![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tartuterveyteenjahyvinvointiin\/wp-content\/uploads\/sites\/17\/2024\/09\/Nuoret_liikkeelle2.png\")
<\/p>\nYh\u00e4 useampi nuori viett\u00e4\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vapaa-aikansa ruudun \u00e4\u00e4rell\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n nuori katsoo ruutua, sit\u00e4 enemm\u00e4n huoltajan huoli nuoren liikunnan riitt\u00e4vyydest\u00e4 kasvaa. Olemme huomanneet, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ajatus yhdist\u00e4\u00e4 meit\u00e4 vanhempina. Huoltajien kanssa huolta nuorista kantavat my\u00f6s terveyden edist\u00e4misen ammattilaiset. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 liikunta edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4, mutta miten nuoren saa liikkumaan, kun ruudun katselu houkuttaisi enemm\u00e4n? Siksi haluamme pohtia yhdess\u00e4, moniammatillisesti, mit\u00e4 asialle voidaan tehd\u00e4.<\/p>\n
Aiheeseen johdattelemme JVG:n esitt\u00e4m\u00e4n kappaleen \u201cLiike on l\u00e4\u00e4ke\u201d sanoituksia mukaillen. (1)<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
\u201cLiian v\u00e4h\u00e4n tulee arjesta irrottuu\u201d \u2013miten nuoret liikkuvat nyt?<\/strong><\/p>\n YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tavoitteena on taata terveellinen el\u00e4m\u00e4 ja hyvinvointi kaikenik\u00e4isille sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta maiden sis\u00e4ll\u00e4 ja niiden v\u00e4lill\u00e4. (2). Lasten ja nuorten liikkumisen edist\u00e4minen oli my\u00f6s yksi Sipil\u00e4n hallituskauden (2015\u20132019) liikuntapoliittisista p\u00e4\u00e4tavoitteista (3).\u00a0 Kaikille 7\u201317 -vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60 minuuttia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 yksil\u00f6lle sopivalla tavalla, ik\u00e4 huomioiden (4). Kuitenkin 15 -vuotiaista pojista vain 23 %, ja tyt\u00f6ist\u00e4 15 % liikkuu viikoittaisen liikuntasuosituksen mukaan (5). Vuonna 2019 tehdyn Move! -mittauksen mukaan Suomessa kahdeksannen luokan oppilaista jopa 37,6 %:lla oli heikko fyysinen toimintakyky (6). Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 alkaneet koronarajoitukset v\u00e4hensiv\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n nuorten liikkumista askelten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 mitattuna. P\u00e4ivitt\u00e4isten askelten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 oli koronakev\u00e4\u00e4n\u00e4 jopa yli 3000 askelta pienempi kuin vuonna 2018 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa (7).<\/p>\n <\/p>\n \u201cHaaveen kuvia, aivoissa jotai surinaa\u201d \u2013nuorten \u00e4\u00e4ni<\/strong><\/p>\n V\u00e4h\u00e4n liikkuvien nuorten liikkumattomuuden syit\u00e4 ovat ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t liikuntakokemukset, nautinnon puute ja liikkumiseen tottumattomuus. Kiinnostuksen her\u00e4\u00e4miseen taustatekij\u00f6it\u00e4 ovat yst\u00e4v\u00e4t, urheiluseurat ja vanhemmat sek\u00e4 koulu, sisarukset, televisio ja suosikkiurheilija tai -joukkue. Koululiikunnan merkitys on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 positiivisten kokemusten saavuttamiseksi. (8)<\/p>\n \u201cLiike on l\u00e4\u00e4ke\u201d \u2013liikkumisen yhteiskunnalliset vaikutukset<\/strong><\/p>\n Fyysisell\u00e4 aktiivisuudella voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 kroonisia sairauksia sek\u00e4 nuorten riski\u00e4 sairastua masennukseen (9). Liikunnan ei tarvitse olla kovatempoista, vaan tavallinen p\u00e4ivitt\u00e4inen aktiivisuus riitt\u00e4\u00e4 (10). Koko v\u00e4est\u00f6mme liikkumattomuus aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle arviolta jopa 7,5 miljardia euroa vuosittain (11).