Myllypuron kirjaston hyllyt maalataan

Onko uusi Myllypuron kampus liian massiivinen ja vaikeasti hahmotettava aaltoilevine korkeine torneineen? Houkutteleeko rakennus astumaan sisään vai pelottaako sen suuri koko ja sokkeloinen ulkomuoto? Myllypuron lähialueen iäkkäät näyttävät onneksi löytäneen kampukselle HyMy-kylän palveluiden houkuttamina. Tulevaisuudessa ikäihmiset tulevatkin olemaan entistä tutumpi näky HyMy-kylässä, kun geronomiopiskelijat saavat oman vastaanotto- sekä ryhmänohjaustoimintansa käyntiin. Myllypuron kampus – uudenlainen toimintaympäristö Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus on arkkitehtuurisesti näyttävä uudisrakennus keskellä Myllypuroa. Kampuksen neljä tornia muodostavat monimuotoisen rakennuskompleksin, joka herättää taatusti mielenkiintoa, mutta voi tuntua myös pelottavalta. Kampuksen ensimmäinen osa avattiin opiskelijoille tammikuussa 2019 ja koko kampus valmistui tammikuussa 2020. Alueen asukkaat ovat kertoneet, että kampuksen valmistumista odotettiin Myllypurossa innostuneena; kampuksen toivottiin vilkastuttavan Myllypuron keskustaa ja tuovan käyttäjiä jo olemassa oleville palveluille. Myös kampuksen tarjoamat uudet palvelut häämöttivät asukkaiden mielissä. Kampuksen sijainti aivan Myllypuron ytimessä, metroaseman ja ostoskeskuksen vieressä, tuo kampukselle luontaisesti paljon lisäarvoa ja mahdollisuuksia lähialueen asukkaiden palveluiden tuottajana. Juuri nyt onkin tärkeä hetki tehdä kampusta ja erityisesti siellä sijaitsevaa HyMy-kylää tutuiksi alueen asukkaille. HyMy-kylä hyvinvoinnin mahdollistajana HyMy-kylä (Hyvinvointia Myllypurosta) on monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan asiakastyön parissa ja samalla asiakkaat saavat laadukkaita palveluita huokeaan hintaan (HyMy-kylä 2020). HyMy-kylän palveluiden kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen vaatii kaikkien toimijoiden jalkautumista alueen ihmisten pariin. Ensimmäiset geronomiopiskelijat ovat paraikaa harjoittelussa HyMy-kylässä ja heidän tehtävänään onkin ollut kartoittaa alueen ikäihmisten ajatuksia ja toiveita geronomien tarjoamien palveluiden suhteen. Alueen ihmisillä on nyt erinomainen mahdollisuus vaikuttaa haluamiensa palveluiden sisältöihin, koska geronomiopiskelijoiden työnkuva HyMy-kylässä on vasta muotoutumassa. Samalla kun HyMy-kylän toimintaa muodostetaan ja muokataan yhteiskehittelyn keinoin, on myös tärkeää miettiä uuden kampuksen ikäystävällisyyttä. Kampus on alun perin suunniteltu opiskelijoille ja nyt on syytä tarkastella, miltä se näyttää ja tuntuu ikäihmisen näkökulmasta. Ikäihmiset tulevat todennäköisesti myös tulevaisuudessa olemaan HyMy-kylän suurin ja merkittävin asiakasryhmä. Palvelukokemus on aina kokonaisuus, jossa on asiakaspalvelun lisäksi merkittävä rooli myös ympäristöllä - sen selkeydellä, aistiystävällisyydellä ja sujuvuudella. Huomioita kampuksen asiakasystävällisyydestä Myllypuron kampuksella on neljä tornia. HyMy-kylän palvelut ovat B-, C- ja D- tornien tiloissa. C- ja D- torneissa on pääsisäänkäynnit, joiden pyöröovista voi olla heikommin liikkuvan vaikea kulkea. Pyöröovien vieressä on painonapeilla avautuvat ovet, joista kulkeminen onnistuu apuvälineidenkin kanssa. Asiakkaat voivat halutessaan vierailla myös A-tornissa, jossa on mm. kampuksen ravintola. Kaikki edellä mainitut palvelut löytyvät sisäänkäyntikerroksesta. Sisään