5 parasta vinkkiä opintojen alkuun

TELMA-koulutuksessa tuetaan erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa neljällä toimintakyvyn osa-alueella: fyysisellä, psyykkisellä, kognitiivisella ja sosiaalisella. Koska kaikki osa-alueet liittyvät toisiinsa, tuen on oltava kokonaisvaltaista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan toimintakyvyn edistämiseksi eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyössä. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa (TELMA) koulutuksessa on toimintakykyä edistävien tavoitteiden sisällössä otettava huomioon opiskelijan mielipide ja ympäristötekijät, kuten hänen tarpeensa, oikeutensa ja taustalla olevat kokemustensa (Opetushallitus). Ammattilaisten tulee tehdä yhteistyötä opiskelijan kanssa ja antaa hänelle mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja päättää omaan kuntoutusprosessiinsa (Järvikoski 2013: 21–22, 63). Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa kuntoutujan motivaatio ja vuorovaikutus lähiverkoston kanssa arjessa (Sipari 2021: 7; Autti-Rämö & Salminen & Rajavaara & Melkas 2022: 13). Jotta opiskelija motivoituu ja sitoutuu kuntoutusprosessiin, tavoitteiden täytyy olla hänelle mielekkäitä, merkityksellisiä ja realistisia (Järvikoski 2013: 22; Auti-Rämö ym. 2022: 13). Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyötä tulee kehittää, jotta voidaan tukea opiskelijan toimintakyvyn edistämistä ja sen integroitumista hänen arkeensa (Gimeno & Lin 2017: 162–163). Tämä kirjoitus perustuu kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelman tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jossa tarkoituksena oli kehittää eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi. Toimintaympäristönä oli Ammattiopisto Live, konkreettisesti TELMA-koulutus. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset perustuivat sekä opiskelijoiden että ammattilaisten näkökulmiin. Mistä eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyö koostuu? Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyö edellyttää kaikilta osallistujilta yhteistä ymmärrystä, vuorovaikutustaitoja ja hyviä asenteita. Lisäksi samat arvot, selkeät vastuut toisten asiantuntijoiden huomioon ottaminen ja sitoutuminen työskentelyyn mahdollistavat toimivaa yhteistyötä. Kaikilla ammattilaisilla on oltava oma ammatillinen roolinsa ja heidän on sitouduttava itsensä kehittämiseen (Mönkkönen 2019: 20-24.) Tässä suhteessa ICF-luokitus tarjoaa yhteisen kielen kaikkien osallistujien kesken ja opiskelijan toimintakyvyn seurannan, jossa huomioidaan opiskelijan toimintakyky kokonaisvaltaisesti (Paltamaa & Kaakkuriniemi 2022: 38). Kaikki nämä tekijät yhdessä mahdollistavat ammattirajojen ylittämisen yhteistyössä, jolloin opiskelijan tavoitteet integroidaan hänen eri ympäristöihinsä (Rämä & Teinilä & Airaksinen & Tiainen 2013: 36). Lisäksi moniammatillinen yhteistyö voi luoda uutta tietoa ja toimintaa sekä edistää käytäntöyhteisön (community of practice) kasvua (Dean & Siegert & Taylor 2012: 168). Näin ollen ammattilaiset jakavat yhteisen huolenaiheen ja innostuksen kehittääkseen tietämystään ja kokemustaan kyseisillä aloilla (Wenger & McDermott & Snyder 2002: 4). Analysoimalla moniammatillisen yhteistyön tekijöitä ja toimimalla niiden kehittämiseksi, voidaan luoda yhteistyöhön perustuvaa työkulttuuria (Isoherranen 2012: 19). Kuviossa 1 esitettävät tekijät mahdollistavat ammattirajojen ylittämisen yhteistyössä, jolloin opiskelijan tavoitteet voidaan integroida hänen eri ympäristöihinsä. [caption id="attachment_3345" align="alignnone" width="542"] Kuvio 1. Opiskelijan toimintakyvyn edistäminen eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyössä. (Mukaillen lähteistä: Paltamaa & Kaakkuriniemi 2022; Mönkkönen 2019; Gimeno & Lin 2017; Rämä ym. 2013; Sipari & Mäkinen 2012; Isoherranen 2012; Dean & Siegert & Taylor 2012; Sosiaali- ja terveysministeriö 2003; Wenger & McDermott & Snyder 2002.)