Kiitos palautteesta!

TELMA-koulutuksessa tuetaan erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa neljällä toimintakyvyn osa-alueella: fyysisellä, psyykkisellä, kognitiivisella ja sosiaalisella. Koska kaikki osa-alueet liittyvät toisiinsa, tuen on oltava kokonaisvaltaista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan toimintakyvyn edistämiseksi eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyössä. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa (TELMA) koulutuksessa on toimintakykyä edistävien tavoitteiden sisällössä otettava huomioon opiskelijan mielipide ja ympäristötekijät, kuten hänen tarpeensa, oikeutensa ja taustalla olevat kokemustensa (Opetushallitus). Ammattilaisten tulee tehdä yhteistyötä opiskelijan kanssa ja antaa hänelle mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja päättää omaan kuntoutusprosessiinsa (Järvikoski 2013: 21–22, 63). Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa kuntoutujan motivaatio ja vuorovaikutus lähiverkoston kanssa arjessa (Sipari 2021: 7; Autti-Rämö & Salminen & Rajavaara & Melkas 2022: 13). Jotta opiskelija motivoituu ja sitoutuu kuntoutusprosessiin, tavoitteiden täytyy olla hänelle mielekkäitä, merkityksellisiä ja realistisia (Järvikoski 2013: 22; Auti-Rämö ym. 2022: 13). Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyötä tulee kehittää, jotta voidaan tukea opiskelijan toimintakyvyn edistämistä ja sen integroitumista hänen arkeensa (Gimeno & Lin 2017: 162–163). Tämä kirjoitus perustuu kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelman tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jossa tarkoituksena oli kehittää eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi. Toimintaympäristönä oli Ammattiopisto Live, konkreettisesti TELMA-koulutus. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset perustuivat sekä opiskelijoiden että ammattilaisten näkökulmiin. Mistä eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyö koostuu? Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyö edellyttää kaikilta osallistujilta yhteistä ymmärrystä, vuorovaikutustaitoja ja hyviä asenteita. Lisäksi samat arvot, selkeät vastuut toisten asiantuntijoiden huomioon ottaminen ja sitoutuminen työskentelyyn mahdollistavat toimivaa yhteistyötä. Kaikilla ammattilaisilla on oltava oma ammatillinen roolinsa ja heidän on sitouduttava itsensä kehittämiseen (Mönkkönen 2019: 20-24.) Tässä suhteessa ICF-luokitus tarjoaa yhteisen kielen kaikkien osallistujien kesken ja opiskelijan toimintakyvyn seurannan, jossa huomioidaan opiskelijan toimintakyky kokonaisvaltaisesti (Paltamaa & Kaakkuriniemi 2022: 38). Kaikki nämä tekijät yhdessä mahdollistavat ammattirajojen ylittämisen yhteistyössä, jolloin opiskelijan tavoitteet integroidaan hänen eri ympäristöihinsä (Rämä & Teinilä & Airaksinen & Tiainen 2013: 36). Lisäksi moniammatillinen yhteistyö voi luoda uutta tietoa ja toimintaa sekä edistää käytäntöyhteisön (community of practice) kasvua (Dean & Siegert & Taylor 2012: 168). Näin ollen ammattilaiset jakavat yhteisen huolenaiheen ja innostuksen kehittääkseen tietämystään ja kokemustaan kyseisillä aloilla (Wenger & McDermott & Snyder 2002: 4). Analysoimalla moniammatillisen yhteistyön tekijöitä ja toimimalla niiden kehittämiseksi, voidaan luoda yhteistyöhön perustuvaa työkulttuuria (Isoherranen 2012: 19). Kuviossa 1 esitettävät tekijät mahdollistavat ammattirajojen ylittämisen yhteistyössä, jolloin opiskelijan tavoitteet voidaan integroida hänen eri ympäristöihinsä. [caption id="attachment_3345" align="alignnone" width="542"] Kuvio 1. Opiskelijan toimintakyvyn edistäminen eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyössä. (Mukaillen lähteistä: Paltamaa & Kaakkuriniemi 2022; Mönkkönen 2019; Gimeno & Lin 2017; Rämä ym. 2013; Sipari & Mäkinen 2012; Isoherranen 2012; Dean & Siegert & Taylor 2012; Sosiaali- ja terveysministeriö 2003; Wenger & McDermott & Snyder 2002.)