tultua edessä avautuvat kampuksen avarat ja korkeat aulatilat, joista toistaiseksi puuttuu opasteet. Tästä alkaa HyMy-kylän asiakkaiden haastavin vaihe, eli oikean paikan etsiminen ja löytäminen. Kaikki HyMy-kylässä työskentelevät opiskelijat ja opettajat, kuten myös aulapalvelun henkilökunta tiedostavat tämän. Onneksi punainen väri aulapalvelun luona kiinnittää lopulta monien huomion. Aulapalvelun työntekijät ovatkin useimpien asiakkaiden ensimmäinen kontakti kampukselle saavuttuaan. Usein myös auloissa liikkuvat opiskelijat opastavat HyMy-kylän asiakkaita oikeaan suuntaan. Ikäystävällistä ympäristöä tukevat tekijät Akustiikan huomioiminen on erityisen tärkeää juuri korkeissa ja avarissa rakennuksissa, koska rakentamisratkaisuilla voidaan esimerkiksi vahvistaa hyötyääniä kuten puhetta, tai toisaalta vähentää meluääniä. Hyvällä äänenvaimennuksella estetään äänen kiertämistä ja kaikumista korkeissa, monta kerrosta auki olevissa tiloissa. (Kuuloliitto n.d.) Myllypuron kampuksen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota akustiikkaan hyödyntämällä sekä akustiikkalevyjä että pehmeitä materiaaleja, kuten sohvaryhmiä. Hyvällä akustiikan suunnittelulla kampuksen tiloista on tehty miellyttävämmät ja toimivammat erityisesti ikäihmisille, joilla voi olla monenlaisia haasteita kuulon kanssa.  Myös kasvillisuudella ja viherseinällä voidaan vaimentaa tilojen kaikua sekä nostaa sisäilman happitasoa (Semi & Salmi & Mykkänen 2016: 163). Kampuksella viherseinä löytyy A-tornin ravintolasta. Kampuksen tornit on erotettu toisistaan tehosteväreillä. Väreillä korostetaan tornien tärkeitä kohteita ja ne helpottavat asiakkaita löytämään haluttuun paikkaan. Selkeiden värien käyttö helpottaakin ikäihmisten liikkumista kampuksella, koska ikääntyessä värien erottelukyky heikkenee. Aulapalveluiden takaseinä on kirkkaan punainen ja HyMy-kylän asiakaspalvelupisteen takaseinä puolestaan kirkkaan sininen. Kampuksella on isoja ikkunoita, joista tulee luonnonvaloa sisätiloihin. Ensimmäisen kerroksen aulatiloihin auringonvalo ei kuitenkaan tule suoraan, jolloin se saattaisi aiheuttaa häikäisyvaikutuksia. Luonnollinen valomäärä rytmittää ja lisää tilojen viihtyvyyttä. Oikeanlaiset värit ja hyvin suunnitellut valot helpottavat näkemistä ja hahmottamista. Valon tarve lisääntyy mitä vanhemmaksi ihminen tulee. (Sievänen & Sievänen & Välikangas & Eloniemi-Sulkava 2007: 20–21.) Lattioiden pinnat ja kuvioinnit ovat suuressa roolissa varsinkin muistisairaan tilan hahmottamisessa. Voimakkaat kontrastit ja vaihtelevat kuviot lattiassa voivat näyttäytyä muistisairaalle tai huonosti näkevälle tasoeroina. (Semi & Salmi & Mykkänen 2016: 87.) Kampuksen lattioiden kuviointi on pyritty pitämään yksinkertaisena ja maltillisena. Kaikki alkaa hyvästä kohtaamisesta Myllypuron kampuksen HyMy-kylässä työskenteleviä on ohjeistettu huomioimaan kaikki kampukselle saapuvat, erityisesti ikäihmiset. Tämä tarkoittaa kaikkien kampuksella vierailevien ystävällistä opastamista kampuksen tiloissa heidän etsiessään oikeaa paikkaa. Aitojen asiakastilanteiden opettelu on opiskelijoiden kannalta merkittävä oppimiskokemus. Hyvät palvelukokemukset saavat asiakkaat palaamaan uudestaan ja mahdollisesti suosittelemaan HyMy-kylää myös muille alueen asukkaille. HyMy-kylä itsessään sijaitsee B- tornissa, jonka huomiovärinä on sininen. Niin