![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tartuterveyteenjahyvinvointiin\/wp-content\/uploads\/sites\/17\/2024\/09\/Liiku.png\")
<\/h4>\nTutkitusti tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 liikunnalla on suotuisia vaikutuksia terveydelle, fyysisen terveyden lis\u00e4ksi se parantaa mielenterveytt\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 sosiaalista hyvinvointia yhteis\u00f6llisyyden kautta. Liikunnalla on vaikutusta kymmenien sairauksien ennaltaehk\u00e4isyyn ja niiden hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta edist\u00e4\u00e4 siis terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 ja sill\u00e4 on terveytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia useisiin elinj\u00e4rjestelmiin monilla eri mekanismeilla. Liikunta vaikuttaa my\u00f6nteisesti tuki- ja liikuntaelimist\u00f6\u00f6n, hengitys- ja verenkiertoelimist\u00f6\u00f6n, aineenvaihduntaan sek\u00e4 hermostoon. (1,5,6).<\/p>\n
Liikunta on osa fyysist\u00e4 aktiivisuutta. Arjen aktiivisuudella, hy\u00f6tyliikunnalla on suuri merkitys terveyden kannalta, sill\u00e4 on jopa suurempi merkitys terveyteen kuin satunnaisella liikuntakerralla. Uusien terveysliikuntasuositusten mukaan jo lyhytaikainenkin liikuskelu kannattaa. Erityisesti paikallaanolon tauottaminen on merkityksellist\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n tietoyhteiskunnan aiheuttaman runsaan istumisen vuoksi. Tutkimusten mukaan runsaskaan liikunta ei kumoa pitk\u00e4aikaisen istumisen haitallisuutta terveydelle, siksi paikallaanolon tauottaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Viet\u00e4mme suurimman osan p\u00e4iv\u00e4st\u00e4mme istuen, siksi takamus on nostettava penkist\u00e4 yl\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti p\u00e4iv\u00e4n aikana. Unih\u00e4iri\u00f6it\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useammilla, samalla liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee. Kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 liikunta parantaa unta. Unella on t\u00e4rke\u00e4 merkitys palautumiselle ja sit\u00e4 kautta terveyteen, niinp\u00e4 viimeisimp\u00e4\u00e4n liikkumissuositukseen on lis\u00e4tty my\u00f6s palauttava uni. (3).<\/p>\n
<\/h4>\nFyysinen aktiivisuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sairastuvuutta, lis\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua ja toimintakyky\u00e4. Fyysinen aktivisuus vaikuttaa lasten ja nuorten koulumenestykseen ja vanhuksilla kotona selviytymiseen. (2). Fyysisen kunnon ja lihaskunnon yll\u00e4pito on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 toimintakyvylle. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 huono kest\u00e4vyyskunto ennustaa lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 kuolleisuutta ja heikko lihaskunto alentaa toimintakyky\u00e4 ja kotona p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4. (1,5,6).<\/p>\n
Liikunta-aktiivisuudella on todettu yhteys Liitu tutkimuksessa (2018) lasten ja nuorten parempaan terveydenlukutaitoon ja sit\u00e4 kautta terveellisiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin. Liikunta aktiivisuuden todettiin v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n koettua yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja olevan yhteydess\u00e4 parempaan kehonkuvaan, pidempiin y\u00f6uniin sek\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen aamiaisen sy\u00f6ntiin. (2).<\/p>\n
Paikallaanolo ja ruutuaika ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet ja lapsista ja nuorista vain kolmasosa liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Aikuisista en\u00e4\u00e4 vain viidesosa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liikuntasuositukset. Arkemme on passiivista ja paikallaanolo alkaa lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 jo alle 13- vuotiaissa. (2).<\/p>\n
Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 liikkumattomuus lis\u00e4\u00e4 useiden sairauksien riski\u00e4 ja kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, aiheuttaen lis\u00e4ksi inhimillisist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 sairauksien ja toimintakyvyn menetyksen vuoksi. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat suuret 3200- 7500 miljardia euroa vuodessa. (4).<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/tartuterveyteenjahyvinvointiin\/wp-content\/uploads\/sites\/17\/2024\/09\/Liiku_1.png\")
<\/p>\n
Tutkimusten mukaan liikunta on terveyden ja toimintakyvyn edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 sairauksien ehk\u00e4isyss\u00e4 ja hoidossa vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. (5,6). Liikunta vaikuttaa positiivisesti mm. mielenterveyteen, muistiin, kehonpainoon, 2.tyypin diabeteksen ehk\u00e4isyyn, syd\u00e4n- ja verisuonitautien ja tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n sairauksien ennaltaehk\u00e4isyyn ja hoitoon. Liikkumalla riitt\u00e4v\u00e4sti voi saada lis\u00e4\u00e4 terveit\u00e4 elinvuosia. (1,3,5).<\/p>\n
Kirjoittaja on Marianne Haarakangas terveydenhoitaja, Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden edist\u00e4misen YAMK opiskelija.<\/em><\/p>\n Kuvat CC, UKK-instituutti<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tutkitusti tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 liikunnalla on suotuisia vaikutuksia terveydelle, fyysisen terveyden lis\u00e4ksi se parantaa mielenterveytt\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 sosiaalista hyvinvointia yhteis\u00f6llisyyden kautta. Liikunnalla on vaikutusta kymmenien sairauksien ennaltaehk\u00e4isyyn ja niiden hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta edist\u00e4\u00e4 siis terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 ja sill\u00e4 on terveytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia useisiin elinj\u00e4rjestelmiin monilla eri mekanismeilla. Liikunta vaikuttaa my\u00f6nteisesti tuki- ja liikuntaelimist\u00f6\u00f6n, hengitys- […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":185,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[239,187,241,45,243],"class_list":["post-181","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-arjen-aktiivisuus","tag-hyotyliikunta","tag-liikkumissuositukset","tag-terveyden-edistaminen","tag-tietoyhteiskunta"],"acf":[],"yoast_head":"\n<\/h4>\n
L\u00e4hteet:<\/h4>\n
\n