kirjastojen välillä kaukolainaus on osittain maksullista. Kerran vuodessa laskutan muille kirjastoille lähetetyt kaukolainat. Kaukopalvelun haasteet Kaukopalvelijana huomaan, että melko usein kaukolainapyynnön tehnyt opiskelija ihmettelee, että miksi tilattu artikkeli pitää noutaa tulostettuna kirjastosta. Asia liittyy tekijänoikeuslakiin eli elektroninen välittäminen on kiellettyä. E-aineistoissa myös lisensiointiin liittyvät kysymykset haittaavat osin jakelun sujuvuutta. Rajoitteita on erityisesti e-kirjojen kaukopalvelussa. Välillä kaukopalvelulla voi välittää vain yksittäisiä e-kirjan lukuja tai rajatun määrän e-kirjan sivuja. Kaukolainoja ei käsitellä Metropoliassa kirjastojärjestelmässä eli Kohassa. Ne käsitellään ja tilastoidaan Teams-taulukoiden avulla manuaalisesti. Tähän toivoisi välillä nykyaikaistamista, ehkäpä tekoälystä voisi saada tulevaisuudessa apua? Myös saapumisilmoitukset, palautuspyynnöt ja uusinnat hoidetaan vielä osittain manuaalisesti. Kaukolainaus on vähentynyt 2000-luvulla merkittävästi. Yhä enemmän menemme e-aineistojen avulla kohti avointa tiedonjakamista ja kaukopalvelun kysyntä on laskenut. Tärkeää on, että aineisto saadaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti tarvitsijan käyttöön. Joten käännythän siis puoleemme, jos tarvitset kaukopalvelua :) > Lue lisää kaukopalvelusta LibGuides-palvelussa > Kaukopalvelupyyntölomake opiskelijoille ja henkilökunnalle > Kaukopalvelupyyntölomake kirjastoille - Merja, tietopalveluneuvoja Lue lisää > Tutustu Työpaikkana AMK-kirjasto kirjoitussarjan aikaisempiin juttuihin
Working at a UAS library: Books Flying to the Shelves
In this series of articles, Metropolia library employees talk about their work within a UAS. Join us as we reveal what's happening within the walls of the library these days! Have you ever imagined books magically returning to the shelves when no one's looking? As much as we'd love to believe in such magic, the reality is quite different. The work of a librarian isn't so obvious to the average person, especially here in Finland, where the library system is so efficient that you don't have to interact with real people — unless you really want or need to. We can order books through an app, pick them up from a shelf, and return them to an automatic machine. At least, that's how I've always been using libraries. But have you ever wondered what happens behind the scenes? As a Metropolia student of Information Technology, I had the chance to work as an IT intern in the Metropolia UAS library for a few months. Now, I can share some insights into what really goes on — and maybe offer a few useful tips along the way. What Do Librarians Actually Do? Turns out, a lot more than you'd think! Here's a glimpse into the daily tasks: Customer Service (ASPA, or short for “Asiakaspalvelu”): Helping students and staff with their questions, finding resources, and providing guidance. Processing Orders and Returns (POSPA, or “Posti ja Palautus”): Delivering and arranging books you've ordered from MetCat Finna, covering new books with protective plastic, and making sure returned books go back to the right spots. Maintaining Online Resources: Updating and creating content for LibGuides to help you find the information you need. Study Guidance: Offering support to students who need help finding information in our databases. Organizing Events: Arranging activities like MetGo and a stand at Metka Sport to enrich campus life. And that's just the tip of the iceberg! Did You Know? Here are some handy tips, especially for international students: Free Access to Sanakirja.fi: Use your Metropolia credentials to access this amazing online dictionary for free. Access to study rooms and printing services: Book spaces using Tuudo App for studying and collaboration, and use the printing services available at the library. Book a Librarian: You can schedule a time with a librarian to get guidance on how to search for information — for example, for your thesis. Free Book Shelf: In Myllypuro Campus next to Metka Cafe, there's a shelf with free books that are out of the system for various reasons (like a missing page). Feel free to pick one up! E-books Subscription: With your Metropolia login, you have access to a wide range of e-books in Finnish and in English (check out the LibGuides to see the full list of resources available for your field). Conclusion So next time you're visiting the library, take a moment to appreciate the hardworking librarians who make it all possible. They do a lot to ensure your experience is smooth and enjoyable — so don't hesitate to reach out and discover how they can assist you. Make the most of your Metropolia student or staff benefits by using the services they've carefully prepared for you. After all, while books may not literally fly, the real magic lies in the dedication of our librarians.