[/caption] Ydintekijöitä matkalla kohti opiskelijan toimintakyvyn edistämistä Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan opiskelijan kunnioittaminen, kuunteleminen, auttaminen ja ymmärtäminen toimivat perustana opiskelijan kanssa työskentelylle. Yhteisen ymmärryksen, kielen ja vastuullisuuden luominen on olennaista eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyössä. Vuorovaikutuksessa ja viestinnässä opiskelijan kanssa hänen kiinnostuksen kohteiden, mieltymysten ja toiveiden tulee huomioida hänen tavoitteidensa saavuttamisessa. Järjestetty ja konkreettinen toiminta, jossa tavoitteena on opiskelijan toimintakyvyn edistäminen, on liikkeellepaneva voima opiskelijan tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan päivittäisiin rutiineihin tulee kuulua motivoivia pelejä, terapeuttien ohjeiden noudattamista sekä sopivan ajan, tilan ja ympäristön tarjoamista. Huumori, kannustaminen ja ammattilaisten osallistuminen opiskelijan kuntoutukseen ja opiskeluun lisäävät opiskelijan osallistumista. Yhteinen viestintäkanava, säännölliset tapaamiset, yhteisen työvälineen käyttö ja ammattirajojen ylittäminen ovat muun muassa erityistä tukea tarvitsevien toimintakykyä edistäviä tekijöitä eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyössä (Ks. kuvio 2). [caption id="attachment_3346" align="alignnone" width="620"] Kuvio 2. Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyö erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi TELMA-koulutuksessa.[/caption] Kirjoitus perustuu Laura Giménez Sabaterin tutkimukselliseen kehittämistyöhön Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyön kehittäminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi TELMA-koulutuksessa (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2024). Kirjoittaja Laura Giménez Sabater, fysioterapeutti kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelmasta Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Laura on valmistunut fysioterapeutiksi 2006 kotimaassaan Espanjassa. Laura työskentelee tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa, Ammattiopisto Livessä. Lähteet Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.) 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim. Dean, Sarah G & Siegert, Richard J & Taylor, William J. Interprofessional rehabilitation: a person-centred approach. Blackwell julkaisuja. E book central. Oxford. Viitattu 11.10.2022. Gimeno, Hortensia & Lin, Jean-Pierre 2017. The International Classification of Functioning (ICF) to evaluate deep brain stimulation neuromodulation in childhood dystonia-hyperkinesia informs future clinical & research priorities in a multidisciplinary model of care. Complex Motor Disorders Service, Evelina London Children's Hospital, Guy's & St Thomas' NHS Foundation Trust, London, UK Institute of Psychiatry, Psychology and Neurosciences, King's College London, London, UK. Viitattu 26.1.2024. Isoherranen, Kaarina. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto sosiaalitieteiden laitos 2012. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:18 Sosiaalipsykologia, 21–24. Viitattu 7.12.2022. Järvikoski, Aila. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: 43. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2013. Viitattu 20.1.2023- Mönkkönen, Kaarina & Kekoni, Taru & Pehkonen, Aini 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. Opetushallitus. Viitattu 23.1.2024. Paalasmaa, Pekka & Sipari, Salla & Lönnqvist, Mira & Roivas, Marjanne (toim.) 2021. Kuntoutuminen yhteiskehittelyä arjessa. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisuja. Taito-sarja 67. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.10.2022. Paltamaa, Jaana & Kaakkuriniemi, Erja 2022. ICF toimintakyvyn mallina ja luokituksena. Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim. Rämä, Irene & Teinilä, Saila & Airaksinen, Leena & Tiainen, Riitta 2013. Ruskeasuon koulun kehittämishanke: HOJKS-tavoitteet ICF-viitekehyksessä. Vol. 23. No.3. Niilo Mäki -säätiö Viitattu 4.2.2024. Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Aatos-artikkelit. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.10.2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003: 19. Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma. Helsinki 2004. Viitattu 7.10.2022. Wenger, Etienne & Mc Dermott, Richard & Snyder, Willian, M. 2002. A guide to managing knowledge. Cultivating communities of practice. Harvard Business School Press. Viitattu 10.5.2024.