[/caption] Ydintekijöitä matkalla kohti opiskelijan toimintakyvyn edistämistä Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan opiskelijan kunnioittaminen, kuunteleminen, auttaminen ja ymmärtäminen toimivat perustana opiskelijan kanssa työskentelylle. Yhteisen ymmärryksen, kielen ja vastuullisuuden luominen on olennaista eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyössä. Vuorovaikutuksessa ja viestinnässä opiskelijan kanssa hänen kiinnostuksen kohteiden, mieltymysten ja toiveiden tulee huomioida hänen tavoitteidensa saavuttamisessa. Järjestetty ja konkreettinen toiminta, jossa tavoitteena on opiskelijan toimintakyvyn edistäminen, on liikkeellepaneva voima opiskelijan tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan päivittäisiin rutiineihin tulee kuulua motivoivia pelejä, terapeuttien ohjeiden noudattamista sekä sopivan ajan, tilan ja ympäristön tarjoamista. Huumori, kannustaminen ja ammattilaisten osallistuminen opiskelijan kuntoutukseen ja opiskeluun lisäävät opiskelijan osallistumista. Yhteinen viestintäkanava, säännölliset tapaamiset, yhteisen työvälineen käyttö ja ammattirajojen ylittäminen ovat muun muassa erityistä tukea tarvitsevien toimintakykyä edistäviä tekijöitä eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyössä (Ks. kuvio 2). [caption id="attachment_3346" align="alignnone" width="620"] Kuvio 2. Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyö erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi TELMA-koulutuksessa.[/caption] Kirjoitus perustuu Laura Giménez Sabaterin tutkimukselliseen kehittämistyöhön Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyön kehittäminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi TELMA-koulutuksessa (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2024). Kirjoittaja Laura Giménez Sabater, fysioterapeutti kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelmasta Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Laura on valmistunut fysioterapeutiksi 2006 kotimaassaan Espanjassa. Laura työskentelee tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa, Ammattiopisto Livessä. Lähteet Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.) 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim. Dean, Sarah G & Siegert, Richard J & Taylor, William J. Interprofessional rehabilitation: a person-centred approach. Blackwell julkaisuja. E book central. Oxford. Viitattu 11.10.2022. Gimeno, Hortensia & Lin, Jean-Pierre 2017. The International Classification of Functioning (ICF) to evaluate deep brain stimulation neuromodulation in childhood dystonia-hyperkinesia informs future clinical & research priorities in a multidisciplinary model of care. Complex Motor Disorders Service, Evelina London Children's Hospital, Guy's & St Thomas' NHS Foundation Trust, London, UK Institute of Psychiatry, Psychology and Neurosciences, King's College London, London, UK. Viitattu 26.1.2024. Isoherranen, Kaarina. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto sosiaalitieteiden laitos 2012. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:18 Sosiaalipsykologia, 21–24. Viitattu 7.12.2022. Järvikoski, Aila. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: 43. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2013. Viitattu 20.1.2023- Mönkkönen, Kaarina & Kekoni, Taru & Pehkonen, Aini 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. Opetushallitus. Viitattu 23.1.2024. Paalasmaa, Pekka & Sipari, Salla & Lönnqvist, Mira & Roivas, Marjanne (toim.) 2021. Kuntoutuminen yhteiskehittelyä arjessa. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisuja. Taito-sarja 67. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.10.2022. Paltamaa, Jaana & Kaakkuriniemi, Erja 2022. ICF toimintakyvyn mallina ja luokituksena. Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim. Rämä, Irene & Teinilä, Saila & Airaksinen, Leena & Tiainen, Riitta 2013. Ruskeasuon koulun kehittämishanke: HOJKS-tavoitteet ICF-viitekehyksessä. Vol. 23. No.3. Niilo Mäki -säätiö Viitattu 4.2.2024. Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Aatos-artikkelit. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.10.2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003: 19. Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma. Helsinki 2004. Viitattu 7.10.2022. Wenger, Etienne & Mc Dermott, Richard & Snyder, Willian, M. 2002. A guide to managing knowledge. Cultivating communities of practice. Harvard Business School Press. Viitattu 10.5.2024.

Jos pidät kirjoittamisesta, tekoälyn kanssa pidät siitä vielä enemmän. Jos et, niin varoitan: tekoälyavustaja voi muuttaa mielesi. Mieti hetki opiskelua tai elämää ilman harmaan näytön kammoa, huvenneiden ideoiden herättelyä, lähteiden ähkyistä etsintää ja kuumottavaa kääntämistä, unohtuneita aloituksia ja väsyneitä lopetuksia. Tai muistele käsitesolmuja, sanasokeutta, kirjoitusjumeja tai ajatuskatkoja, näytön ääressä yksin harovia sormia ja viikkokausien odottelua haaleasta tekstipalautteesta. Aivan, kirjoittaminen on prosessi ja siinä on puolensa, mutta monesti on vain pakko alkaa taas.   – Mitäpä jos kokeilisit seuraavalla kerralla tekoälyä? Kun generatiivisen tekoälyn avustamasta kirjoittamisesta puhutaan, puhutaan tekstityöstä esimerkiksi ChatGTP:n tai Copilotin kanssa. Niin myös tässä kirjoituksessa. Kaveriksi käyvät yhtä hyvin myös muut tekoälyä hyödyntävät työkalut kuten Google-kääntäjä ja sen edistyneempi kollega DeepL. Myös tutussa Wordin tekstinkäsittelyohjelmassa on tekoälyominaisuuksia. Tekoälyhuolista hyötyihin Teknologiaa tervehditään yleensä ilolla. Mutta huomannette, että kun puhutaan tekoälystä tekstien tuottamisessa, Pisa-kansa huolestuu heti tekstitaitojen kapenemisesta. On toki aiheellista tuoda esiin ilmiön huonot puolet: eettiset epäilyt, plagioinnin pelko, vilppipandemian riskit, vanhalla tai vinoutuneella datalla koulutettujen kielimallien vajavaisuus ja vanhuus, hillitön hallusinointi tai disinformaatiotulva, oman ajattelun latistuminen, kritiikin kato ja tekstitaitojen tasapäistyminen. Ovathan ne kaikki tutkitustikin1 tekstityömme päälle lankeavia varjoja, mutta mitä jos liikkuisimme hetkeksi valon puolelle? Mitä jos tekoälyn avulla kirjoittaminen onkin hauskaa?2 Mitä jospa se lisäisikin hyvinvointiasi ja työtyytyväisyyttäsi! Tekoälyavusteinen kirjoittaminen lähti laukalle saman tien, kun ChatGPT loppuvuonna 2022 OpenAI:ssa julkaistiin. Sen jälkeen sitä ovat harrastaneet ahkerasti ainakin kaikki nohevat nörtit ja julkaisupisteistä kilpailevat tieteentekijät ja englantia toisena kielenä käyttävät asiantuntijat. Näin väitetään parin viimeisen vuoden aikana ilmestyneissä tutkimuksissa ja niistä kootuissa uunituoreissa kirjallisuuskatsauksissa.3 Kokeilleet tietävät, mitä tekevät. He tietävät, että uhkakuvista huolimatta tekoälystä on kirjoittamisprosessissa etua. Saman totesi myös vastikään Time-lehdessä tuskaansa purkanut tekstinohjaaja: Otin loparit, sillä kyllästyin antamaan palautetta tekoälyn tuottamista teksteistä. Tekoälystä eivät luovu nekään opiskelijat, jotka osaisivat itsekin.4 Miksihän? Tekoälyavusteisen kirjoittamisprosessin voimakohtia Kirjoittaminen on tunnetusti monivaiheinen prosessi. Tekoälyllä vaiheita voi lukemieni tutkimusten5 ja tekstintekijän ja -ohjaajan oivallusteni perusteella buustata merkittävästi. Tekoäly tuo prosessiin selvästi uutta nostetta. Se näkyy erityisesti seuraavissa prosessin kohdissa. Aloittaminen, ideointi ja luonnostelu Tekstitehtävien viivyttely väistyy, kun tietää, että tukea niiden tekemiseen on saatavilla. Aloittamista helpottaa, kun tajuaa, että ChatGPT:ltä tai