Työpaikkana AMK-kirjasto: Satutunneilta kohti avointa tiedettä
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 3 Ehdin työskennellä yhteensä seitsemän vuotta parissa eri kunnan- ja kaupunginkirjastossa ennen kuin aloitin Metropoliassa keväällä 2023. Metropolian yhteisöön kuuluu suunnilleen yhtä paljon opiskelijoita ja henkilökuntaa kuin keskikokoisessa kunnassa on asukkaita, eli kirjaston kohderyhmä on lähes yhtä suuri kuin edellisessä työpaikassani Sipoon kunnankirjastossa. Monikielisyys on ollut tärkeä osa kumpaankin työtä, mutta toinen kieli on vaihtunut välissä: edellisessä työssäni käytin suomen lisäksi pääasiassa ruotsia, nykyään englantia. Päivittäisessä työssä on joitain samoja rutiineja – kuten asiakaspalvelua ja kirjaston logistiikkaa – mutta myös paljon eroja. Yleisessä kirjastossa mm. luin satuja päiväkotiryhmille, pidin kirjavinkkauksia koululaisille, hankin kirjallisuutta aikuisten osastolle ja opastin digipalveluita senioreille. Suosittuna ajanviettopaikkana kirjastossa riitti vilkasta menoa arkipäivisin usein iltaan saakka. Nyt voin keskittyä selkeään kohderyhmään Miksi siis hakeuduin AMK-kirjastoon? Minua kiinnosti ajatus, että voisin päästä osaksi korkeakouluyhteisöä ja keskittyä selkeään kohderyhmään: oman korkeakoulun opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Korkeakoulukirjastot ovat yleisten kirjastojen tavoin kaikille avoimia ja kuka tahansa voi hankkia kirjastokortin, mutta AMK-kirjastolaisen työnkuvassa painottuvat oman työyhteisön tarpeet: aineistoa hankitaan, kokoelmia kehitetään ja tiedonhaun sekä aineistonhallinnan ohjausta järjestetään opiskelua, opetusta ja TKI-toimintaa ajatellen. Esimerkiksi kirjaston hankinnoissa keskityn nykyään kiinteistö- ja rakennusalan kokoelmiin sen sijaan, että hankkisin kaikille mahdollisille kohderyhmille hiukan jotakin. Yleisessä kirjastossa työnkuvani koostui monenlaisista irrallisista osasista, joita hoidettiin, kun kirjaston arjen pyöristykseltä ehdittiin. AMK-kirjastossa hallitsen enemmän omaa työtäni ja aikatauluani, ja olen pystynyt kehittämään asiantuntemustani osana laajempaa korkeakouluyhteisöä. Tuttu pelialusta Seppo erilaisilla tavoitteilla Joitain yllättäviä yhtäläisyyksiäkin työpaikkojen välillä löytyy – esimerkiksi eräs Seppo. Pelialustalla nimeltä Seppo toteutettiin yleisessä kirjastossa esimerkiksi viides- ja kuudesluokkalaisille tehtäväratoja, joissa tutustuttiin vaikkapa fantasiakirjoihin kirjastotilassa pelaten. Metropoliassa Seppo tuli vastaan uudelleen: täällä uudet opiskelijat tutustuvat opiskelujen alussa kampuksensa kirjastoon Kirjastotietäjä-pelin avulla. Erona seppoilussa on ainakin se, että AMK-opiskelijoille ei ole tähän mennessä tullut mieleen kiipeillä kirjahyllyjen päälle kesken pelin. Ryhmille tarjottavan ohjelman ja opastuksen keskeisissä tavoitteissa on myös eroja. Yleisessä kirjastossa oli tärkeää panostaa erityisesti lukemaan innostamiseen ja lukutaidon tukemiseen. AMK-kirjaston tietoasiantuntijana tavoitteeni on tukea tiedonhakua, lähdekritiikkiä ja oikean tiedon löytämistä opintoihin. Uuden oppiminen jatkuu datatukipalveluissa Mitä seuraavaksi? Ainakin uuden oppiminen jatkuu. Nykyään yksi työtehtävistäni on työskentely Metropolian datatukipalveluissa, joissa tuetaan aineistonhallinnan osaamista ja edistetään avointa tiedettä. Tällaisiin työtehtäviin ei työ yleisessä kirjastossa suoraan valmistanut – mutta toisaalta siellä oppi sopeutumaan monenlaisiin uusiin ja yllättäviinkin tilanteisiin, ja asennoitumaan niin, että kirjastotyö on jatkuvaa oppimista. – Anni, tietoasiantuntija