Audiovisuaalisella alalla on puhuttu viime vuosina paljon tekijä- ja osaajapulasta. Kovin pula on ollut etenkin kokeneista erityisosaajista (1). Samaan aikaan uraansa aloittelevien nuorten työntekijöiden on kuitenkin ollut vaikeaa löytää tietään työelämään. Etenkin jos kontaktiverkostot ovat jääneet opintojen aikana puutteellisiksi ja työkokemusta ammattituotannoissa ei ole kertynyt riittävästi, työllistyminen on ollut usein hyvin hankalaa. Av-alan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Ajanjaksoa ovat kuvanneet jyrkät suhdannevaihtelut laidasta laitaan. Suurista tuotantovolyymeistä, työvoimapulasta ja ylikuumenemisesta on päädytty nopeasti tilanteeseen, jossa tuotantoja siirretään, peruutetaan tai ei edes aloiteta (2). Samalla av-alan mahdollisuudet työllistää nuoria työntekijöitä ovat heikentyneet. Hankalinta työllistyminen on ollut laskusuhdanteen aikana, jolloin tuotantoja on vähän ja tuottajat välttävät kaikkia taloudellisia ja tuotannollisia riskejä – eli tuoreita, vielä vähän epävarmoja ja edelleen ammattiaan opettelevia työntekijöitä. Tieto av-alan työpaikoista kulkee sisäpiirissä Metropolian Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -ESR-hankkeessa on etsitty keinoja, joilla audiovisuaaliselle alalle valmistuneet alle 30-vuotiaat nuoret pääsevät paremmin ja nopeammin työelämään. Hankkeessa on haastateltu 25 työelämän edustajaa ja 30 vastavalmistunutta tai uransa alkuvaiheessa olevaa nuorta av-alalle työllistymisestä (3, 4). Haastattelujen perusteella työllistymisen pullonkaula on av-alan rekrytointikäytäntöjen vanhanaikaisuus. Tällä hetkellä tieto työpaikoista kulkee pääosin vain alan sisällä ja rekrytoinnit tehdään käsinpoiminnalla. Rekrytointipäätökset perustuvat pitkälti rekrytointia tekevien henkilöiden omiin verkostoihin ja kokemuksiin tai niin kutsuttuun puskaradioon eli kollegoiden antamiin suosituksiin. Vain harvoista työpaikoista ilmoitetaan julkisissa tai puolijulkisissa kanavissa. Merkittävin julkinen rekrytointipaikka on Facebookin TV-friikuille töitä -ryhmä, jossa haetaan tyypillisesti työntekijöitä lyhyille keikoille ja jossa työnhakijat voivat esitellä itsensä. Työnantajat ja työntekijät näkevät rekrytoinnin eri tavoin Haastatellut työnantajat pitävät av-alan rekrytointikäytäntöjä suhteellisen toimivina. Verkostot ja suositusjärjestelmä auttavat työnantajien näkökulmasta hallitsemaan rekrytointeihin liittyviä riskejä. Toisaalta on havaittavissa, että alan rekrytointimenetelmät ovat kuormittavia, nopeatahtisia ja tieto työpaikoista liikkuu vain verkoston sisällä. Tästä seuraa etenkin uusia työntekijöitä koskettava vaikeus päästä sisään alan työelämään. Sen sijaan av-alaa vasta opiskelevan tai alalle juuri valmistuvan näkökulmasta työllistyminen ja rekrytointi vaikuttaa sekavalta ja sattumanvaraiselta prosessilta. Moni äskettäin valmistunut nuori kokee alan sisäänpäin lämpiäväksi. Suurin osa haastatelluista nuorista mainitsee, että alan työpaikoista on hyvin tai melko vaikeaa löytää tietoa. Nuoret ovat kokeneet, että työnantajiin on vaikea saada kontaktia, työpaikat ovat piilossa ja rekrytointi tapahtuu sisäpiirissä. Työhakemuksista ei anneta palautetta, kyselyihin ei vastata tai rekrytoinnissa ei keskitytä yksilön ominaisuuksiin. Nuoret odottavat työnantajilta aktiivisuutta Re:connect-hankkeen havaintojen mukaan av-alan rekrytointikäytäntöjä tulee kehittää ja monipuolistaa, jotta mahdollisimman monella olisi todellinen mahdollisuus hakea ja saada töitä. Hankkeen haastattelemat nuoret toivovat työnantajilta parempaa kommunikaatiota, empatiaa ja inhimillisempiä työsuhteita avoimempaa rekrytointikulttuuria, jotta uudet tekijät pääsisivät töihin helpommin enemmän työmahdollisuuksia vähäisellä kokemuksella töitä hakeville. Nuoret peräänkuuluttavat työnantajien omaa aktiivisuutta uusien tekijöiden etsimisessä. Etenkin nuoret toivovat, että työnantajat kutsuisivat työhaastatteluihin ja antaisivat palautetta, vaikka ei tulisikaan