Copilotilta voi vapaasti kysyä neuvoa aiheista, aihepiirin rajauksesta ja relevanteista näkökulmista. Järjestä aivoriihi tai ideamyrsky. Pyydä tekoälyä generoimaan yhtä monta tulokulmaa kuin työryhmässäsi on jäseniä. Tai valitse joukosta sytyttävin ja syvenny siihen. Kielimalli tarjoaa auliisti monenmoista. Ja nykyään jo oikein hyvällä suomen kielellä. Lyömätön etu tekoälyn kanssa työskentelyssä on, että sillä voittaa aikaa, yleensä kirjoitusprosessin kaikissa vaiheissa. Käännöstöissä se eritoten näkyy. Aikaa ja hermoja säästää se, että jo ensimmäisen tekstiluonnoksensa voi antaa avustajalle kommentoitavaksi. Se muokkaa mukisematta lauserakenteet, korjaa kielivirheet, lisää tai poistaa pilkut ja paikkaa monet typotkin. Jos et tyydy siihen, että tämä kaikki vain tapahtuu, voit saada haltuusi kieliopin säännöt seuraavaakin vaihetta varten. Jos kaipaat johdantoosi kehystä, kysy mihin kaikkeen merkitykselliseen aihevalintasi kietoutuu. Jos haluat lopettaa tekstisi synteesiin tai muuten muistiin jäävästi, kopioi tekstiluonnoksesi alustalle ja pyydä siitä yhteenveto tai parafraasi. Saatat yllättyä. Avustajasi tarkistaa puolestasi, onko kaikki olennainen mukana. Kun syötät luonnoksesi ChatGPT:hen, jossa tekstille on enemmän merkkitilaa kuin Copilotissa, saat koko tekstistäsi rakentavaa palautetta. Tekstilajin tunnustelu Tekoäly mallintaa hienosti monien tekstilajien rakenteita: osia ja niiden järjestystä. Se osaa hyvin analysoida ja tunnistaa jo yhdestä tekstilajin esiintymästä tietyn lajin tyyppipiirteet ja tehdä niistä kirjoittajalle selkeän etenemisohjeen. Olen testannut toimintoa systemaattisesti muutamilla esimerkkiteksteillä: katsausartikkeli, tiivistelmä, mediatiedote. Tekstilajin eli genren prototyyppisiin rakenne- ja tyylipiirteisiin, niiden analysointiin ja analyysipohjaisen kirjoittamiseen keskittyvä  genrepedagoginen lähestymistapa6 helpottaa tekstien ymmärtämistä ja tuottamista sekä niiden ohjaamista. Tekoälyn avulla tekstilajin perusteet avautuvat hetkessä:  Miten rakentuukaan asiantuntija-artikkeli tai blogikirjoitus, millainen on pätevä lausunto tai vaikuttava mediatiedote? Tekstilajin taju auttaa alkuun yhtä lailla natiiveja kuin uuden kielen ja kulttuurin oppijoita. Markkinointitekstejä tekevän täytyy tuntea liuta tekstilajimalleja, mutta ennen kaikkea tohtia myös soveltaa niitä luovasti. Opettaja voi käyttää menetelmää opiskelijan tekstituotosten tai -analyysien ohjaukseen7 – tai CV:n tai työhakemuksen tekoon. Tieteellisiin teksteihin tekoälyä on selvästi koulutettu. Se tarjoaa hartaana muotoilemastasi luonnoksesta viiveettä elegantin version opinnäytetyösi tai artikkelisi tarkoituksesta, tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä. Lukijaa puhuttelevan johdannon tai omaäänisen pohdinnan kirjoittamisessa ihminen on vielä sitä osaavampi. Otsikoinnissa tekoäly auttaa mielellään, vaikka sen valitsemat väliotsikot ovat usein tylsähkösti nimeäviä, vaisuja tai vivahteettomia. Joihinkin tekstilajeihin tai sisältöihin lakoninen toteavuus sopii, mutta useimmiten vaihtoehdoista kannattaa keskustella avustajan kanssa useampikin kierros. Erityisen innostunut tekoäly on listoista ja luetelmista. Bulleteja8 saat, vaikket tilaisikaan. Niillä se vastaa usein kysymyksiisi tai reagoi tekstisyötteisiisi. Kausaalisuhteissa tekoäly on kuitenkin hutera; siksi listan osien välisistä merkityssuhteista ei aina saa selkoa. Kohdennetut lisäkehotteet avustajalle yleensä auttavat, ja lista voi hyvinkin olla ponnahduslauta omaääniselle tekstille. Lähteiden löytäminen ja kääntäminen Lähteitä löydät helposti esimerkiksi Copilotin kanssa asioidessasi. Useimmiten se päätyy osumiin Google Scholar -tietokannasta. Avustaja antaa suoria linkkejä ja ohjaa asiantuntijaorganisaatioiden tietovarantoihin, mutta skarppaa kyllä pyydettäessä myös tieteellisiin lähteisiin. Kokemukseni mukaan