Työpaikkana AMK-kirjasto: Tämä on uusi maailmansa
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 2 Olin kolmen vuoden ajan kaupunginkirjastossa. Kuvailisin edellistä työpaikkaani sanoilla "eläväinen, monenkirjava, tuttu", ja vuodet eivät ainakaan olleet tylsiä. Tein useampia sijaistuksia samaan kirjastoon, ja työnkuva vaihteli sijaisuuden mukaan. Jokaiseen sisältyi asiakaspalvelua ja kokoelmanhoitoa, lisäksi toimin esimerkiksi lehti- ja näyttelytilavastaavana, lasten- ja nuorten kirjastotyössä, aikuisten sisältötyössä sekä Enter Ry -koordinaattorina. Kaupunginkirjastossa on asiakkaita vauvasta vaariin Asiakaskunta noudatti kirjaston sääntöjä - toisinaan - sekä aukioloaikojen rytmiä. Pieniä päiväkotilaisia aamulla, senioreita päivällä, nuoria illalla. Erään pienen tytön päivä pelastui, kun löysin hieman suurpiirteisen kuvailun perusteella kirjan, johon hän oli tykästynyt. Siinä oli kanin kuva kannessa, ”ehkä”. Muistelin hyllyttäneeni sellaisen joskus, ei kovin kauan aikaa sitten. Mieleen jäivät myös dekkarisuositteluja kaipaavan asiakkaan saatesanat: "Murha päivässä pitää lääkärin loitolla". Niinhän se varmasti tekee. Koin, että yleisessä kirjastossa työ oli hyvin tapahtumapainoitteista. Olen vetänyt kirjastolaisen liivi päällä lukupiirejä, satutunteja, pubivisoja, iltapäiväkerhoja, kesätapahtumia, teemapäiviä, työpajoja, taidenäyttelyitä, lapsille oli myös omansa. Sitä oli mukava järjestää, kun sai olla luova. Vedin, vaikka joka kerta oli jännitys vastassa. Mutta tässä ollaan edelleen, hengissä. AMK-kirjasto on toisenlainen maailma Loikkasin helmikuussa yleisestä kirjastosta AMK:n puolelle, muun muassa lehtivastaavaksi. Tämä on uusi maailmansa, vaikka kirjastolaisasiat ovat suhteellisen universaaleja. Luokitusjärjestelmät ovat luokitusjärjestelmiä ja lehtihyllyssä oli pari tuttua julkaisua (sekä monia spesifien alojen lehtiä, joiden nimiä on vaikea kirjoittaa. Onneksi selain muistaa.) Yleisten kirjastojen kattona ovat kirjastolaki ja strategiat. AMK-kirjasto ei ole villi länsi, mutta täällä toimitaan organisaatiovetoisesti, ja verkostoihin kuuluvat muut Suomen ammattikorkeakoulut. Lisäksi on kansainvälisiä alliansseja ja tavoitteita… alan vasta hahmottaa tätä isompaa kokonaisuutta. Päivissä on siis jotain vanhaa ja jotain uutta. Asiakaspalvelu on enemmän tietotyötä, ja onhan tietokantoja yhden sijaan kymmeniä. Ehkä tuntuu enemmän siltä, kuin olisi oikeissa töissä. Saappaissa on kasvunvaraa, vaikka ne pysyvät jaloissa ihan hyvin. Odotan syksyltä syksyä, eli vilkastuvaa oppilaiden virtaa ja sitä, että opin itsekin lisää. Ja toisaalta tulen varmemmaksi, kun voin keskittyä ammattitaidon hiomiseen. Yhden samankaltaisuuden laitan vielä tähän loppuun: tulostimet. On aivan sama missä kirjastossa olet, tulostin kyllä pitää sinut työllistämän. - Riina, tietopalveluneuvoja Lue myös > Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 1
Työpaikkana AMK-kirjasto: Kirjastotyön toisenlainen ydin