asiakaspalvelutiski kuin odotustilatkin ovat sinisävyiset. HyMy-kylän työntekijät ovat työpaikkansa asiantuntijoita ja pystyvät auttamaan lähes kaikissa HyMy-kylään liittyvissä kysymyksissä. He tuntevat oman tutkintonsa lisäksi muiden opiskelijoiden tarjoamat palvelut ja osaavat tarvittaessa konsultoida toisiaan, jotta vastaukset ja ratkaisut löytyvät kaikkiin kysymyksiin ja tilanteisiin. Kampuksen kahvilat ja lounasravintola palvelevat kaikkia kävijöitä Lounasravintolassa on tarjolla monipuolista ja terveellistä ruokaa arkipäivisin. Tällä hetkellä opiskelijat ovat pääsääntöisesti etäopinnoissaan, joten ravintolassa on melko väljää. Lounasaikaan tilassa voi olla ruuhkaista, koska ruoanhakulinjastot ovat valitettavan ahtaita. Jos rollaattoria tai muuta apuvälinettä käyttävä ikäihminen tarvitsee apua linjastolla asioidessaan, hänen kannattaa pyytää apua joko ravintolan henkilökunnalta tai opiskelijoilta. D-sisäänkäynnin luona on kahvila, josta saa kevyttä lounasta, välipaloja ja leivonnaisia. Siellä liikkuminen esimerkiksi apuvälineiden kanssa on selvästi helpompaa kuin lounasravintolan puolella – kahvila on sisustettu väljästi. Lisäksi kahvilan vieressä on lehtiä luettavaksi, joten kampukselle voi tulla viihtymään pidemmäksikin aikaa. Toiveena yhteisöllinen hyvinvointikylä Kampuksen käytävillä tapahtuu paljon liikettä ja kohtaamisia, eikä ajoittaiselta väenpaljoudelta ja naurunremakalta voi välttyä. HyMy-kylän sijainti kampuksen keskellä liittää sen ja sen asiakkaat luontevasti osaksi kampuksen yhteisöä. Toisaalta sen sijainti tuo haasteita HyMy-kylän asiakkaille opastusten vielä puuttuessa. Onkin tärkeää, että kaikilla kampuksen opiskelijoilla on tietoa HyMy-kylästä, jotta he osaavat auttaa ja ohjata käytävillä oikeaa paikkaa etsiviä asiakkaita. Vaikka Myllypuron kampus on iso rakennus, on esteettömyyteen ja ikäystävällisyyteen kiinnitetty jo paljon huomiota esimerkiksi ääni- ja sisustusratkaisuin. Kampuksen toimijoiden ja lähialueen asukkaiden yhteisenä toiveena on, että kaikkien ihmisten olisi helppo asioida Myllypuron kampuksella. HyMy-kylän toimintaa kehitetään ja se laajenee jatkuvasti, joten toivommekin alueen ihmisten löytävän sankoin joukoin tutustumaan toimintaan, antamaan omia kehittämisideoita ja käyttämään monipuolisia opiskelijapalveluita.   Tekstin kuvituskuvat: Silja Kamula, Linda Laakso, Sanna Lampi, Heidi Manninen ja Anu Mutka Kirjoittajat Silja Kamula, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Linda Laakso, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Sanna Lampi, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Heidi Manninen, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Anu Mutka, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet HyMy-kylä 2020. HyMy-kylä – Hyvinvointia Myllypurosta. Päivitetty 23.1.2020.<https://www.metropolia.fi/fi/asiakastyot-ja-palvelut/hyvinvointi-ja-terveyskyla>. Luettu 16.10.2020. Kuuloliitto n.d. Työtilat. <https://www.kuuloliitto.fi/tyotilat/>. Luettu 2.10.2020. Sievänen, Liisa & Sievänen, Markku & Välikangas, Katariina & Eloniemi-Sulkava Ulla 2007. Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin. Valaistus. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Prima Oy. Semi, Taina & Salmi, Tuija & Mykkänen, Jukka 2016. Yötaivaan toivo. Muistiystävällinen ympäristö tilasta kokemukseen. T&J Semi Oy: Geroartist.

