Tiedon janoa

Hanna Repo Jamal on saanut Metropolian vuoden 2025 Avoimuuden lähettiläs -palkinnon. Palkinto jaettiin osana kirjaston datatiimin järjestämää Avoimen datan viikot -tapahtumaa. Repo Jamal toimii lehtorina, projektipäällikkönä ja tutkijana Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä. > Lue lisää Avoimen datan viikot -tapahtumasta Avoimuuden lähettiläs -palkinto jaetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Se myönnetään esimerkillisestä työstä Metropolian avoimen TKI-toiminnan ja oppimisen edistämiseksi. Palkinnon myöntäjänä toimii TKI-toiminnan johtaja Anna-Maria Vilkuna.  Repo Jamal toimi Metropolian data-agenttina vuosina 2022-2024 ja edisti tässä työssä aineistonhallinnan avoimuutta Metropoliassa sekä viesti avoimuudesta ja Metropolian data-agenttitoiminnasta myös Metropolian ulkopuolelle. Hanna on ollut myös mukana tuottamassa data-agenttien podcast-sarjaa avoimesta TKI-toiminnasta. Lisäksi Hanna toimii Metropolian tutkimuseettisen ohjausryhmän jäsenenä, jonka kautta tutkimuksen avoimuutta on tuotu myös opinnäytetöiden ohjaajille ja opiskelijoille. Miten päädyit mukaan edistämään avoimuutta Metropoliassa, ja mikä sai sinut innostumaan aiheesta? Olin ollut kiinnostunut aiheesta jo aiemmin. Tein väitöskirjaani ja otin sitä varten selvää esimerkiksi GDPR:stä ja muista aineistonhallintaan liittyvistä asioista. Huomasin siinä, että se ei ole mitään rakettitiedettä ja data-agenttina halusin tuoda myös muille tämän tunteen. Halusin olla mukana viemässä tätä osaamista ja tietoa osaamisalueelleni ja hanketoimintaan. Organisaation läpileikkaavassa roolissa sain otettua asiaa puheeksi eri tiimeissä ja rajapinnoissa: ”Oletteko miettineet tätä asiaa aineistonhallinnan kannalta?”. Siitä seurasi, että monet kollegat alkoivat ottaa yhteyttä ja sitten porukalla istuttiin alas miettimään, miten nämä asiat voisivat mennä. Millaisena näet avoimen TKI-toiminnan merkityksen ammattikorkeakoulun TKI-toiminnassa? Kyllä sen merkitys on aivan keskeinen. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa ei ole ilman avointa TKI-toimintaa. Töitä on paljon vielä tehtävänä, mutta nämä asiat etenevät vähitellen askel askeleelta. Jatkossa sen merkitys tulee korostumaan korkeakoulujen arvioinnissa. Myös kansainvälisessä yhteistyössä tämä tulee yhä useammin eteen. Entä avoimen oppimisen merkityksen ammattikorkeakoululle? Hanketoiminnan näkökulmasta, kun kyse on julkisesti rahoitetuista hankkeista, on melkeinpä velvollisuus jakaa tuotettuja materiaaleja. Esimerkiksi omissa hankkeissani tämä on kirjoitettu mukaan jo hankehakemusvaiheessa. Uskon, että esimerkiksi opin.fi-palvelun kautta saamme jatkossa edistettyä Metropolian avointa oppimista paljon. Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi tai opit työssäsi avoimuuden edistäjänä? Kannattaa avata suunsa ja keskustella ihmisten kanssa, missä ikinä liikkuukaan. Voi olla, että moni kollega ei välttämättä ole pohtinut avoimuuteen liittyviä asioita tai ole edes niistä tietoinen. Koulutukselle on tarvetta samoin kuin jatkuvalle avoimelle keskustelulle. Metropoliassa on vahvaa asiantuntijaosaamista, mutta myös data-agenttityyppisiä matalankynnyksen toimijoita tarvitaan, jotka toimivat Metropolian eri yksiköissä ja rajapinnoissa. Olet toiminut myös tutkimusetiikan parissa – miten tutkimusetiikka linkittyy avoimuuden teemaan? Metropolian tutkimuseettisessä ohjausryhmässä huomaa sen, miten erilaisia kysymykset ja tarpeet ovat alasta riippuen. Joillain aloilla ei vaikkapa tarvita tietoon perustuvaa suostumusta tai tutkittavan lupaa avata aineistoa, koska tutkimuskohteena ei ole ihminen. Tarpeet ovat tosi erilaiset. Tutkimuslupa-asioissa ja eettisten ennakkoarvioiden kanssa on paljon tuen tarvetta. Näissä, samoin kuin aineistonhallintasuunnitelmissa, on todella tärkeää pysähtyä miettimään asioita oman tutkimuksen kannalta. Mitään yleispäteviä vastauksia tai valmiita pohjia ei ole. Näppituntuman mukaan aineistoja avataan edelleen aika vähän. Se näkyy tutkimuslupahakemuksissa ja eettisen ennakkoarvioinnin lausuntopyynnöissä, joissa pitäisi kertoa, jos aineiston aikoo avata. Miten toivoisit avoimuuden kehittyvän Metropoliassa jatkossa? Ihan konkreettisesti olisi hienoa, jos aineistoja avattaisiin enemmän. Aineistoja syntyy kuitenkin koko ajan ja meillä on töissä tutkijoita, joilta syntyy todella vaikuttavia aineistoja, jotka voivat olla myös kansainvälisesti kiinnostavia. Toivoisin, että meillä hyödynnettäisiin muiden tuottamia avoimia aineistoja. Monet eivät välttämättä ole tietoisia siitä, mistä niitä voi etsiä ja saada käyttöön. Avointen aineistojen hyödyntäminen toisi meidän omaan TKI-toimintaamme lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Voisi aloittaa kansallisesti ja katsoa sitten millaisia aineistoja on kansainvälisesti saatavilla. Toivoisin myös, että aineistonhallintasuunnitelmia tehtäisiin. Niitä ei tarvitse pelätä. Meillä on hyvät pohjat suunnitelmien tekoon ja apua tarjolla. Tämä linkittyy myös vahvasti tutkimusetiikkaan, että jo suunnitelmavaiheessa mietitään, miten aineistoa tullaan käsittelemään. Millaisia vinkkejä antaisit henkilölle, joka haluaa edistää avoimuutta omassa työyhteisössään? Kannattaa itse vähän kouluttautua. Meillä on tehty Metropoliassa hienoja materiaaleja, esimerkiksi lyhyitä videoita, joista saa helposti perusasiat kuntoon. Ja jos asiat kiinnostavat enemmän, lisätietoa löytyy myös ulkopuolelta. Sitten kannattaa rohkeasti ottaa asioita esiin niissä yhteyksissä, joissa itse toimii. Esimerkiksi omassa hanketiimissä tai osaamisalueilla. Sillä tavalla voi vähintäänkin kannustaa muita ajattelemaan asiaa avoimuuden näkökulmista. Lisäksi on hyvä ymmärtää, että avoimuus on kaikkien vastuulla ja yhteinen asia. Tätä tekevät ihan kaikki ja siitä syntyy Metropolian avoimuus. Mitä haluaisit sanoa lopuksi? Haluaisin kovasti kiittää ja kehua Metropolian data-agentteja ja data-asiantuntijoita. Työtä avoimuuden eteen ei tehdä yksin, vaan meillä on paljon osaavaa porukkaa tämän aiheen ympärillä.