<\/p>\n <\/p>\n Nuoruuden liikuntatottumuksista on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa. Yksil\u00f6tasolla niill\u00e4 on yhteys korkeampaan koulutustasoon ja parempaan ty\u00f6markkinoille kiinnittymiseen. Yhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta liikkuvien parempi ty\u00f6markkinoille kiinnittyminen n\u00e4kyy esimerkiksi suurempina verotuloina ja v\u00e4h\u00e4isempin\u00e4 maksettujen sosiaalietuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. (12)<\/p>\n <\/p>\n \u201cKoko valtakunta mukaan ni ei tuukkaan en\u00e4\u00e4 lunta tupaan\u201d \u2013miten liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 voidaan muuttaa?<\/strong><\/p>\n Muutoksen aikaansaamista nuorten liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 voidaan tarkastella COM-B -mallin avulla (13). COM-B -mallin mukaan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen ovat yhteydess\u00e4 motivaatio, kyvykkyys ja tilaisuudet. K\u00e4ytt\u00e4ytyminen puolestaan vaikuttaa kyvykkyyteen, motivaatioon ja tilaisuuksiin. (14)<\/p>\n Kyvykkyys<\/em><\/strong><\/p>\n Kyvykkyydell\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 nuorella on fyysiseen aktiivisuuteen soveltuvat fyysiset ja psyykkiset kyvyt ja ominaisuudet. Fyysinen kyvykkyys voi tarkoittaa motorisia taitoja, kest\u00e4vyytt\u00e4 ja voimaa. Henkiseen kyvykkyyteen luetaan sinnikkyys, taito itses\u00e4\u00e4telyyn sek\u00e4 terveyden lukutaito. (14). Perustarpeiden, kuten turvallisuuden tunteen ja elinolosuhteiden tulee olla kunnossa, ennen kuin liikkumisen edist\u00e4misen toimenpiteill\u00e4 on vaikutusta (15).<\/p>\n Liikunnallisia aktiviteetteja tarjoavien toimijoiden tulisi huomioida mahdolliset liikuntarajoitteet ja kulttuurisensitiivisyys, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus liikkua omien kykyjens\u00e4 ja ominaisuuksiensa mukaan. Liikuntarajoitteet voidaan ottaa huomioon esimerkiksi rakentamalla tiloista esteett\u00f6mi\u00e4 sek\u00e4 huolehtimalla avustajien ja kuljetuspalveluiden saatavuudesta. Kulttuurisensitiivisyydell\u00e4 tarkoitetaan esimerkiksi erikseen naisille tarkoitettuja uintivuoroja tai burkinin k\u00e4yt\u00f6n sallimista uimahalleissa.<\/p>\n Tilaisuudet<\/em><\/strong><\/p>\n Tilaisuudet ovat fyysisen ja sosiaalisen ymp\u00e4rist\u00f6n luomia mahdollisuuksia liikkua. Fyysisen ymp\u00e4rist\u00f6n tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi hyv\u00e4kuntoiset ja turvalliset kevyen liikenteen v\u00e4yl\u00e4t, urheilukentt\u00e4, skeittiparkki tai kodin kuntoiluv\u00e4lineet. Sosiaalisilla tilaisuuksilla taas tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien tukea ja kannustusta liikkumiseen tai kavereiden my\u00f6t\u00e4vaikutusta harrastuksiin. (14)<\/p>\n Liikuntamahdollisuuksia on tarjottava nuorille heid\u00e4n omissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4\u00e4n, kuten kyl\u00e4keskuksissa, kouluissa, nuorisotiloissa ja muissakin kuin liikuntaan liittyviss\u00e4 harrastuksissa. T\u00e4m\u00e4 tulee huomioida kuntien ymp\u00e4rist\u00f6terveyden suunnittelussa. Yhteiskunnan tulisi varmistaa my\u00f6s, ett\u00e4 jokaisella nuorella on taloudellisesti mahdollisuus fyysiseen aktiivisuuteen esimerkiksi tarjoamalla maksuttomia tai kohtuullisen hintaisia liikuntapalveluita. Esimerkiksi Kirkkonummen kirjastoissa on lainattavissa uimakortteja 5\u201316 -vuotiaille lapsille ja nuorille kahden viikon laina-ajalla, jonka aikana uimakorttia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin usein kuin haluaa.