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 1 Työskentelin yleisissä kirjastoissa noin kuusi vuotta ennen kuin aloitin Metropoliassa. Olin saanut työskennellä useammassa kirjastossa erilaisten tehtävien parissa ja kaipasin jo vaihtelua. Törmäsin sattumalta Metropolian työpaikkailmoitukseen ja kiinnostuin erityisesti työnkuvan kuvauksesta, johon kuului aineistonhallinnan tehtäviä, opiskelijoiden ohjausta ja aineistonhankintaa. Ohjaustyö ja kokoelmatyö ovat olleet minulle mieluisia koko kirjastourani ajan ja data-asiat ja aineistonhallinta taas jotain uutta, josta en tiennyt paljoakaan, mutta joka vaikutti tosi kiinnostavalta. Työnkuva on muuttunut paljon Työnkuvani muuttuikin aika paljon entisestä aloittaessani Metropoliassa. Yleisen kirjaston puolella se painottui asiakaspalveluun, kokoelmatyöhön ja viestintään. Lisäksi keskiössä oli yhä enemmän tapahtumatuotanto ja sisältöjen avaaminen esimerkiksi kirjavinkkausten muodossa. Kouluyhteistyö ja muu toiminta sidosryhmien kanssa rytmitti työn arkea. Olen saanut tehdä yleisissä kirjastoissa paljon erilaisia työtehtäviä, mutta toisaalta työnkuvani on ollut usein myös melko runsas ja sirpaleinen eikä aika välttämättä ole tuntunut riittävän kaikkien osa-alueiden huomioimiseen niin hyvin kuin olisin toivonut. Metropolialla olenkin ollut erittäin tyytyväinen työnkuvaani, joka tuntuu selkeältä ja innostavalta. Asiakaspalvelua on huomattavasti vähemmän kuin yleisissä kirjastoissa, mikä mahdollistaa syvällisemmän paneutumisen omiin vastuualueisiin. Uusia vastuualueita, mielekkyyttä ja joustavuutta Työnkuvaani kuuluu tällä hetkellä opinnäytetyövaiheen opiskelijoiden tiedonhankinnan ohjaukset, aineiston valinta ja kokoelmatyö sekä aineistonhallintaan liittyvät tukitehtävät osana datatuen toimintaa. Kirjastotyö itsessään on toki melkoisen samanlaista kaikissa kirjastoissa, mutta muuttuneiden vastuualueiden lisäksi arjen työssä isoimpia muutoksia ovat olleet lisääntynyt työn joustavuus ja mahdollisuus suunnitella omaa työtään mielekkäällä tavalla sekä riittävä rauha keskittyä omien vastuualueidensa hoitamiseen kehittävällä työotteella. Siinä missä yleisissä kirjastoissa on toteutettava hyvin monenlaisia rooleja ja aivan liian usein toimittava myös järjestyksenvalvojana muiden työtehtävien ohessa, Metropoliassa olen kokenut voivani keskittyä rauhassa oman työni ydinasioihin. Se on todella arvokasta. Toimintaympäristö on erilainen Työnkuvan lisäksi myös toimintaympäristön muutos on ollut huomattava. Sekä korkeakouluympäristö että AMK-kirjaston asiakaskunta eroavat selkeästi yleiseen kirjastoon nähden. Siinä missä yleiset kirjastot toimivat enemmän erillisinä saarekkeina, AMK-kirjasto toimii osana korkeakoulupalveluita ja tarjoaa kirjastopalveluita ensisijaisesti opiskelijoille, opetushenkilöstölle ja TKI-toimijoille. Perinteisten kirjastopalveluiden rinnalle on tullut muun muassa uusia datanhallintaan liittyviä palveluita ja erilaisia etäohjauksia. Yleisissä kirjastoissa asiakaskunta on vaihtelevampaa, mikä näkyy asiakaspalvelutehtävissä. AMK-kirjastossa asiakaspalvelussa esitetyt kysymykset liittyvät vahvemmin opiskeluun ja opiskelutiloihin tai -materiaaleihin. - Sirja, tietoasiantuntija
Working at a UAS library: A new journey
In this series of articles, Metropolia library employees talk about their work within a UAS. Join us as we reveal what's happening within the walls of the library these days! From computers to books My name is Mihaela Laitinen and three years ago I started my work as an information services advisor at Myyrmäki campus library. My past with Metropolia UAS and library work is not recent though. I started my career in library and information services as a trainee in 2018, leaving behind a professional background in IT in Romania