Copilotin lähteet ovat yleensä relevantteja ja autenttisia. ChatGPT:n ilmaisversioon tehokas hakutoiminto on juuri tulossa. Tekoäly paitsi kääntää, myös lukee tekstejä puolestasi. Se on etenkin tutkijalle huima etu: säästää hurjasti aikaa, mutta auttaa samalla saamaan luetusta isoja kuvioita näkyviin.9 Näyttöä, evidenssiä – todella nopeasti. Voit pyytää kertomaan viiden tai kymmenen löytämäsi tutkimusartikkelin pointit tai päätulokset suomeksi sillä aikaa, kun käyt laittamassa valot päälle, ja pääset jatkamaan analyysiisi tai viitekehyksesi täydentämiseen. Käsitteiden avaamiseksi tilaa teksteistä niiden määrittelyitä. Määritelmiesi viimeistelyyn tarvittavat lähteet täytyy silti hakea kirjastosta, Googlesta, open access -julkaisuista tai tietokannoista. Muuten ei voi varmistua niiden oikeellisuudesta tai tehdä moneen asiantuntijatekstiin kuuluvaa relevanttia lähdemerkintää. Kone on aivan ylivertainen, vaikkei täysin virheetön, suurten tekstimäärien käsittelyssä –ja ällistyttävän nopea, kunnes vauhtiin tottuu. Montakohan kuukautta vuodesta esimerkiksi väitöskirjatutkija vielä hetki sitten käytti aikaa lähteiden penkomiseen eikä tieto silti juuri kumuloitunut? Onko nyt dystooppista juhlia nuorten tutkijoiden paremman tulevaisuuden puolesta?  Jatkuva palaute Tekstin tekemisessä juhlaa on tekoälyn antama vuorovaikutteinen palaute10, jota normaalioloissa kirjoittaja ei saa keneltäkään tai ei välttämättä kehtaa pyytää. Tekoälyn palautteenantaja on paikalla 24/7. Se kertoo epäröimättä vaikka aamuyöllä tekstisi voimakohdat ja antaa vaihtoehtoja parantaa ilmaisua, vaikkapa tekstin havainnollisuutta tai esittämisjärjestystä. Se ei syyllistä eikä väsy. Joskus tosin sovelluksen merkkimäärä tulee keskustellessanne lisenssivajeen vuoksi vastaan. Aloita silloin uusi keskustelu tai vaihda toiseen avustajaan. Tekoäly sujuvoittaa pelotta kieltäsi ja kommentoi tyyliäsi, vaikka tekstin sävyn arvioinnissa se ei kovin sofistikoitunut olekaan. Avustaja on myös sanakirja, esimerkiksi synonyymisiä verbejä tai adjektiiveja saa pyytämällä. Samalla sanastosi laajenee. Tekoäly huomaa helposti liian pitkät tai vajaat virkkeet, ja voit muina miehinä korjata ne. Ikään kuin mitään ei olisikaan tapahtunut. Anonyymi avustaja poistaa sosiaaliset paineet onnistua kerralla. Itse vertailen omaa ja tekoälyn tarjoamaa tekstiä tarkasti toisiinsa ja hyödynnän lopputuotoksessa molempien parhaat puolet. Kaikki tekoälyn ehdottamat muutokset eivät suinkaan ole eduksi, mutta sysäävät ajatuksiani eteenpäin. Vaikka tekoäly ei varsinaisesti itse ajattele, vaan yhdistelee eri aineistoja, sillä on palautteenantajana tavallaan toisin näkemisen taito, jota erityisesti arvostan. Tekstin muokkaaminen, täydentäminen ja versiointi Jos tekstisi vaadittu merkkimäärä ei tahdo täyttyä, kysy tekoälyltä, mikä unohtui, mitä tekstiin voisi lisätä. Tekoäly täydentää ajatuksiasi ja herättää assosiaatioita, vaikkei ihan oikeaan aina osuisikaan. Spesifiset ammattitermit ja jotkut tuoreet käsitteet menevät sen koulutustaustalla usein ohi. Kannattaa olla hereillä, ettei vain satuilu satu kohdalle. Joskus iloa tuottaa havaita, ettei tekoäly ihan kaikkea alastani osaakaan; asiantuntijuuttani tarvitaan. Sama toimii myös toisinpäin: jos kirjoitit liian pitkästi, kehota avustajaa lyhentämään tuotostasi. Tiivistelmien pyytäminen kesken kaiken taas auttaa pysymään olennaisessa. Iso ilo tekoälystä on, kun kirjoittaa selkoversioita ohjeista, tiedotteista tai uutiskirjeistä esimerkiksi kielenoppijoiden tai erityisryhmien käyttöön.11  Kieliversioita tehtäessä ilmaista DeepL:ää pidetään Google-kääntäjää tarkempana apurina. ChatGPT leikkii myös tyyleillä, savolaismurteilla tai stadin slangilla. Kirjoittamisessa vaihtelu virkistää: vaihda verbalisointi välillä visualisointiin pyytämällä tekstikatkelmasi tekoälyltä kuvana tai graafina. Tallenna se