<\/p>\n Motivaatio<\/em><\/strong><\/p>\n \u00a0<\/em>COM-B -mallissa motivaatio on keskeisess\u00e4 roolissa k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttamisessa (14). Vapaaehtoisessa toiminnassa, kuten vapaa-ajan liikunnassa, nuori saa itse valita osallistuako toimintaan vai ei (16). Kun liikunnasta saa my\u00f6nteisi\u00e4 kokemuksia my\u00f6nteisten kokemusten my\u00f6t\u00e4 liikunnallista el\u00e4m\u00e4ntapaa on helpompi jatkaa tulevaisuudessakin (18). Mit\u00e4 paremmin nuori pystyy itse vaikuttamaan tekemiseens\u00e4, sit\u00e4 positiivisemman kokemuksen h\u00e4n siit\u00e4 saa. Nuoren ymp\u00e4rill\u00e4 olevat kriittiset ja kontrolloivat henkil\u00f6t voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti ja johtaa harrastukseen liittyv\u00e4n ilon v\u00e4henemiseen tai jopa harrastuksesta luopumiseen (17).<\/p>\n Vanhemmat voivat rohkaista nuorta kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja ja l\u00e4hte\u00e4 nuoren kanssa my\u00f6s yhdess\u00e4 liikkumaan (18). Meid\u00e4n nuoren liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 huolissaan olevien vanhempien kannattaisi siis tarkastella my\u00f6s omia liikuntatottumuksiamme. Kotoa saadun mallin kautta opitaan, ett\u00e4 liikkuminen on luonteva osa arkea. (19)<\/p>\n \u201cVesi, hedelm\u00e4, jalat k\u00e4y, On pysytt\u00e4v\u00e4 edell\u00e4, vaik eteenp\u00e4i ei mit\u00e4\u00e4 n\u00e4y<\/strong>\u201d<\/p>\n Blogin kirjoittajat terveydenhoitaja (AMK) Anne Imppola, fysioterapeutti (AMK) Diana Sandhu, fysioterapeutti (AMK) Susanna Malmstr\u00f6m, sosionomi (AMK) Laura Turunen ja sairaanhoitaja (AMK) Mirva Kohonen opiskelevat Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edist\u00e4misen tutkinto- ohjelmassa ylemp\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoa.<\/em><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 blogi kuuluu YAMK Terveyden edist\u00e4misen tutkinto-ohjelman Terveysviestint\u00e4 -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sek\u00e4 lehtorit Kristiina Heinonen ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n (1) Ascroft, Richard 2021. Liike on l\u00e4\u00e4ke. Esitt\u00e4j\u00e4 JVG. Warner Music Finland & PME Records.<\/p>\n (2) Suomen YK-liitto. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys – Agenda 2030. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet. https:\/\/www.ykliitto.fi\/yk-teemat\/kestavan-kehityksen-tavoitteet<\/a><\/p>\n (3) Korjus, Tapio & Korsberg, Minttu 2019. Valtion liikuntaneuvoston alkusanat. Teoksessa Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Opetus -ja kulttuuriministeri\u00f6 ja valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytyminen Suomessa. LIITU -tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019: 1.<\/p>\n (4) Liikkumissuositus 7\u201317-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2021. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisusarja 2021:19.<\/p>\n (5) Kokko, Sami & Martin, Leena & Villberg, Jari & Ng, Kwok & Meht\u00e4l\u00e4, Anette 2019. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sek\u00e4 liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Teoksessa Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Opetus -ja kulttuuriministeri\u00f6 ja valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytyminen Suomessa. LIITU -tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019: 1.<\/p>\n (6) Sotkanet. Tulostaulukko. Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky (MOVE! -mittaus), % 8 -luokan oppilaista, joilla on heikko fyysinen toimintakyky. Koko maa 2019. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2005-2021. https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/taulukko\/?indicator=szbMcQYA®ion=s07MBAA=&year=sy6rsjbW0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=202109301228\u00a0<\/a><\/p>\n (7) Vasankari, Tommi & Jussila, Anne-Mari & Husu, Pauliina & Tokola, Kari & V\u00e4h\u00e4-Ypy\u00e4, Henri & Kokko, Sami & Siev\u00e4nen, Harri 2020. Teoksessa Kantomaa, Marko (toim.). Koronapandemian vaikutukset v\u00e4est\u00f6n liikuntaan. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:2. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.