and Ireland. Fast forward a few years and the present finds me buzzing around the library premises creating book displays, at the customer service desk attending to our patrons, in classrooms giving orientation sessions to new students or in the office archiving theses and taking care of interlibrary loans. The versatile professional - daily duties from customer service to marketing In my current role as an information services advisor I am responsible for facilitating access to information and resources and I do that both during customer service hours and while performing various clerical duties. You can find me at the customer service desk three times a week and I also handle inquiries via the library email and chat service. I help customers create library cards, locate resources and use the library’s databases. I also promote the library’s collection through book displays. I carry out communication and marketing duties, create content on social media and run payment reports. My customer service experience was not significant before starting my work at the library and it was mostly in written form. It came as a big change to move to face-to-face interaction (and in a foreign language), a change I welcomed, that reinforced some of my skills and developed others. Events and projects – how to create meaningful connections Apart from customer service duties, I have been involved in both internal and external projects and these past years have definitely debunked the myth that library work is only about organizing and shelving books. I joined my library colleagues in MetroSport, an annual event organized by student union METKA at the Olympic Stadium in Helsinki, which gave me the opportunity to interact with students and other Metropolia departments. KirjastoMOVE is another project I’ve been involved in, a fun event organized by and for UAS libraries, that brings along team creativity and togetherness. Collaboration and the importance of multilingualism awareness Library work creates many collaboration opportunities with internal departments and external associations. One of them is the Association of Information Specialists - INA, whose seminar I have attended recently and where, together with my team leader, I have talked about multilingualism awareness at work and the potential influence a foreign background may have on work performance. Individuals from foreign backgrounds often bring unique perspectives shaped by different cultural experiences. At the same time differences in communication styles, work ethics or expectations can create misunderstandings if not properly managed. I am glad to have had the opportunity to talk about how work practices and professional norms can vary widely between countries and how this diversity can lead to the ability to approach challenges from multiple angles. While my Finnish language skills have advanced in the past years (I am also a Finnish citizen), there is still room for growth. With this in mind, I have enrolled in a language pilot project organized for universities, aimed at international employees and focusing on clear text construction, grammatical structures and word choice. Customer service is one of those fields where use of clear and precise language is essential for effective communication. Read more about me from the Kreodi article "Tie kirjastoammattilaiseksi - töitä Metropoliassa ja opiskelua Keudassa".