valituksi työhön. Läpinäkyvä ja inklusiivinen rekrytointikulttuuri on myös tuotannon etu Suljetun tuttavapiirin suosituksiin perustuva rekrytointikulttuuri on osa suurempaa ongelmaa, jossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset eivät pääse osallisiksi tai työllisty. Av-alan epätasa-arvo ja moninaisuuden puute ovat olleet viime vuosina aiheina useissa hankkeissa ja tutkimuksissa, niin työntekijöiden, rahoituksen kuin sisältöjenkin näkökulmasta (5, 6, 7, 8, 9). Verkostojen ja suositusjärjestelmän rinnalle olisi aika saada läpinäkyvämpiä ja inklusiivisempia toimintatapoja. Näitä voisivat olla: julkisten tai laajasti käytettyjen rekrytointipalvelujen hyödyntäminen somejäteistä riippumaton alan oma rekrytointialusta ammattimaisten rekrytointiagenttien hyödyntäminen. Rekrytoinnin ulkoistamista pidetään yleisesti liian kalliina tuotannolle, mutta samalla ollaan valmiita maksamaan rekrytointeja tekevälle omalle työntekijälle. Kun tuotantopäätöksiä tehdään hyvinkin viime hetkellä ja rekrytoinnit pitää saada hoidettua jopa parissa viikossa, ammattimainen rekrytointiagentti voisi suoriutua tehtävästä nopeammin ja tehokkaammin ja ennen kaikkea minimoida rekrytointeihin liittyviä riskejä. Kirjoittajat Antti-Veikko Salo on Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeen projektipäällikkö ja taustaltaan elokuvatuottaja. Aura Kaarivuo on Metropolian elokuvan ja television tutkinto-ohjelman tutkintovastaava ja on toiminut Re:connect-hankkeen projektikoordinaattorina. Lähteet Business Finland (2021). Kotimainen av-ala kiihtyvässä muutoksessa. Pula osaajista kasvun esteenä (businessfinland.fi). Toimialaselvitys 6/2021. Haapalainen, M. 2023. Tv-kanavat ja suoratoistopalvelut ovat rahavaikeuksissa ja hallitus poisti tuotantokannustimen. Miten käy suomalaisten tv-alan ammattilaisten? (journalisti.fi). Verkkouutinen. Journalisti 13.10.2023. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke (2023 a). Kysely tuotantoyhtiöille. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke (2023 b). Valmistuneiden opiskelijoiden haastattelut. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Diversiteetti audiovisuaalisella kentällä -työryhmä (2023). Roolihahmojen diversiteetti suomalaisissa television draamasarjoissa ja elokuvatuotannoissa vuonna 2022 (pdf). Tilasto. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Maskulin, Nina & Reinola, Kirsi (2020). Action!-hanke. Kyselyraportti täydennyskoulutustarpeista ja tasa-arvon toteutumisesta av-alalla (urn.fi). Aalto-yliopiston julkaisusarja TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI 4/2020. Savolainen, Tarja (2017). Sukupuolten tasa-arvo elokuvatuotannossa – Julkisen rahoituksen jakautuminen (pdf). Cuporen verkkojulkaisuja 43. Helsinki: Cupore. Tenkanen, Tiina (2022). Av- ja elokuva-ala vaatii tasa-arvoa ja moninaisuutta (teme.fi). Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton verkkojulkaisu Meteli 6.4.2022. Women in Film & Television Finland (2023). Mikä on WIFT Finland? (wift.fi). Re:connect-hankkeen johtopäätökset koottuna yksiin kansiin: Osaajapulaa ja työttömyyttä – Nuorten mutkikas tie av-alalle  (theseus.fi)

Osaavasti hoidettu vienti ja tuonti ovat maamme talouden voimavara. Ulkomaankaupan sujuvoittamisessa huolitsijoilla on keskeinen rooli, ja heidän käsittelemänsä tavaran arvo on vuosittain 70–100 miljardin euron luokkaa. Alalla toimii noin 300 yritystä ja yli 4000 työntekijää. Yksi tulevien vuosien haaste on osaavan henkilökunnan saatavuus. Nuoret eivät aina hahmota alaa ja sen mahdollisuuksia. Siksi he eivät ehkä valitse tutkintoonsa huolinnan ja logistiikan opintoja. Kun pääkaupunkiseutu edustaa Suomen logistiikan merkittävää solmukohtaa, Metropolia ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ovat tehneet yhteistyötä alan vetovoiman lisäämiseksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Ratkaisuna laaja-alainen ja pitkäjänteinen kehittämistyö Metropolia on panostanut vuodesta 2019 alkaen logistiikka-alan opintotarjontaan, alan näkyvyyteen opiskelija-arjessa, nuorten asenteisiin luoda ammattiura logistiikan ja huolinnan parissa sekä siihen, että