Kiinteistöistä on nykypäivänä saatavilla mitä yksityiskohtaisempaa rakennuksen toimintaa ja sisäolosuhteita kuvaavaa facility big dataa. Esimerkiksi Metropolian Myllypuron uudella kampuksella on pelkästään lämpötilan mittausantureita yli 5000 kappaletta. Mekaanisella kiinteistötietomassan tuottamisella ei kuitenkaan tehdä vielä korkeakoulukiinteistöstä älykampusta. Tässä blogimerkinnässä kuvataan niitä erityistekijöitä ja edellytyksiä, joilla Myllypuro kampuksena lunastaa edelläkävijäasemansa tai julkisuudessa esitetyt lupauksensa. Mistä tunnistamme älykampuksen? Mitä yhteiskunnallista vaikuttavuutta älykampuksella tavoittelemme ja mihin sitoudumme sitä kehittäessämme? Monipuolista rakennusautomaatiota ja IoT-mittauksia rakenteisiin upotettuna Ensimmäinen tärkeä askel älykampuksen suuntaan on otettu rakennusvaiheessa. Myllypuron kiinteistö on haluttu varustaa hyvin laajamittaisilla ja nykyaikaisilla rakenteiden ja olosuhteiden monitoroinnin mahdollistavilla anturoinneilla. Kiinteistöautomaatio sisältää muiden muassa kattavan kerroskohtaisen kulutustietojen mittaroinnin. Tämän ohella on varmistettu valmius liittää tietoalustaan rakennuksen ulkokuorien kosteus- ja lämpöolosuhteet, sisäolosuhteet (CO2-pitoisuudet, lämpötilat, suhteelliset kosteudet, pienhiukkaset, haihtuvat orgaaniset ns. VOC-yhdisteet jne.) ja ulko-olosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, tuuliolosuhteet, drone-pohjaiset mittausmenetelmät, auringonsäteily). Kun halutaan hyödyntää älyteknologiaa ja teollista Internetia (IoT), rakennusautomaation lisäksi rakenteisiin, esineisiin ja palvelujärjestelmiin liitetään koodausta, konenäköä ja tunnistautumista. Näistä tieto lähetetään pilvipalveluihin suoraan tai erillisen järjestelmän kautta, jotta eri lähteiden tuottama informaatio saadaan kommunikoimaan keskenään. Tämä on toinen askel, joka Myllypuron kampuksella on otettu. Myllypuron kampuksen tietoalustaan on kytketty muiden muassa hybridienergialaboratorio, joka ensisijaisesti on suunniteltu opetus- ja tutkimuskäyttöön. Se sisältää laajan kattauksen aivan uutta, mutta myös jo käytössä olevaa lämpöpumpputeknologiaa (maa-, ilma-ilma-, ilma-vesi-, adsorptiolämpöpumput). Kampuksen oppimisympäristön investointeihin kuuluvat myös kiinteän polttoaineen testikattilat ja mittava, erityyppisiä mono- ja polypiipaneelituotteita edustava aurinkosähkövoimala. Näin kiinteistö tarjoaa ainutlaatuisen, suuren mittakaavan talotekniikan ja -automaation toiminnallisen kokonaisuuden. Siten lähtökohdat älykampuksen rakentumiselle ovat mallillaan. [caption id="attachment_4085" align="alignnone" width="620"] Myllypuron kampuksen kanavisto ja putkiasennukset ovat opiskelijoiden tutkittavissa. Valokuva: Harri Hahkala.[/caption] Kytkös alan korkeakouluopintoihin tuo jatkuvuutta Mittavien investointien rinnalla on hyvä muistaa, että Myllypuron kampukselle sijoittuu koko Suomen suurin ja monipuolisin kiinteistö- ja rakennusalan koulutus. Tämä kampuksen elimellinen kytkös alan korkeakouluopiskelijoiden nelivuotisiin tutkintotavoitteisiin opintoihin on sen ylivertainen voiman lähde. Se, että talotekniikka ja rakennusautomaatio toimivat myös opetuskäytössä, varmistaa tarvittavan vakauden ja pysyvyyden. Sen ansiosta testausympäristö ja alan osaaminen myös kehittyvät jatkuvasti. Opiskelijoiden ja heidän opettajiensa työn tuloksena syntyy ratkaisuja ja uusia soveltavia teknologioita.