Työpaikkana AMK-kirjasto: Theseus-tiimi
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Kun Metropolian opiskelija lataa valmiin, ohjaavan opettajan tarkastaman ja hyväksymän opinnäytetyönsä Theseukseen, se ei suinkaan plompsahda saman tien julki kenen tahansa verkonkäyttäjän luettavaksi. Theseukseen ladatut työt nimittäin käyvät vielä kirjaston Theseus-tiimiläisten valppaiden silmien ja näppärien sormien kautta tsekattavana, että työ voidaan varmasti julkaista. Opiskelijan ja opinnäytetyön valmistumisen lähestyessä ja määräpäivien painaessa päälle tilanne on ymmärrettävästi usein sen verran kuumottava, että sinänsä selkeät ja yksityiskohtaisetkin ohjeet saattavat vähän pomppia silmissä, ja kaikenlaisia täytettäviä ja ruksattavia kenttiä kuitenkin riittää aika lailla. Opinnäytetyön asiasisältöön me kirjastolla emme tietenkään ota kantaa, sen kaikenhan on tosiaan työn ohjaaja ennen latausta hyväksynyt. Sen sijaan me tarkastamme seuraavanlaisia seikkoja: Onko työ oikeassa formaatissa? Theseuksessa julkaistavan opinnäytetyön tiedostomuoto on PDF/A, joten esimerkiksi Word-tiedosto (.docx) ei kelpaa. Onko tiedosto nimetty oikein? Opinnäytetyön tiedosto nimetään tyyliin Sukunimi_Etunimi, tai useamman opiskelijan yhteistyönä tekemä työ Sukunimi_Sukunimi_Sukunimi. Ääkkösiä tai muita erikoismerkkejä ei sallita. Avautuuko työ kokonaisuudessaan normaalisti? Ovatko sisällysluettelossa mainitut liitteet mukana (ellei niille ole erikseen haettu salauslupaa ja työssä tätä mainittu)? Vastaako sivumäärä ilmoitettua? Näyttääkö työ valmiilta ja lopulliselta, eikä se ole esim. tarkastajan ”kommenttiraidalla” varustettu versio, joita joskus tulee vastaan? Eihän työhön tai sen liitteisiin ole jäänyt kenenkään puhelinnumeroita, ei työn tekijän itsensä eikä varsinkaan muiden? Joskus ne puhelinnumerot tai muut arkaluonteiset tiedot esim. työn kohteena olevasta yrityksestä tai toimipaikasta on vähän hutaisten vain peitetty mustilla palkeilla, joiden alta tiedot on edelleen kopioitavissa ja siirrettävissä esim. tekstinkäsittelyohjelmaan. Tällöinkin pyydämme toimittamaan uuden version. Ovatko opinnäytetyön ns. metatiedoissa listatut asiat kohdallaan? Tekijän nimi oikein? Työn ilmoitettu otsikko vastaa työn kansilehdellä lukevaa? Työn kieli on sama kuin on kerrottu? Tiedätkö oman koulutusalasi ja tutkinto-ohjelmasi? Onko opiskelijan koulutusala, tutkinto-ohjelma ja mahdollinen suuntautumisvaihtoehto sekä valittu että myös kirjoitettu oikein? Näissä näkee usein aika kirjavia tulkintoja, vaikka toki Metropolian tutkinto-ohjelmien valikoimakin on aika kirjava. Omiin suosikkeihini metatietoihin kirjatuista tutkinto-ohjelmista (ohjeessa lukee siis ”Kirjoita tähän tutkinto-ohjelmasi virallinen nimi”) on kuulunut mm. opparin tehneen opiskelijan etunimi, sanotaan nyt vaikkapa ”Jari”. Korjasimme tämänkin virallisempien opiskelijatietojen mukaiseksi, vaikka varmasti joku Jariakin haluaisi opiskella. Löytyykö työn URN-osoite metatiedoista omasta, asiaankuuluvasta kentästään? URN-linkki generoituu automaattisesti työtä ladatessa ja opiskelijan