Osakesijoittamisen kirjavinkit
Osakesijoittaminen on tärkeä asia elämässä. Sijoittamisen voi aloittaa jokainen, jolla on säännölliset tulot. Tarvitsee hallita vain omat tulot sekä menot, sillä se on tärkeää. Sijoittamisen aloittamisessa ei tarvita suuria summia, vaan pitää sijoittaa ennen kaikkea pitkäjänteisesti ja säännöllisesti. Parilla kympillä kuukausittain pääsee mukaan, kun sijoittaa rahastoihin ja indekseihin. Aloittaessa osakesijoittamisen kannattaa tutustua sijoituskirjallisuuteen, joko kirjaston kautta tai ostamalla kirjakaupasta. Perusteoksena voidaan pitää Seppo Saarion kirjaa Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Kannattaa lukea kirja useampaan kertaan, että osaamista alkaa kertyä. Toinen hyvä vaihtoehto on, että lukee runsain mitoin eri kirjailijoiden sijoituskirjoja. Näitä löytyy kirjastoista yleensä runsaasti. Voit myös alkaa kerätä itselle sijoituskirjoja omaan kirjahyllyyn ostamalla uudempaa sijoituskirjallisuutta. Kannattaa myös harkita, että liittyy Suomen osakesäästäjiin, jonka jäsenmaksu on 38 €/vuosi. Tällä summalla saa 8 kertaa vuodessa ilmestyvän lehden, joka kertoo sijoittamisesta ja taloudesta. Lisäksi osakesäästäjät järjestävät sijoituskursseja, joista osa on maksullisia mutta jäsenet saavat alennuksen kurssimaksuista. Suomenkielistä sijoituskirjallisuutta on tarjolla Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kirjastoissa sekä perinteisinä kirjoina että digitaalisina e-kirjoina. > Voit tutustua suomenkieliseen tarjolla olevaan sijoituskirjallisuuteen tästä MetCat Finna -linkistä Englanninkielistä sijoituskirjallisuutta on tarjolla paljon, varsinkin oppikirjoja. Listalta löytyy myös arvosijoittajien raamattu, jonka Benjamin Graham on kirjoittanut. Kirja toimi oppikirjana maailman tunnetuimmalle sijoittajalle Warren Buffetille. Graham oli myös Buffetin yliopistoprofessori. > Tästä linkistä löydät englanninkielistä sijoituskirjallisuutta MetCat Finnassa - Kari, työharjoittelija
Työpaikkana AMK-kirjasto: Satutunneilta kohti avointa tiedettä
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 3 Ehdin työskennellä yhteensä seitsemän vuotta parissa eri kunnan- ja kaupunginkirjastossa ennen kuin aloitin Metropoliassa keväällä 2023. Metropolian yhteisöön kuuluu suunnilleen yhtä paljon opiskelijoita ja henkilökuntaa kuin keskikokoisessa kunnassa on asukkaita, eli kirjaston kohderyhmä on lähes yhtä suuri kuin edellisessä työpaikassani Sipoon kunnankirjastossa. Monikielisyys on ollut tärkeä osa kumpaankin työtä, mutta toinen kieli on vaihtunut välissä: edellisessä työssäni käytin suomen lisäksi pääasiassa ruotsia, nykyään englantia. Päivittäisessä työssä on joitain samoja rutiineja – kuten asiakaspalvelua ja kirjaston logistiikkaa – mutta myös paljon eroja. Yleisessä kirjastossa mm. luin satuja päiväkotiryhmille, pidin kirjavinkkauksia koululaisille, hankin kirjallisuutta aikuisten osastolle ja opastin digipalveluita senioreille. Suosittuna ajanviettopaikkana kirjastossa riitti vilkasta menoa arkipäivisin usein iltaan saakka. Nyt voin keskittyä selkeään kohderyhmään Miksi siis hakeuduin AMK-kirjastoon? Minua kiinnosti ajatus, että voisin päästä osaksi korkeakouluyhteisöä ja keskittyä selkeään kohderyhmään: oman korkeakoulun opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Korkeakoulukirjastot ovat yleisten kirjastojen tavoin kaikille avoimia ja kuka tahansa voi hankkia kirjastokortin, mutta AMK-kirjastolaisen työnkuvassa painottuvat oman työyhteisön tarpeet: aineistoa hankitaan, kokoelmia kehitetään ja tiedonhaun sekä aineistonhallinnan ohjausta järjestetään opiskelua, opetusta ja TKI-toimintaa ajatellen. Esimerkiksi kirjaston hankinnoissa keskityn nykyään kiinteistö- ja rakennusalan kokoelmiin sen sijaan, että hankkisin kaikille mahdollisille kohderyhmille hiukan jotakin. Yleisessä kirjastossa työnkuvani koostui monenlaisista irrallisista osasista, joita hoidettiin, kun kirjaston arjen pyöristykseltä ehdittiin. AMK-kirjastossa hallitsen enemmän omaa työtäni ja aikatauluani, ja olen pystynyt kehittämään asiantuntemustani osana laajempaa korkeakouluyhteisöä. Tuttu pelialusta Seppo erilaisilla tavoitteilla Joitain yllättäviä yhtäläisyyksiäkin työpaikkojen välillä löytyy – esimerkiksi