[i] Myös mahdollisuus yhdistää usean alan osaamista korkeakoulun sisällä on suuri etu: esimerkiksi koodaus, tekoäly, pilvipalvelut ovat erottamaton osa modernia talotekniikkaa ja sen hallintajärjestelmiä. [caption id="attachment_4092" align="alignnone" width="620"] Lämmönjakohuone on myös opetuskäytössä. Valokuva: Harri Hahkala.[/caption] Älykampusta ei ole ilman ihmisiä ja sen jatkuvasta kehittämisestä kiinnostuneita. Myllypurossa kiinteistötieto ei jää kampuksen jokapäiväisestä toiminnasta irralleen, vaan aina uudet opiskelijasukupolvet voivat osana oppimistaan hyödyntää kiinteistötietoa, jalostaa sitä, tehdä siitä tutkimusta ja tuottaa yhteiskuntaan alan uusia innovaatioita. [caption id="attachment_4098" align="alignnone" width="620"] Ilmanvaihtohuoneet ovat tarpeeksi tilavia ja soveltuvat opetuskäyttöön. Valokuva: Harri Hahkala.[/caption] Kiinteistötiedon ekosysteemi Kiinteistötiedon ekosysteemin kantasoluna voidaan pitää kiinteistön päivittyvää rakennus- ja taloteknistä tietomallia (BIM), ympäristön olosuhdetietoja, digitaalista huoltokirjaa, kunnossapito- ja korjaushistoriaa sekä reaaliaikaista olosuhteiden ja energiankulutuksen seurannan tietoja. Ekosysteemiin kuuluu myös kiinteistön digitaalinen rinnakkaisympäristö, niin sanottu digitaalinen kaksonen, jonka avulla voidaan kuvata, analysoida ja pilotoida erilaisia ratkaisuja. Lisäksi kiinteistötiedon ekosysteemissä on mukana laaja joukko eri intressitahoja, hyödyntäjiä ja käyttäjiä: rakennuttajat, rakentajat, kiinteistön omistaja, energia- ja vesiyhtiö, kiinteistö- ja jätehuoltoyhtiö, viranomaistahot, paikallistoimijat ja yhdistykset, opiskelijat, henkilökunta, korkeakoulun kumppanit, vieraat ja asiakkaat, asukkaat, satunnaiset vierailijat. Ekosysteemi mahdollistaa myös eri palveluntarjoajien, tutkijoiden tai erilaisten verkkotiedon käyttäjien osallistumista ekosysteemin hyödyntämiseen. Myllypuron kampuksen kiinteistötiedon ekosysteemiä voidaan havainnollistaa alla olevan kuvion mukaisesti. Kiinteistöstä, sen käytöstä ja käyttäjistä koottu tieto muodostaa datan, kiinteistön tietomassan. Kiinteistön digitaalinen kaksonen muodostaa alustan; älyratkaisut ja -toiminnot muodostavat datapohjaiset älypalvelut. Space as a Service -ajattelun mukaisesti kiinteistön käyttäjät ja ne, joilla on roolinsa kautta liityntäpinta kampukseen, ovat keskiössä. Kaikkien näiden tahojen mukanaolo ja sitoutuminen takaa kampuksen toimivuuden, viihtyisyyden ja hyvinvoinnin, mutta myös kestävän kehityksen ja resurssitehokkuuden näkökulman. [caption id="attachment_4135" align="alignnone" width="1364"] Myllypuron kampuksen kiinteistötiedon ekosysteemi.