olisi tarkoitus ottaa se itselleen ylös tässä vaiheessa. Hänelle lähtee Theseuksen automaatti-ilmoitus sähköpostiin vasta kun työ on julkaistu, ja URN-linkin voi kuitenkin liittää valmistumisilmoitukseensa jo ennen työn julkaisua. Sen taltiointi usein unohtuu, ja niitä sitten meiltä jälkikäteen kysellään, ja me kerromme. Samassa yhteydessä saattaa toisinaan olla myös ”hirveä kiire valmistua, milloin oikein julkaisette juuri MINUN työni” -saatesanoja. (saapumisjärjestyksessähän korjauksia vaatimattomat opinnäytetyöt siis julkaistaan, ja jos parhaina Theseus-deadlinepäivinä niitä saatetaan ladata satakunta aika liukuhihnalta, niin se SINUNKIN työsi tulee sieltä julki sitten omalla vuorollaan – ei kuitenkaan esimerkiksi öisin tai viikonloppuisin) Onhan työn tiivistelmäteksti tallennettu metatietoihin? Onko se samaa kieltä kuin työkin? Jos metatietoihin on tallennettu sekä suomen- että englanninkielinen tiivistelmä, me erotamme ne tässä vaiheessa omiin kenttiinsä, jolloin suomenkielinen tiivistelmä näkyy Theseuksen suomenkielisessä käyttöliittymässä ja englanninkielinen englanninkielisessä (tai mahdollinen ruotsinkielinen ruotsinkielisessä, mutta niitä Metropoliassa näkee aika harvoin). Metatietoihin tallennettavasta tiivistelmätekstistä täytyy poistaa tavutus, koska se sotkee Theseuksen indeksoinnin. Tämä saattaa opiskelijalta ohjeista huolimatta usein unohtua, joten me korjaamme asian julkaisuvaiheessa, samoin kuin formaateista toiseen säätäessä mahdollisesti sotkeutuneet kappalejaot ja ylimääräiset rivinvaihdot. Mitä jos jotain meni silti pieleen? Itse työn eli PDF/A-tiedoston sisältöä emme pysty muokkaamaan, joten siihen tehtävät korjaukset vaativat aina uuden PDF/A:n lähettämistä. Samaten jos opiskelijalle kaikista huolellisista tarkastuksista huolimatta vasta työn julkaisun jälkeen valkenee, että työhön kuitenkin unohtui joku kiusallinen kirjoitus- tai pilkkuvirhe, jonka haluaa korjattavan, niin hän voi ottaa kirjastoon yhteyttä. Tällaiset pienet muokkaukset voidaan hoitaa yksinkertaisesti niin, että opiskelija lähettää uuden, korjatun PDF/A:n meille sähköpostin liitetiedostona ja me vaihdamme sen virheellisen tilalle, jolloin työn URN-osoite pysyy entisellään. Sitten jos sisältöön tulee suurempia muutoksia (tämän arviointi on aina tapauskohtaista) tai esim. otsikko vaihtuu, työ täytyy ladata kokonaan uudelleen. Silloin poistamme alkuperäisen latauksen Theseuksesta. Sekään ei ole järin harvinaista, että opiskelija onnistuu lataamaan työnsä Theseukseen kahteen (tai jopa viiteen…) kertaan. Silloin otamme häneen yhteyttä ja kysymme, oliko versioiden välillä kenties jotain eroja ja jos oli, niin minkä niistä hän haluaa julkaistavan. Jo julkaistun työn poistaminen Joskus tulee myös tilanteita, että meiltä pyydetään jo julkaistun opinnäytetyön poistoa Theseuksesta joko opiskelijan tai häntä ohjaavan opettajan toimesta. Työtä ei esimerkiksi oltukaan vielä arvioitu ja hyväksytty, vaan se oli ladattu Theseukseen ennenaikaisesti. Sitä tietoahan meillä ei täällä ole, vaan lähtökohtaisesti oletamme Theseukseen