taustasta tai tutkinnosta riippumatta kenellä tahansa Metropolian opiskelijalla on mahdollisuus valita opintojensa osaksi alan kursseja. Tulokset ovat tulleet näkyviin monessa eri muodossa. Metropoliassa on ollut tämän yhteistyön ansiosta tarjolla esimerkiksi vuodesta 2020 alkaen vapaasti valittavina opintoina verkkopohjainen viiden opintopisteen laajuinen opintojakso Logistiikan perusteet. Sen ideana on ollut, paitsi antaa alasta perusteiden hallinta, myös räätälöidä oppimistehtävät osallistujan tutkinnon perusteella. On tärkeää, että vaikkapa kulttuurituotannon tai vaatetusalan opiskelija tunnistaa tulevan ammattinsa mukaisia logistiikan ilmiöitä siinä missä tuotantotalouden tai rakennusalankin opiskelija omiaan. Heti ensimmäisellä kerralla kurssille ilmoittautuneiden koulutustaustat olivat moninaiset: autotekniikasta 23 konetekniikasta 5 bio- ja kemiantekniikasta 4 rakennus- ja talotekniikasta 9 rakennusalan työnjohdon tutkinnosta 2 sähkö- ja automaatiotekniikasta 8 energia- ja ympäristötekniikasta 4 muotoilusta 1 kulttuurituotannosta 4 esitys- ja teatteritekniikasta 2. Tarve tietää logistiikasta ja huolinnasta on ollut siis huomattavan laajaa. Lisäksi ajasta ja kampuksesta riippumaton suoritustapa on koettu motivoivalta. Logistiikan maailma integroitu opetukseen Yhtenä tärkeänä päämääränä yhteistyössä on ollut kehittää alan tunnettuutta Metropoliassa, lisätä työelämäyhteyksiä ja luoda opintotarjontaa, jossa hyödynnetään valmista alan keskeistä ja jatkuvasti päivittyvää materiaalia. Yksi tällainen materiaalipankki on Reijo Rautauoman säätiön rakentama ja ylläpitämä verkkosivusto Logistiikan maailma, jossa käy vuosittain yli miljoona alalta tietoa ja hyviä käytäntöjä etsivää vierailijaa. Sivusto on Suomen käytetyin logistiikan perustietojen tietolähde ja siksi myös opiskelijoiden työelämävalmiuksien kannalta se on tärkeä tuntea. Metropoliassa sen hyödyntämistä on suunniteltu pedagogisesta näkökulmasta, sillä kokonaisuutena se on liian laaja opiskelijoiden suoraan omaksuttavaksi. Video- ja Jodel-kampanja alan vetovoiman lisäämiseksi Helmi- ja huhtikuun välillä 2023 Metropolia toteutti sosiaalisen median kampanjan, jonka tavoitteena oli kirkastaa nuorten mielikuvia logistiikka- ja huolinta-alasta ja tehdä siitä vetovoimaisemman. Metropolian elokuvaopiskelijoilta tilattiin video, jonka he toteuttivat käsikirjoituksesta alkaen ja jonka ideana oli saada tarinankerronnan avulla viesti huolinnasta ja logistiikasta varteenotettavana asiantuntija-alana tekijöiden itsensä ikäisille nuorille. Tuloksena tuli ammattitasoa vastaava, teknisesti korkeatasoinen 2:21 minuutin mittainen Munat matkaan – Eggs on the Road, Metropolian Youtube-kanavalla helmikuun alussa julkaistu video sai kuukauden sisällä yli 1300 katsojaa. Samalla viestintää toteutettiin monipuolisesti Metropolian sosiaalisen median kanavissa. Huumoria ja tarinallisuutta sisältävää videota markkinoitiin pääasiassa nuorten suosiman Jodel-sovelluksen kautta. Jodelissa hyödynnettiin myös kyselyitä ja logistiikka-alan opettajien läsnäoloa interaktiivisuuden saavuttamiseksi. Kampanjan toteuttajaksi palkattiin työharjoitteluun Metropolian graafisen suunnittelun opiskelija Tia Tast, joka kohderyhmään itse kuuluvana pystyi varmistamaan, että kampanjassa hyödynnettiin oikeita ratkaisuja. Hän suunnitteli kampanjaa varten kuvakkeita, infograafeja ja display-videoita. Räätälöity kysely alan houkuttelevuudesta Loppukeväästä 2023 Metropolia toteutti laajan kyselyn opiskelijoilleen. Tavoitteena oli selvittää, millaiset mielikuvat opiskelijoilla oli alasta kolmen vuoden mittaisen logistiikan ja huolinnan vetovoimaprojektin jälkeen. Oliko opintojen aikana tullut esiin uramahdollisuudet alan yrityksissä? Millaiset tehtävänimikkeet koettiin houkutteleviksi ja mitkä eivät herättäneet kiinnostusta? Millainen aloituspalkka oli opiskelijoiden mielestä sekä kilpailukykyinen että realistinen? Lisäksi kysyttiin, tunsivatko opiskelijat Logistiikan maailma -sivustoa ja miten Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry voisi kehittää yhteyksiään Metropolian opiskelijoihin. Sähköisen kyselyn rakentamiseen panostettiin