eräs Seppo. Pelialustalla nimeltä Seppo toteutettiin yleisessä kirjastossa esimerkiksi viides- ja kuudesluokkalaisille tehtäväratoja, joissa tutustuttiin vaikkapa fantasiakirjoihin kirjastotilassa pelaten. Metropoliassa Seppo tuli vastaan uudelleen: täällä uudet opiskelijat tutustuvat opiskelujen alussa kampuksensa kirjastoon Kirjastotietäjä-pelin avulla. Erona seppoilussa on ainakin se, että AMK-opiskelijoille ei ole tähän mennessä tullut mieleen kiipeillä kirjahyllyjen päälle kesken pelin. Ryhmille tarjottavan ohjelman ja opastuksen keskeisissä tavoitteissa on myös eroja. Yleisessä kirjastossa oli tärkeää panostaa erityisesti lukemaan innostamiseen ja lukutaidon tukemiseen. AMK-kirjaston tietoasiantuntijana tavoitteeni on tukea tiedonhakua, lähdekritiikkiä ja oikean tiedon löytämistä opintoihin. Uuden oppiminen jatkuu datatukipalveluissa Mitä seuraavaksi? Ainakin uuden oppiminen jatkuu. Nykyään yksi työtehtävistäni on työskentely Metropolian datatukipalveluissa, joissa tuetaan aineistonhallinnan osaamista ja edistetään avointa tiedettä. Tällaisiin työtehtäviin ei työ yleisessä kirjastossa suoraan valmistanut – mutta toisaalta siellä oppi sopeutumaan monenlaisiin uusiin ja yllättäviinkin tilanteisiin, ja asennoitumaan niin, että kirjastotyö on jatkuvaa oppimista. – Anni, tietoasiantuntija
Työpaikkana AMK-kirjasto: Tämä on uusi maailmansa
Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 2 Olin kolmen vuoden ajan kaupunginkirjastossa. Kuvailisin edellistä työpaikkaani sanoilla "eläväinen, monenkirjava, tuttu", ja vuodet eivät ainakaan olleet tylsiä. Tein useampia sijaistuksia samaan kirjastoon, ja työnkuva vaihteli sijaisuuden mukaan. Jokaiseen sisältyi asiakaspalvelua ja kokoelmanhoitoa, lisäksi toimin esimerkiksi lehti- ja näyttelytilavastaavana, lasten- ja nuorten kirjastotyössä, aikuisten sisältötyössä sekä Enter Ry -koordinaattorina. Kaupunginkirjastossa on asiakkaita vauvasta vaariin Asiakaskunta noudatti kirjaston sääntöjä - toisinaan - sekä aukioloaikojen rytmiä. Pieniä päiväkotilaisia aamulla, senioreita päivällä, nuoria illalla. Erään pienen tytön päivä pelastui, kun löysin hieman suurpiirteisen kuvailun perusteella kirjan, johon hän oli tykästynyt. Siinä oli kanin kuva kannessa, ”ehkä”. Muistelin hyllyttäneeni sellaisen joskus, ei kovin kauan aikaa sitten. Mieleen jäivät myös dekkarisuositteluja kaipaavan asiakkaan saatesanat: "Murha päivässä pitää lääkärin loitolla". Niinhän se varmasti tekee. Koin, että yleisessä kirjastossa työ oli hyvin tapahtumapainoitteista. Olen vetänyt kirjastolaisen liivi päällä lukupiirejä, satutunteja, pubivisoja, iltapäiväkerhoja, kesätapahtumia, teemapäiviä, työpajoja, taidenäyttelyitä, lapsille oli myös omansa. Sitä oli mukava järjestää, kun sai olla luova. Vedin, vaikka joka kerta oli jännitys vastassa. Mutta tässä ollaan edelleen, hengissä. AMK-kirjasto on toisenlainen maailma Loikkasin helmikuussa yleisestä kirjastosta AMK:n puolelle, muun muassa lehtivastaavaksi. Tämä on uusi maailmansa, vaikka kirjastolaisasiat ovat suhteellisen universaaleja. Luokitusjärjestelmät ovat luokitusjärjestelmiä ja lehtihyllyssä oli pari tuttua julkaisua (sekä monia spesifien alojen lehtiä, joiden nimiä on vaikea kirjoittaa. Onneksi selain muistaa.) Yleisten kirjastojen kattona ovat kirjastolaki ja strategiat. AMK-kirjasto ei ole villi länsi, mutta täällä toimitaan organisaatiovetoisesti, ja verkostoihin kuuluvat muut Suomen ammattikorkeakoulut. Lisäksi on kansainvälisiä alliansseja ja tavoitteita… alan vasta hahmottaa tätä isompaa kokonaisuutta. Päivissä on siis jotain vanhaa ja jotain uutta. Asiakaspalvelu on enemmän tietotyötä, ja onhan tietokantoja yhden sijaan kymmeniä. Ehkä tuntuu enemmän siltä, kuin olisi oikeissa töissä. Saappaissa on kasvunvaraa, vaikka ne pysyvät jaloissa ihan hyvin. Odotan syksyltä syksyä, eli vilkastuvaa oppilaiden virtaa ja sitä, että opin itsekin lisää. Ja toisaalta tulen varmemmaksi, kun voin keskittyä ammattitaidon hiomiseen. Yhden samankaltaisuuden laitan vielä tähän loppuun: tulostimet. On aivan sama missä kirjastossa olet, tulostin kyllä pitää sinut työllistämän. - Riina, tietopalveluneuvoja Lue myös > Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 1