[/caption]   Esiselvitysraportti julkaistu äskettäin Taito-sarjassa Metropolia on tehnyt Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen tuella laajahkon esiselvityksen älykiinteistön rakentumisen edellytyksistä. Se on julkaistu Metropolian Taito-julkaisusarjassa elokuussa 2019. Esiselvitysraportissa Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi. Kiinteistötietomassojen hyödyntäminen sisäolosuhteiden ja energiatehokkuuden ennakoinnissa on arvioitu myös Suomessa tällä hetkellä tarjolla olevia kiinteistömonitoroinnin tietoalustoja, pilvipalveluratkaisuja ja niiden käyttökelpoisuutta kiinteistötiedon kokonaishallinnan kannalta. Metropolian tietotekniikan opiskelija Miika Martikainen on esiselvitystä varten tutkinut kiinteistötiedon tuottamisessa käytettyjä antureita, protokollia, tietoväyliä, ohjelmointirajapintoja ja kiinteistömonitoroinnin pilvipalveluja. Saman tutkinto-ohjelman opiskelija Sami Kolari on istuttanut projektityönä Metropolian kaikki neljä kampusta − mukaan lukien Myllypuron − kiinteistöobjektina Helsingin kaupungin uuden sukupolven 3D-kaupunkimalliin. Se mahdollistaa esimerkiksi navigoinnin eri kohteiden välillä ja tilojen, vapaiden muiden resurssien tai olosuhteiden tutkimisen. Julkaisun päätoimittaja on Tuire Ranta-Meyer ja toimituskuntaan ovat kuuluneet Harri Hahkala, Lauri Heikkinen, Suvi Hartikainen sekä Jorma Säteri. Raportin valokuvat on ottanut Harri Hahkala ja Valovirta Design vastaa sen taitosta. Raportin tärkeimpänä johtopäätöksenä on, että Myllypuron kampuksella on aidosti suuri potentiaali muodostua keskeiseksi kiinteistöalan ja älyteknologian hyödyntämisen katalyytiksi ja jatkuvasti kehittyväksi oppimisympäristöksi. Pelkkä tiedon vieminen internetiin tai pilvipalveluihin ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan kokonaisnäkemys siitä, miten eri lähteistä tulevaa kiinteistötietoa pystytään analysoimaan ja jakamaan sujuvasti eri järjestelmien välillä. Tarvitaan monista eri lähteistä tulevan tiedon hallintaa ja ihmisiä, jotka sitoutuvat toimintaan ja pystyvät innostamaan monialaisia opiskelijatiimejä aina vain toimivampien tai visuaalisesti havainnollisempien ratkaisujen kehittämiseen. Talotekniikassa ja rakennusautomaatiossa tarvitaan myös ohjelmistosuunnittelua, koodaamista, koneoppimista ja pilvipalvelujen hyödyntämistä. [i] Suuren kokoluokan kiinteistötekniikan kokeiluja on toki meneillään muuallakin, esimerkiksi Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön tuella keskusliikkeiden logistiikkakeskuksissa ja kauppakeskus Sellossa Espoossa; Saksassa ja Hollannissa muiden muassa EDGE-toimistotaloissa. Kyseessä ovat ratkaisut, joiden avulla edistetään älykkäiden energia-, sähkö-, olosuhde-, paikannus- ja tilavarausjärjestelmien kehitystä. Näistä kaikista kuitenkin puuttuu pysyvän kehittämisen ja testauksen aspekti. Katso myös https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/sellolle-ja-lidlille-miljoonatuki-alykkaiden-energiajarjestelmien-rakentamiseen/ , https://studio.kauppalehti.fi/siemens/euroopan-ekologisin-kauppakeskus-saastaa-energiaa-virtuaalivoimalalla , https://edge.tech/platform ja https://edge.tech/portfolio/edge-suedkreuz-berlin workplace 4.0 Kirjoittaja FT Tuire Ranta-Meyer on Metropolian johtaja, joka on viime vuosina keskittynyt erityisesti Metropolian varainhankintaan ja säätiörahoitukseen.