kätevästi ja kopioi tekstisi lomaan. Tekstien versioinnissa tekoäly on taikuri. Vastikään näin, miten vaivatta ChatGPT 4.0 muunsi opiskelijan käsin piirtämän ja tekstaaman miellekartan kehittämistyönsä pääkohdista jäsentyneeksi ja sujuvaksi pikkutekstiksi. Taulukoiden ja muiden grafiikoiden tekemiseen on eksperteille sovelluksia, jotka tuottavat professionaalista jälkeä, mutta perustyökaluillakin saa esitykseensä nostetta tai ainakin kustomoitua kuvitusta. Joskus pyytämäni kuva paljastaa, miten aukkoisen tekstin teinkään. Se on kuin suomalainen sääkartta, ei sille voi kuin nauraa. Viimeistely ja oikoluvut Jos olet käynyt tekstiä tuottaessasi vuoropuhelua avustajasi kanssa ja syöttänyt tuotoksesi välillä kommentoitavaksi, myös kielen rakenteet, kielioppi, välimerkit ja sopimusten mukainen kieliasu alkavat olla kunnossa. Pilkutkin! Tutkitusti tekoäly keventää kirjoittajan ahdistusta ja kognitiivista kuormaa12, mutta sekä tutkimusten että havaintojeni perusteella monen kirjoittajan stressiä vähentää eniten tekoälyn tekemä tekstinhuolto. Wordin kielentarkistus on silti lisäksi pätevä ja vaiheessa käyttökelpoinen väline. Kun luonnos on liki valmis, pyydä Wordin tarkistusohjelmista löytyvää puheominaisuutta toistamaan tekstisi ääneen. Word-puhuja lukee tekstisi suomeksi luontoäänellään, ja kaikki vaikuttaa seesteiseltä kuin savanni. Yleiskielen loppukerakkeita se ei tosin osaa ääntää. Tai korvaan sattuvat vain omat korjattavat: oudot sijamuodot, puuttuvat tavut, toistuvat sanat, väärä sanajärjestys, katkonainen virkerakenne. Kielikorvasi on inhimillinen, mutta se kuulee kyllä erehdykset toistaiseksi tekoälyäkin paremmin. Oikolukijan luennan voi välillä keskeyttää. Korjaa tekstiäsi – ja jatka taas fiilistelyä. Uskalla kokeilla Tekoälyavusteisen kirjoittamisprosessin supervoimia ovat reaaliaikainen keskustelu avustajan kanssa ja jatkuva vaiheenmukainen palaute. Jos niille on altis, edistymistä ei voi estää. Prosessi mahdollistaa kirjoittajalle inspiroivan tavan kehittää taitojaan ja tuottaa laadukasta sisältöä. Onnistumisen kokemukset puolestaan lisäävät luottamusta itseen sekä kirjoittajana että asiantuntijana. Kehota tekoälyä kehumaan valmiinoloista tekstiäsi viimeiseksi illalla, niin vielä aamulla tunnet voimaantumisen sormissasi. Uusi teksti voi taas alkaa. Tai ainakin virkeämpi versio eilisestä. Kirjoittaja Kirjoittaja yliopettaja, FT Aino Vuorijärvi inspiroituu vuosikymmenestä toiseen opinnäytetyön tekstinohjauksesta. Työelämäläheisten tekstikäytäntöjen tutkiminen oli fokuksena myös hänen väitöskirjassaan (2013). Uusien tekstimallien kokeilu ja ohjaaminen tekoälyn kanssa keskustellen on hänen uusimpia villityksiään. Tekstiensä sisällöstä hän kuitenkin vastaa edelleen itse.  Lähteet 1 Esim. Khalifa, Mohamed & Albadawy, M. 2024. Using artificial intelligence in academic writing and research: An essential productivity tool. Computer Methods and Programs in Biomedicine Update 5. 2 Ks. esimerkiksi Lametti, D. 2022. AI could be great for college essays. slate.com. 3 Esim.  Imran, Muhammad & Almusarrafh, N. 2023. Analyzing the role of ChatGPT as a writing assistant at higher education level: A systematic review of the literature. Contemporary Educational Technology 15 (4). 4 Livingstone, V. 2024. I quit teaching because of ChatGPT. Time 30.9. Viitattu 26.10.2024. 5 Imran, Muhammad & Almusarrafh, N. 2023. Analyzing the role of ChatGPT as a writing assistant at higher education level: A systematic review of the literature. Contemporary Educational Technology 15 (4). 6 Ks. lyhyt määrittely menetelmästä: What is the genre-based approach to writing? Viitattu 27.10.2024. 7 Hankala, M., Kauppinen, M. & Mustonen S. 2023. Tekoäly tuottaa ja tulkitsee tekstejä – mihin meitä enää tarvitaan? Virke 1. 20–22. 8 Suomeksi: luettelomerkki. 