<\/p>\n (8) Vanttaja, Markku & T\u00e4htinen, Juhani & Zacheus, Tuomas & Koski, Pasi 2017. Liikkumattomuuden j\u00e4ljill\u00e4. Pitkitt\u00e4istutkimus v\u00e4h\u00e4n liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura ry. Verkkojulkaisuja 115. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ja tekij\u00e4t.<\/p>\n (9) Kolu, P\u00e4ivi & Vasankari, Tommi & Raitanen, Jani 2018. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Teoksessa Vasankari, Tommi & Kolu, P\u00e4ivi (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa \u2013v\u00e4h\u00e4isen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31 \/ 2018. https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160724\/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n (10) Kandola, Aaron & Lewis, Gemma & Osborn, David & Stubbs, Brendon & Hayes, Joseph 2020. \u00a0Depressive symptoms and objectively measured physical activity and sedentary behaviour throughout adolescence: a prospective cohort study. Lancet Psychiatry: 7(3). 262-271.<\/p>\n (11) Vasankari, Tommi & Kolu P\u00e4ivi 2018. Yhteenveto ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Teoksessa Vasankari, Tommi & Kolu, P\u00e4ivi (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa \u2013v\u00e4h\u00e4isen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31 \/ 2018. https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160724\/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n (12) Kari, Jaana & Tammelin, Tuija & Havas, Eino & Pehkonen, Jaakko 2018. Nuoruuden liikunta, koulutus ja ty\u00f6urat. Teoksessa P\u00e4ivi Kolu & Tommi Vasankari (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa – v\u00e4h\u00e4isen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys -ja tutkimustoiminnan julkaisusarja: 31\/2018. Huhtikuu 2018.<\/p>\n (13) Linnansaari, Anu & Hankonen, Nelli 2019. Miten terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen voidaan vaikuttaa? Interventioiden suunnittelun ja arvioinnin p\u00e4\u00e4piirteit\u00e4. Teoksessa Sinikallio, Sanna (toim.). Terveyden psykologia. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus. https:\/\/docplayer.fi\/133602940-5-miten-terveyskayttaytymiseen-voidaan-vaikuttaa.html<\/a><\/p>\n (14) Michie, Susan & van Stralen, Maartje M. & West, Robert 2011. Behavior change wheel: A new method for characterizing and designing behavior change interventions. Implementation Science 2011, 6. 42. https:\/\/implementationscience.biomedcentral.com\/articles\/10.1186\/1748-5908-6-42\u00a0<\/a><\/p>\n (15) World health organization 1986. The Ottawa Charter for Health Promotion. https:\/\/www.who.int\/teams\/health-promotion\/enhanced-wellbeing\/first-global-conference<\/a><\/p>\n (16) Morris, Tony & Roychowdhury, Dev 2020. Physical activity for health and wellbeing: the role of motives for participation. Health psychology report, volume 8(4), 2020.<\/p>\n (17) Ryan, Richard M. & Williams, Geoffrey C. & Patrick, Heather & Deci, Edward L. 2009. Self-determination theory and physical activity: The dynamic of motivation in development and wellness. Hellenic Journal of Psychology 2009: (6). 107\u2013124.<\/p>\n (18) Mannerheimin lastensuojeluliitto 2019. Vanhempainnetti. Lapsen kasvu ja kehitys. 12-15v. Vanhemmat 12-15 -vuotiaan liikunnallisen kehityksen tukena. https:\/\/www.mll.fi\/vanhemmille\/lapsen-kasvu-ja-kehitys\/12-15-v\/vanhemmat-12-15-vuotiaan-liikunnallisen-kehityksen-tukena\/<\/a><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tartuterveyteenjahyvinvointiin\/wp-content\/uploads\/sites\/17\/2024\/09\/Nuoret_liikkeelle3.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tartuterveyteenjahyvinvointiin\/wp-content\/uploads\/sites\/17\/2024\/09\/Nuoret_liikkeelle4.png\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tartuterveyteenjahyvinvointiin\/wp-content\/uploads\/sites\/17\/2024\/09\/Nuoret_liikkeelle5.jpg\")
<\/em><\/p>\n