Tekoälyä tutkimassa

Kokeilitko tekoälyä, mutta se ei tuottanutkaan haluttua lopputulosta? Tai ehkäpä päädyit kuluttamaan aikaa tekoälyn tekemien virheiden korjaamiseen. Voi toki olla, että käyttämäsi tekoäly ei ole vielä riittävän hyvä ratkaisemaan ongelmaasi, mutta on myös hyvin todennäköistä, että käytit tekoälyä väärin vanhoihin toimintamalleihin nojaten. Tekoälyn saa toimimaan paremmin silloin, kun uskaltaa kyseenalaistaa omaa tekemistään; onko asiat pakko hoitaa aina juuri tällä tavalla? Sähköposti vie faksiin nähden tuplasti työaikaa Ajatellaanpa maailmaa, jossa työntekijä on tottunut nakuttamaan dokumentin kirjoituskoneella ja sen jälkeen faksaamaan sen vastaanottajalle. Homma hoituu yksinkertaisesti: valmis dokumentti faksiin ja nappia painamalla se lähtee liikkeelle. Kun työntekijälle kerrotaan, että hänen tulee käyttää sähköpostia faksin sijaan, hän turhautuu. Nythän työhön menee kaksi kertaa enemmän aikaa! Ensin dokumentti pitää kirjoittaa kirjoituskoneella, ja koska sitä ei saa mitenkään syötettyä suoraan tietokoneeseen, se pitää vielä kirjoittaa uudelleen tekstinkäsittelyohjelmalla ennen kuin sen voi lähettää sähköpostilla. Kai sitä työaikaa voi tehokkaamminkin käyttää? Sähköpostinhan piti helpottaa arkea! Vasta kun työntekijä kyseenalaistaa toimintansa, ja muuttaa sitä, hän saa todellisen hyödyn irti sähköpostista. Miksi dokumentti pitää kirjoittaa ensin kirjoituskoneella? Voisiko sen sittenkin kirjoittaa suoraan tietokoneella? Onko dokumentista pakko olla paperiversiota edes olemassa jossain mapissa lojumassa? Vanhassa toimintatavassa roikkumiseen monet nokkelat osaavat keksiä hyviä syitä. Esimerkiksi tietokoneella kirjoittaessa lukutaito ja tarkkuus heikkenee, sillä kirjoitusvirheet korostuvat automaattisesti ja virheet voi korjata liian helposti - tietokoneella voi siis kirjoittaa vähän sinnepäin kun taas kirjoituskone vaatii oikeaa ammattitaitoa ja niin edelleen. Mutta nämä syyt ovat vain tekosyitä. Maailma muuttuu ja meidän on syytä muuttua sen mukana. Ei tekoälyä voi käyttää kun… Korkeakoulumaailmassa toistuvat herkästi samat argumentit tekoälyn käyttöä vastaan. Opiskelijat eivät koskaan opi tieteellisen kirjoittamisen käytänteitä, jos he kirjoittavat kaiken tekoälyllä. Tähän haluaisin esittää kysymyksen: mihin tieteellisen kirjoittamisen käytänteitä tarvitaan? Mielestäni ei enää yhtään mihinkään. Annetaan tekoälyn tehdä se, mitä se osaa tehdä hyvin ja jätetään ihmiselle se, mitä tekoäly ei saa aikaan. Minä tunnen monia akateemisesti erittäin lahjakkaita ja viisaita ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti ole hyviä kirjoittajia. Kirjoittamisen taito ja kyky tutkia ja tuottaa uutta tietoa eivät kulje käsi kädessä. On suorastaan väärin, että tähän asti akateemista menestystä on mitattu kyvyllä järjestellä sanoja peräkkäin kaunopuheiseen muotoon. Kirjoittaminen on ajattelua ja jos sitä ei tee, niin ei opi ajattelemaan. Tämä argumentti saa minut surulliseksi. Minun käy sääliksi niitä, jotka eivät osaa ajatella ilman kirjoittamista. Ajatella ja pohtia voi paremmin ilman kynää ja paperia, kun sille varaa aikaa. Esimerkiksi tunnin kävelylenkki ulkona saa ajatuksen juoksemaan täysin eri tavalla kuin tyhjän paperin tuijottaminen. Ja