erittäin paljon. Jos kysymykset ovat epämääräisiä, myös vastaukset ovat sellaisia. Jos kysely on vaivalloinen ja pitkä, vastauksia tulee niin vähän, ettei niiden avulla pysty tekemään analyysia. Jos opiskelijat pitävät kyselyä hutaisten tehtynä, he saattavat vastata samalla mitalla ja vastata huvikseen mitä sattuu. Liian usein törmää kyselyihin, joiden kohdalla ei ole riittävän huolellisesti mietitty sitä, mitä kullakin kysymyksellä tavoitellaan. Sanamuodoilla ja itse kysymyssananalla on väliä. Avovastausmahdollisuuksienkin liiallinen viljely vesittää tarkoituksen, sillä yleensä vain kaikkein innokkaimmat tai kaikkein kielteisimmin asiaan suhtautuvat jaksavat tuottaa arjen keskellä aiheesta omaa pohdintaa. Muut jättävät avokysymyksiin helposti kokonaan vastaamatta. Kyselyn toteutus ja tulokset tekniikan ja liiketalouden opiskelijoiden osalta Metropolian kysely lähetettiin harjoitteluinsinöörien, opinto-ohjaajien tai tutkintovastaavien kautta kaikille tekniikan ja liiketalouden opiskelijoille. Kulttuurialan opiskelijat tavoitettiin sen opiskelijayhdistys Demoni ry:n Instagram-tilin kautta. Tällä kertaa kyselyä ei ulotettu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, sillä heille on suunnitteilla omaan alaan liittyvä toteutus logistiikan perusteista. Vastauksia kyselyyn tuli 288, mikä on erittäin hyvä määrä: tekniikasta 114 liiketaloudesta 85 kulttuurista 82 sosiaali- ja terveysalalta 7 siitä huolimatta, ettei kyselyä markkinoitu sinne. Kyselyyn vastanneet ovat iältään melko nuoria. Noin 75 % heistä kuuluu ikäryhmään 18–25-vuotiaat ja 26–35-vuotiaisiin noin 20 %. Valtaosa on taustaltaan ylioppilaita, mutta ammatillinen tutkinto löytyy neljänneksellä vastaajista. Noin 10 %:lla on jo taustallaan yksi korkeakoulututkinto. Kyselyn tulokset koottiin raportissa osittain yhteen ja osittain niputettiin tekniikan ja liiketalouden opiskelijat yhteen sekä kulttuuri- ja sote-alan opiskelijat omaksi ryhmäkseen. Tähän ratkaisuun päädyttiin siksi, että logistiikka-alan yritykset pitävät todennäköisesti tulevia insinöörejä ja tradenomeja keskeisimpänä rekrytointipohjana ja haluavat tutustua erityisesti heidän vastauksiinsa. On kuitenkin hyvä huomata, että niin kulttuurialalla kuin sosiaali- ja terveysalalla on ammatteja, joissa on tärkeä tietää ainakin perusteet logistiikasta ja huolinnasta. Vastaajien aiempi työkokemus on hyvin kirjava. Kymmenen vastaajaa kertoo toimineensa logistiikan parissa, heillä kaikilla tutkinnon alat vaihtelevat: International Business and Logistics, liiketalous, tuotantotalous, sähkö- ja automaatiotekniikka, viestintä, konservointi, kulttuurituotanto ja vaatetusala. Aiemmasta logistiikka-alan työkokemuksesta valtaosa oli varastoinnin tai kuljetusten parista, muut työtehtävät hajaantuivat yksittäisiin mainintoihin, kuten esimerkiksi lentorahtien suunnittelu tai työskentely terminaaleissa. Mielikuvat sanoista ”huolinta” ja ”logistiikka” Kysyttäessä opiskelijoilta mitä heillä tulee mieleen sanasta ”huolinta” tekniikan ja liiketalouden edustajien vastauksissa painottuivat kuljetusketjujen, lähetysten seurannan ja kuljetusten kustannustehokkuuden varmistukseen, raaka-aineiden kuljetusten, vastaanoton ja varastoinnin suunnitteluun, sujuvan ulkomaankaupan ja kuljetusten asiantuntijana toimimiseen sekä vientiin ja tuontiin liittyvien sopimusasiakirjojen ja tullauksen sujuvaan hallinnointiin liittyvät tehtävät. Vastaavasti mielikuvat sanasta ”logistiikka” toivat mieleen erityisesti tavaran ja siihen liittyvän tiedon liikuttamisen, varastoimisen ja perille toimittamisen sekä ahtaus-, rahtaus-, varastointi- ja jakeluliiketoiminnan kokonaisuuden. Tekniikan ja liiketalouden opiskelijoille ei ole Metropoliassa vastausten mukaan kerrottu erityisen aktiivisesti uramahdollisuuksista huolinta- ja logistiikka-alan yrityksissä. Viisiportaisella asteikolla (0= ei lainkaan, 1= vähän, 2=jonkin verran, 3= melko paljon ja 4=erittäin paljon) mitattuna keskiarvo oli 1,6 eli vastausvaihtoehtojen ”vähän” ja ”jonkin verran” keskivaiheilla. Vain osa alan ammattinimikkeistä kiinnostaa nuoria Kysyttäessä huolinta- ja logistiikka-alan korkeakoulutettujen