9 Ks. esimerkiksi Sallam, M. 2023. ChatGPT utility in healthcare education, research, and practice: Systematic review on the promising perspectives and valid concerns. Healthcare 11 (6). 10 Vuorijärvi, A. 2024. Asiantuntija tanssii tekstien kanssa 2/2:  Kirjoittajan ja tekoälyavustajan vuorovaikutus. Sotemuotoilijat-blogi. Metropolia. 11 Saksi, J. 2024. Joko hyödynnät tekoälyä sisältöjen selkokielistämiseen? Johtaja on media. Viitattu 27.10.2024. 12 Wang, C. 2024. Exploring students’ generative AI-assisted writing processes: Perceptions and Experiences from Native and Nonnative English Speakers. Technology, Knowledge and Learning.

Audiovisuaalisella alalla on puhuttu viime vuosina paljon tekijä- ja osaajapulasta. Kovin pula on ollut etenkin kokeneista erityisosaajista (1). Samaan aikaan uraansa aloittelevien nuorten työntekijöiden on kuitenkin ollut vaikeaa löytää tietään työelämään. Etenkin jos kontaktiverkostot ovat jääneet opintojen aikana puutteellisiksi ja työkokemusta ammattituotannoissa ei ole kertynyt riittävästi, työllistyminen on ollut usein hyvin hankalaa. Av-alan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Ajanjaksoa ovat kuvanneet jyrkät suhdannevaihtelut laidasta laitaan. Suurista tuotantovolyymeistä, työvoimapulasta ja ylikuumenemisesta on päädytty nopeasti tilanteeseen, jossa tuotantoja siirretään, peruutetaan tai ei edes aloiteta (2). Samalla av-alan mahdollisuudet työllistää nuoria työntekijöitä ovat heikentyneet. Hankalinta työllistyminen on ollut laskusuhdanteen aikana, jolloin tuotantoja on vähän ja tuottajat välttävät kaikkia taloudellisia ja tuotannollisia riskejä – eli tuoreita, vielä vähän epävarmoja ja edelleen ammattiaan opettelevia työntekijöitä. Tieto av-alan työpaikoista kulkee sisäpiirissä Metropolian Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -ESR-hankkeessa on etsitty keinoja, joilla audiovisuaaliselle alalle valmistuneet alle 30-vuotiaat nuoret pääsevät paremmin ja nopeammin työelämään. Hankkeessa on haastateltu 25 työelämän edustajaa ja 30 vastavalmistunutta tai uransa alkuvaiheessa olevaa nuorta av-alalle työllistymisestä (3, 4). Haastattelujen perusteella työllistymisen pullonkaula on av-alan rekrytointikäytäntöjen vanhanaikaisuus. Tällä hetkellä tieto työpaikoista kulkee pääosin vain alan sisällä ja rekrytoinnit tehdään käsinpoiminnalla. Rekrytointipäätökset perustuvat pitkälti rekrytointia tekevien henkilöiden omiin verkostoihin ja kokemuksiin tai niin kutsuttuun puskaradioon eli kollegoiden antamiin suosituksiin. Vain harvoista työpaikoista ilmoitetaan julkisissa tai puolijulkisissa kanavissa. Merkittävin julkinen rekrytointipaikka on Facebookin TV-friikuille töitä -ryhmä, jossa haetaan tyypillisesti työntekijöitä lyhyille keikoille ja jossa työnhakijat voivat esitellä itsensä. Työnantajat ja työntekijät näkevät rekrytoinnin eri tavoin Haastatellut työnantajat pitävät av-alan rekrytointikäytäntöjä suhteellisen toimivina. Verkostot ja suositusjärjestelmä auttavat työnantajien näkökulmasta hallitsemaan rekrytointeihin liittyviä riskejä. Toisaalta on havaittavissa, että alan rekrytointimenetelmät ovat kuormittavia, nopeatahtisia ja tieto työpaikoista liikkuu vain verkoston sisällä. Tästä seuraa etenkin uusia työntekijöitä koskettava vaikeus päästä sisään alan työelämään. Sen sijaan av-alaa vasta opiskelevan tai alalle juuri valmistuvan näkökulmasta työllistyminen ja rekrytointi vaikuttaa sekavalta ja sattumanvaraiselta prosessilta. Moni äskettäin valmistunut nuori kokee alan sisäänpäin lämpiäväksi. Suurin osa haastatelluista nuorista mainitsee, että alan työpaikoista on hyvin tai melko vaikeaa löytää tietoa. Nuoret ovat kokeneet, että työnantajiin on vaikea saada kontaktia, työpaikat ovat piilossa ja rekrytointi tapahtuu sisäpiirissä. Työhakemuksista ei anneta palautetta, kyselyihin ei vastata tai rekrytoinnissa ei keskitytä yksilön ominaisuuksiin. Nuoret odottavat