Kampus valuu kaupunkiin Myllypurossa. Opiskelijat esittelivät innovaatioprojektejaan rakenteilla olevan Myllypuron kampuksen naapurissa Liikuntamyllyssä. Minäkin lähdin maaliskuun puolivälissä kaikille avoimeen MinnoFest-tapahtumaan. Päätin imuroida paikan päällä merkityksiä. Valitsin lähteä nuuskimaan, mikä opiskelijoiden mielestä innovaatioprojektissa tuntuu merkitykselliseltä. Kiersin ständiltä toiselle ja kysyin: ”Mikä sinulle on merkityksellistä innovaatioprojektissasi tai täällä MinnoFest-tapahtumassa?” Mikä on innovaatioprojekti? Eri koulutusalojen opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat ideoivat ja toteuttavat 10 opintopisteen innovaatioprojektin, jossa yhdessä löydetään työelämän ja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin uudenlaisia ratkaisuja. Sain kiehtovia vastauksia. Tuntuuko sinustakin, että nämä voisivat olla syitä, miksi innovaatioprojekteja kannattaa korkeakoulussamme tehdä yli tuhat joka vuosi? Ei tehdä projektia projektin vuoksi: tulee sairaalaan oikeasti käyttöön. Aidosti olemme monialainen seitsemästä tutkinto-ohjelmasta. Tällaista ei ole tehty aiemmin. Aidosti menee toteutukseen. Emme ole tehneet vain opintopisteitä. Oppiminen toisilta. On saanut promota omaa työtä. Toimintaa, joka tulee sekä yhteisön että tilaajan tarpeeseen. Ilo ollut löytää oikeasti tosi upeita ideoita. Konkreettisesti suunniteltu tarpeeseen. Kohtaaminen, lähimmäisen auttaminen ja hyväntekeväisyys. Kimmoke asennemuutokseen, että saadaan pelillisyyttä sosiaalityöhön. Pääsee vaikuttamaan tulevaisuuden ratkaisuihin istumisen vähentämiseksi. Vapaaehtoisten voimavarojen ja osaamisten kartoitus. Tämä on jatkumo innovaatiolle: virtuaalitaulu Laakson sairaalan kuntoutusosastolle. Terveys- ja hyvinvointierojen vähentäminen sekä yhteiskunnalliset säästöt. Eri alojen yhteistyön sujuminen. Tuonut moniammatillista näkökulmaa. Tiimityö ja hyvä yhteishenki International group from different subjects. Saa uusia näkökulmia ja ideoita. Tutustuu uusiin ihmisiin. Antaa valmiuksia löytää ratkaisuja MinnoFest-tapahtuman päättyessä jututan vielä hoitotyön tutkinto-ohjelman lehtoria Hannele Hokkasta, joka purkaa tapahtumaa. Hokkasen mielestä parasta innovaatioprojekteissa on se, että ”opiskelijat ovat saaneet tehdä aitoa yhteistyötä työelämän kanssa. Se kasvattaa opiskelijoiden vastuunottoa ja antaa heille valmiuksia jatkossakin työelämässä löytää uudenlaisia ratkaisuja. Sekä saavat opin, että myös opiskelija voi oikeasti vaikuttaa asioihin!” Kuulemani kaikki merkitykset tulevaisuuden tekijöiltä jättivät minuun toiveikkaan jäljen.     Kun kiinnostuit, lue aiheesta lisää: Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille Innovaatioprojekteista MinnoFest vieraili Myllypurossa Minuutin video MinnoFestistä Tutustu Myllypuron kampukseen