Tiedon janoa

Tässä kirjoitussarjassa Metropolian kirjaston työntekijät kertovat työstään ammattikorkeakoulussa. Liity seuraamme, kun paljastamme, mitä kaikkea kirjaston seinien sisäpuolella nykyään tapahtuu! Yleisestä kirjastosta AMK-kirjastoon, osa 3 Ehdin työskennellä yhteensä seitsemän vuotta parissa eri kunnan- ja kaupunginkirjastossa ennen kuin aloitin Metropoliassa keväällä 2023. Metropolian yhteisöön kuuluu suunnilleen yhtä paljon opiskelijoita ja henkilökuntaa kuin keskikokoisessa kunnassa on asukkaita, eli kirjaston kohderyhmä on lähes yhtä suuri kuin edellisessä työpaikassani Sipoon kunnankirjastossa. Monikielisyys on ollut tärkeä osa kumpaankin työtä, mutta toinen kieli on vaihtunut välissä: edellisessä työssäni käytin suomen lisäksi pääasiassa ruotsia, nykyään englantia. Päivittäisessä työssä on joitain samoja rutiineja – kuten asiakaspalvelua ja kirjaston logistiikkaa – mutta myös paljon eroja. Yleisessä kirjastossa mm. luin satuja päiväkotiryhmille, pidin kirjavinkkauksia koululaisille, hankin kirjallisuutta aikuisten osastolle ja opastin digipalveluita senioreille. Suosittuna ajanviettopaikkana kirjastossa riitti vilkasta menoa arkipäivisin usein iltaan saakka. Nyt voin keskittyä selkeään kohderyhmään Miksi siis hakeuduin AMK-kirjastoon? Minua kiinnosti ajatus, että voisin päästä osaksi korkeakouluyhteisöä ja keskittyä selkeään kohderyhmään: oman korkeakoulun opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Korkeakoulukirjastot ovat yleisten kirjastojen tavoin kaikille avoimia ja kuka tahansa voi hankkia kirjastokortin, mutta AMK-kirjastolaisen työnkuvassa painottuvat oman työyhteisön tarpeet: aineistoa hankitaan, kokoelmia kehitetään ja tiedonhaun sekä aineistonhallinnan ohjausta järjestetään opiskelua, opetusta ja TKI-toimintaa ajatellen. Esimerkiksi kirjaston hankinnoissa keskityn nykyään kiinteistö- ja rakennusalan kokoelmiin sen sijaan, että hankkisin kaikille mahdollisille kohderyhmille hiukan jotakin. Yleisessä kirjastossa työnkuvani koostui monenlaisista irrallisista osasista, joita hoidettiin, kun kirjaston arjen pyöristykseltä ehdittiin. AMK-kirjastossa hallitsen enemmän omaa työtäni ja aikatauluani, ja olen pystynyt kehittämään asiantuntemustani osana laajempaa korkeakouluyhteisöä. Tuttu pelialusta Seppo erilaisilla tavoitteilla Joitain yllättäviä yhtäläisyyksiäkin työpaikkojen välillä löytyy – esimerkiksi eräs Seppo. Pelialustalla nimeltä Seppo toteutettiin yleisessä kirjastossa esimerkiksi viides- ja kuudesluokkalaisille tehtäväratoja, joissa tutustuttiin vaikkapa fantasiakirjoihin kirjastotilassa pelaten. Metropoliassa Seppo tuli vastaan uudelleen: täällä uudet opiskelijat tutustuvat opiskelujen alussa kampuksensa kirjastoon Kirjastotietäjä-pelin avulla. Erona seppoilussa on ainakin se, että AMK-opiskelijoille ei ole tähän mennessä tullut mieleen kiipeillä kirjahyllyjen päälle kesken pelin. Ryhmille tarjottavan ohjelman ja opastuksen keskeisissä tavoitteissa on myös eroja. Yleisessä kirjastossa oli tärkeää panostaa erityisesti lukemaan innostamiseen ja lukutaidon tukemiseen. AMK-kirjaston tietoasiantuntijana tavoitteeni on tukea tiedonhakua, lähdekritiikkiä ja oikean tiedon löytämistä opintoihin. Uuden oppiminen jatkuu datatukipalveluissa Mitä seuraavaksi? Ainakin uuden oppiminen jatkuu. Nykyään yksi työtehtävistäni on työskentely Metropolian datatukipalveluissa, joissa tuetaan aineistonhallinnan osaamista ja edistetään avointa tiedettä. Tällaisiin työtehtäviin ei työ yleisessä kirjastossa suoraan valmistanut – mutta toisaalta siellä oppi sopeutumaan monenlaisiin uusiin ja yllättäviinkin tilanteisiin, ja asennoitumaan niin, että kirjastotyö on jatkuvaa oppimista. – Anni, tietoasiantuntija