työnantajilta aktiivisuutta Re:connect-hankkeen havaintojen mukaan av-alan rekrytointikäytäntöjä tulee kehittää ja monipuolistaa, jotta mahdollisimman monella olisi todellinen mahdollisuus hakea ja saada töitä. Hankkeen haastattelemat nuoret toivovat työnantajilta parempaa kommunikaatiota, empatiaa ja inhimillisempiä työsuhteita avoimempaa rekrytointikulttuuria, jotta uudet tekijät pääsisivät töihin helpommin enemmän työmahdollisuuksia vähäisellä kokemuksella töitä hakeville. Nuoret peräänkuuluttavat työnantajien omaa aktiivisuutta uusien tekijöiden etsimisessä. Etenkin nuoret toivovat, että työnantajat kutsuisivat työhaastatteluihin ja antaisivat palautetta, vaikka ei tulisikaan valituksi työhön. Läpinäkyvä ja inklusiivinen rekrytointikulttuuri on myös tuotannon etu Suljetun tuttavapiirin suosituksiin perustuva rekrytointikulttuuri on osa suurempaa ongelmaa, jossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset eivät pääse osallisiksi tai työllisty. Av-alan epätasa-arvo ja moninaisuuden puute ovat olleet viime vuosina aiheina useissa hankkeissa ja tutkimuksissa, niin työntekijöiden, rahoituksen kuin sisältöjenkin näkökulmasta (5, 6, 7, 8, 9). Verkostojen ja suositusjärjestelmän rinnalle olisi aika saada läpinäkyvämpiä ja inklusiivisempia toimintatapoja. Näitä voisivat olla: julkisten tai laajasti käytettyjen rekrytointipalvelujen hyödyntäminen somejäteistä riippumaton alan oma rekrytointialusta ammattimaisten rekrytointiagenttien hyödyntäminen. Rekrytoinnin ulkoistamista pidetään yleisesti liian kalliina tuotannolle, mutta samalla ollaan valmiita maksamaan rekrytointeja tekevälle omalle työntekijälle. Kun tuotantopäätöksiä tehdään hyvinkin viime hetkellä ja rekrytoinnit pitää saada hoidettua jopa parissa viikossa, ammattimainen rekrytointiagentti voisi suoriutua tehtävästä nopeammin ja tehokkaammin ja ennen kaikkea minimoida rekrytointeihin liittyviä riskejä. Kirjoittajat Antti-Veikko Salo on Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeen projektipäällikkö ja taustaltaan elokuvatuottaja. Aura Kaarivuo on Metropolian elokuvan ja television tutkinto-ohjelman tutkintovastaava ja on toiminut Re:connect-hankkeen projektikoordinaattorina. Lähteet Business Finland (2021). Kotimainen av-ala kiihtyvässä muutoksessa. Pula osaajista kasvun esteenä (businessfinland.fi). Toimialaselvitys 6/2021. Haapalainen, M. 2023. Tv-kanavat ja suoratoistopalvelut ovat rahavaikeuksissa ja hallitus poisti tuotantokannustimen. Miten käy suomalaisten tv-alan ammattilaisten? (journalisti.fi). Verkkouutinen. Journalisti 13.10.2023. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke (2023 a). Kysely tuotantoyhtiöille. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke (2023 b). Valmistuneiden opiskelijoiden haastattelut. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Diversiteetti audiovisuaalisella kentällä -työryhmä (2023). Roolihahmojen diversiteetti suomalaisissa television draamasarjoissa ja elokuvatuotannoissa vuonna 2022 (pdf). Tilasto. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Maskulin, Nina & Reinola, Kirsi (2020). Action!-hanke. Kyselyraportti täydennyskoulutustarpeista ja tasa-arvon toteutumisesta av-alalla (urn.fi). Aalto-yliopiston julkaisusarja TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI 4/2020. Savolainen, Tarja (2017). Sukupuolten tasa-arvo elokuvatuotannossa – Julkisen rahoituksen jakautuminen (pdf). Cuporen verkkojulkaisuja 43. Helsinki: Cupore. Tenkanen, Tiina (2022). Av- ja elokuva-ala vaatii tasa-arvoa ja moninaisuutta (teme.fi). Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton verkkojulkaisu Meteli 6.4.2022. Women in Film & Television Finland (2023). Mikä on WIFT Finland? (wift.fi). Re:connect-hankkeen johtopäätökset koottuna yksiin kansiin: Osaajapulaa ja työttömyyttä – Nuorten mutkikas tie av-alalle  (theseus.fi)