ladattavan ohjeistuksen mukaisesti vain töitä, jotka on jo tarkastettu ja hyväksytty. Theseus-tietokannan julkisuus on hyvä sekä opinnäytetyön tekijän, ohjaavan opettajan että työn mahdollisen tilaajayrityksen tiedostaa jo työn suunnitteluvaiheessa. Metropolialla ei ainakaan toistaiseksi ole käytössään käyttörajattua kokoelmaa, vaan Theseuksessa julkaisemamme opinnäytetyöt ovat kaikkien netin ääreen pääsevien luettavissa mistä tahansa päin maailmaa. Kaikki liike- yms. salaisuudet tulee siis sijoittaa sellaisiin liitteisiin, jotka jäävät vain työn tilaajan käyttöön. Tällöin liitteiden salaamiselle haetaan erillinen päätös ja työhön merkitään tieto siitä, miksi ne puuttuvat työn julkisesta versiosta. Salaushakemuslomake löytyy OMAn Opiskelijan oppaasta. Toisinaan opiskelijaa saattaa alkaa kaduttaa hänen opinnäytetyönsä löytyminen julkisesta tietokannasta ja saamme toivomuksen työn poistamisesta tai piilottamisesta, joskus jopa vuosia työn alkuperäisen julkaisun jälkeen. Milloin ammatillinen osaaminen on ajan myötä kehittynyt tai muuttanut muotoaan, eikä opiskelija enää koe vanhan opinnäytetyönsä sopivan yhteen nykyisen LinkedIn- tms. profiilinsa kanssa, tai milloin hän vain muista syistä haluaa minimoida Google-hakutuloksia omalla nimellään. Nykyään kaikkiin Theseuksesta poikkeaviin opinnäytetyön julkaisukanaviin pitää kuitenkin hakea erillinen lupa oppimistoiminnan johdolta (myös tähän on lomake Opiskelijan oppaassa). Metropolian mahdollisen sähköisen arkiston käyttöönottoa odotellessa se poikkeava kanava on toistaiseksi käytännössä työn painettu ja kansitettu versio, joka tulee kirjaston kokoelmaan fyysisenä kopiona lainattavaksi. Theseus-tiimissä toimiminen on kaiken kaikkiaan hyvin antoisa osa kirjastotyötämme, ja ainakin itse toivon, ettei sähköinen arkisto tule aivan täysin mullistamaan tätä tehtävää. Nyt saamme vielä olla päivittäin eturintamassa todistamassa, kuinka monialaista ja -puolista opetusta Metropolia opiskelijoilleen tarjoaakaan, kun kauttamme kulkee opinnäytetöitä koulutusalasta toiseen ja tutkinto-ohjelmien laidasta laitaan. Meille on kunnia-asia, että ne kaikki pääsevät julki ansaitsemiensa standardien mukaisesti.
asiakaspalvelu aukiolo aukioloajat chat e-aineistot e-kirjat e-lehdet harjoittelu henkilöstö joulu kampukset kehittäminen kesä kirjasto kirjastokortti kirjaston palvelut kirjaston tilat kirjastopalvelut kirjastotyö kirjavinkit kyselyt lainat lainaus LibGuides MetCat Metcat Finna Metropolia muutto myyrmäen kampus opinnäytetyöt opiskelijat opiskelu palaute tapahtumat theseus tiedonhaku tiedonhankinnan ohjaus tietojärjestelmät tilastot työpaikkana AMK-kirjasto työtehtävät uudet opiskelijat uutuuskirjavinkit varaus verkkopalvelut
Kirjasto- ja tietopalvelut Metropolia.fi-sivustolla
Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto tarjoaa ajantasaiset tiedonlähteet, miellyttävät tilat sekä apua ammattitaitoiselta henkilökunnalta. Annamme opiskelijoille erinomaiset tiedonhankintataidot opintoja ja työelämää varten. Opiskelijapalautteen mukaan kirjasto on parasta Metropoliassa!