ammattinimikkeistä ja niiden kiinnostavuudesta vastausten viesti oli erittäin selvä. Nimikkeellä on väliä. Huolitsija- ja rahdinkäsittelijä- nimikkeitä ei koettu vetovoimaisina tai nykyaikaisina, vaihtoehdoiksi toivottiin avovastauksissa englanninkielisiä Supply Chain Manager -tyyppisiä nimikkeitä. Jos esimerkiksi yritys haluaa rekrytoida insinööritaustaisia valmistumassa olevia opiskelijoita, tehtävänimikkeen jälkiosan kannattaa olla ”-insinööri”, esimerkiksi tyyppiä kehitysinsinööri, suunnitteluinsinööri ja niin edelleen. Myös päällikkötehtäviä pidettiin kiinnostavina, kuten nimikkeitä logistiikka-, palvelu-, terminaali- ja avainasiakaspäällikkö. Houkuttelevan alkupalkan haarukka maltillinen Vastauksissa kysymykseen ”Minkä suuruinen bruttopalkka (euroa/kk) olisi mielestäsi realistinen ja samalla kilpailukykyinen aloittavana asiantuntijana huolinta- ja logistiikka-alalla?” noin 42 prosenttia päätyi palkkatasoon 2500 ja 3000 euron välillä. 35 prosenttia vastanneista katsoi, että alkupalkan tulisi olla 3000 ja 3500 euron välillä ollakseen houkutteleva. Vastauksia lähemmin tarkastellessa on huomattavissa jonkin verran eroa sen suhteen, oliko vastaaja itse kiinnostunut urasta logistiikan ja huolinnan parissa. Jos selvästi suuntautui jollekin muulle alalle, niin silloin usein alkupalkaksi oli merkinnyt hieman alemman tason kuin mihin ehkä itse jollain muulla alalla tähtäsi. Alan kansainvälisyys tunnetaan hyvin Mielikuvat urasta huolinta- ja logistiikka-alalla liittyivät eniten kansainvälisyyteen, monipuolisiin urapolkumahdollisuuksiin, toiminnan näkemiseen tulevaisuuden alana ja tarjolla olevien työpaikkojen runsauteen. Vähiten paikkansa pitäväksi arvioitiin väittämä ”uraa huolinta- ja logistiikka-alalla arvostetaan”. Tunne arvostuksen puutteesta voi johtua siitä, ettei alaa vielä tunneta riittävästi yhteiskunnassa tai omien verkostojen parissa eikä niissä tunnisteta sen tarjoamia asiantuntijatehtäviä. Esimerkiksi Petri Laitinen ja Anna Haakana viittaavat vuoden 2021 blogikirjoituksessaan nuorten käsityksiä selvittäviin tutkimuksiin, joissa huolinta- ja logistiikka-ala on saanut kuvauksia kuten ”tylsää”, ”rekalla ajamista”, ”varastotyötä”, ”raskasta” ja ”ei tietoa”. Tällaisten mielikuvien viljely nuorten keskuudessa on harmillista, sillä ne ruokkivat tarpeettomasti aikansa elänyttä kuvaa alasta ja vaikuttavat siihen, ettei uskota alaa arvostettavan. Liiton opiskelijasivuille tarvitaan näkyvyyttä Varsinaisesti Metropolian huolinta- ja logistiikka-alan vetovoimaprojektiin ei ole kuulunut Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton (SHLL ry.) tunnettuuden lisääminen. Vastaajista 86,4 prosenttia ei ollut koskaan kuullut liitosta. Tulevaisuudessa SHLL voisi harkita näkyvyytensä lisäämistä opiskeluarjessa lähinnä siitä näkökulmasta, että sen sivuilla kuitenkin on hyödyllistä tietoa alasta yleisesti, mutta myös alan opiskelusta erityisesti (ks. Huolinta- ja logistiikka-alan opiskelu ja työtehtävät). Logistiikan maailma -sivustoa oli hyödyntänyt 37,2 prosenttia vastaajista ja sen lisäksi sen tunsi 11,5 prosenttia, vaikkei ollut toistaiseksi sitä käyttänyt. Opiskelijat antoivat myös vinkkejä SHLL:lle siitä, mitkä olisivat parhaat keinot tavoittaa heidät opiskeluvaiheessa. Huolinta- ja logistiikka-alan tehtävissä toimivien entisten opiskelijoiden vierailut Metropoliassa koettiin kaikkein tepsivimpänä tapana tavoittaa nykyiset opiskelijat. Metropolian kampuksille suunnatut rekrytointitapahtumat valmistuville ja ekskursiot huolinta- ja logistiikka-alan yrityksiin olivat suosittuja vaihtoehtoja. Sen sijaan sosiaalisen median vaikuttajien eli influenssereiden vinkit somessa eivät herättäneet opiskelijoissa positiivista vastakaikua ollenkaan. Kesätyöpaikkoja yritysten kannattaisi tarjota joko Metropolian sivujen työpaikkailmoitusten tai Metropolian opettajien, harjoitteluinsinöörien tai koulutussuunnittelijoiden kautta. Opiskelijat eivät niinkään pysty etsimään mahdollisuuksia yritysten omilta nettisivuilta eivätkä ehkä tunne tarpeeksi sellaisia alan yrityksiä, joista kannattaisi kysellä kesätyö- tai harjoittelupaikkaa. Sen sijaan valmistuneita kannattaisi houkutella