kävelylenkki on jotain, mitä tekoäly ei tule ikinä tekemään kenenkään puolesta. Tekoäly vie paljon sähköä ja tuhoaa ympäristöä. Jos tähän argumenttiin haluaa tukeutua, niin toivon, että henkilö ei myöskään käytä sosiaalista mediaa tai katso videoita tai kuuntele musiikkia suoratoistona. Toivottavasti hän ei myöskään pelaa videopelejä tai muutenkaan käytä tietokonetta tai puhelinta kun vain välttämättömyyksien hoitamiseen. Toki tekoäly vie sähköä, mutta niin vie kaikki muukin. Jos tällä argumentilla välttelee pelkästään tekoälyä eikä mitään muuta datakeskusten tuottamaa palvelua, kuulostaa se jokseenkin tekopyhältä. “Ei tekoäly osaa kirjoittaa” Välillä ihmettelen sitä, miten ihmiset jaksavat käyttää tekoälyä ideoinnissa ja rakenteen hahmottelussa apuna. Tämän jälkeen he turhautuvat siihen, että ei se tekoäly osannutkaan kirjoittaa artikkelia. Tämä on esimerkki siitä, miten vanhat toimintatavat estävät tekoälyn tehokkaan käytön. Moni roikkuu kiinni siinä ajatuksessa, että teksti on jotenkin kirjoittamisen lopullinen päämäärä. Mielestäni teksti itsessään on sivuseikka, ellei kyse ole kaunokirjallisuudesta. Tekstiä tärkeämpää on ajatuksen välittäminen. Ajatuksen - siis juuri sen mitä ihmisellä itsellään pitää olla. Minä saan tekoälyltä täysin kelvollisia artikkeleita ulos, kun annan tekoälylle haluamani artikkelirakenteen sekä kirjoitan tekoälylle auki artikkelin pääajatuksen, ja avaan ajattelun ja argumentoinnin pääkohdat rakenteeseen otsikoiden alle. Ja kappas, tekoäly kirjoittaakin juuri sellaisen artikkelin, kuin halusin. Jos joku kohta on pielessä, niin pyydän tekoälyä korjaamaan sen itse. Mitään yksittäisiä lauseita pidempiä kokonaisuuksia en ala käsin muokkaamaan. Tietysti voi olla, että tekoälyn teksti ei täysin miellytä tai se ei tunnu omalta. Tärkeämpää on kuitenkin kysyä itseltään, sanotaanko tässä nyt se, mitä minä halusin sanoa. Tuskin ChatGPT tulee koskaan kirjoittamaan samalla tavalla kuin minä, mutta ei se haittaa. Ulkoasu saattaa näyttää vieraalta, mutta jos sisältö edustaa minun ajatteluani, niin olen tyytyväinen. Olen hylännyt vanhakantaisen ajatuksen tekstin omistajuudesta. Minulle riittää, että olen ajatuksen omistaja. Mitä tulevaisuuden työelämä vaatii? Nyt ja enenevissä määrin tulevaisuudessa meidän on iroittauduttavat vanhoista käytänteistä. Mitään ei tule tehdä koska pitää ja on pakko, eikä todellakaan koska “on se hyvä jos”. Miksi pitää? Miksi on pakko? Mitä tässä todella havitellaan? Annetaan tekoälylle se älyllinen osa työstä valmiina, joka vaatii asiantuntijuutta ja annetaan tekoälyn tehdä kaikki muu sen ympärillä. Tämä vaatii luovuutta ja itsekriittisyyttä. Valitettavasti meidän koulutusjärjestelmämme ei tue luovuuden kehittymistä kaikilla aloilla. Tämä on sääli, sillä jatkuva oman toiminnan mukauttaminen tekoälyn kehittyessä ei onnistu ilman luovuutta. Haastan sinut, hyvä lukija, pohtimaan, miten sinä voisitkin tehdä työsi toisin. Aloita purkamalla pois pakkoja ja kyseenalaista sitä, miksi ylipäätään teet, mitä teet. Jos tämä teksti aiheutti sinussa vastareaktioita, toivon, että pohdit tarkasti, mistä vastareaktiot kumpuavat. Kysymys on lopulta siitä kummalla puolella historiaa haluat olla tekoälyvallankumouksen jälkeen.