töihin yleisten työpaikkasivustojen (esim. Oikotie, Monster, Duunitori), Metropolian opettajien tai rekrytointitapahtumien avulla. Kyselyn tulokset kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysalan osalta Kulttuuri- ja sotealan opiskelijat eivät saa kyselyn mukaan tietoa opinnoissaan uramahdollisuuksista logistiikka-alan yrityksissä. Kysymyksen “Onko opinnoissasi kerrottu uramahdollisuuksista huolinta- ja logistiikka-alan yrityksissä?” vastausten keskiarvo jäi 0,5:een asteikolla 4=erittäin paljon, 0= ei lainkaan. Tekniikan ja liiketalouden alalla keskiarvo oli sekin matala (1,6), mutta selvästi kulttuuri- ja sotealaa korkeampi. Tämä saattaa olla tärkeä signaali niin Metropolialle kuin huolinnan yrityksille. Useat kulttuuri- ja sotealan vastaajien opiskelemat tutkinnot voisivat antavat hyvät valmiudet myös huolinta- ja logistikka-alan tehtäviin ja varsinkin kulttuurialan kielitaitoiset ja kurinalaisesti toimivat opiskelijat olisivat potentiaalista työvoimaa alalle. Kulttuuri ja sotealan vastaajien mielikuvia huolinta- ja logistiikka-alasta kartoittavassa kysymyksessä esiintyi useita “en tiedä” -vastauksia, mikä kertoo alan olevan tuntematon. Suosittujen ammattinimikkeiden lista oli sekin hyvin erilainen kuin tekniikan ja liiketalouden alalla: kolme eniten mainintoja saanutta työnimikettä olivat verkostosuunnittelija, HR-asiantuntija ja viestintäkoordinaattori. Ideoita yhteyksien tiivistämiseen ja alan tunnettuuden kehittämiseen Kyselyssä viimeisenä osiona oli mahdollisuus esittää vapaamuotoisesti toiveita Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitolle ja ehdottaa, miten se voisi kehittää yhteyksiään opiskelijoihin. Yhteensä 39 kommentista useat koskivat toivetta aidon rekrytointitapahtuman järjestämiseen niin että opiskelijoille tarjottaisiin konkreettista ymmärrystä urakehityksestä, siitä mistä pääsee aloittamaan ja mitä tarvitsee osata tullessaan alalle. Kommentit ja vinkit olivat usein toiveita kohdata eri alojen edustajia enemmän kampuksilla ja tapahtumissa, esimerkiksi: ”Osallistukaa korkeakoulujen ja opiskelijoiden järjestämiin tapahtumiin jollain tavalla." ”Mainostakaan alan työpaikkoja opiskelijoille. Kun alumneja kertyy enemmän alalle, niin maine opiskelijoiden keskuudessa kasvaa. Alumneja kannattaa myös yrityksissä ja liitossa hyödyntää, sillä he tuntevat Metropolian ja osaavat neuvoa miten luoda yhteyksiä korkeakouluun.” ”Moni muu liitto ständeilee koululla ja Metropolia jakaa liittojen tapahtumia tai muuta sisältöä. Nämä ovat näkyvyyden kannalta toimineet minulle.” Yhteistyön osalta toivottiin myös enemmän kontakteja opiskelijajärjestöihin: ”Järjestäkää tapahtumia opiskelijayhdistysten kanssa. Tulemalla esille näkyvyydellä tapahtumissa voi syventää pääsyään opiskelijoiden piireihin. Enemmän tukea opiskelijayhteistyötä tekeville henkilöille.” Opiskelijat suhtautuivat kaiken kaikkiaan myönteisesti alaan ja mahdollisesti lisääntyvään aktiivisuuteen, mitkä tavat sitten ovatkaan: ”Olisi ihan kiva kuulla tästä enemmän kuin nyt.” ”Enemmän toimintaa kampuksilla.” ”Käyttäkää henkilökuntaa apuna tiedon tarjoamisessa. Rekrymessut, harkkainssit ja Metropolian intranet (OMA) sekä opetussuunnitelmaan sidotut tapahtumat toimivat kanavana hyvin.” Ovi on siis saatu raolleen ja kaikkia osapuolia motivoivan yhteistyön työn avulla se saadaan tulevaisuudessa apposen auki niin opiskelijoille kuin työvoimaa tarvitseville yrityksille! Tutustu Metropolian opiskelijoille 2023 tehdyn kyselyn tuloksiin PDF-raportista (wiki.metropolia.fi) Lähteet Ojala, Lauri, Aleksi Paimander, Eeli Friman ja Ilona Kairinen 2020. Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan (PDF) (huolintaliitto.fi). Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry. Laitinen, Petri ja Anna Haakana 2021. Tuntematon huolinta-ala – merkittävä ja kokoaan suurempi ulkomaankaupan edistäjä. Merkintä Metropolian blogissa Vuoropuheluja. Kirjoittaja Tuire Ranta-Meyer FT, dosentti, yliopettaja on koordinoinut yhteistyötä Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton (SHLL ry), Reijo Rautauoman säätiön sekä Metropolian osaamisalueiden ja tutkintojen välillä.