Ty\u00f6terveyshuollon keskeisimm\u00e4t tavoitteet ovat ty\u00f6kyvyn edist\u00e4minen, yll\u00e4pito ja sen heikkenemisen ehk\u00e4isy. [4,5] Ty\u00f6terveydess\u00e4 usein asioivan ty\u00f6ntekij\u00e4n heikoksi koettu terveys ja ty\u00f6kyky ovat yhteydess\u00e4 kohonneisiin ty\u00f6terveyshuollon kustannuksiin. [1] Ty\u00f6kykyyn vaikuttavatkin muun muassa terveysongelmat ja ylipaino, jotka ennustavat heikentynytt\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4.[3] Ty\u00f6kykyriskiss\u00e4 olevat henkil\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6terveytt\u00e4 useammin ja t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6terveyden palveluiden kohdentamista ja kustannuksia ty\u00f6kyvyn parantamiseksi. Mill\u00e4 sitten voitaisiin vaikuttaa ty\u00f6ik\u00e4isten ty\u00f6kykyyn paremmin?\u00a0 Voiko ty\u00f6kyky\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isell\u00e4 kysymyksell\u00e4?<\/p>\n
<\/p>\n
Ty\u00f6terveysasiakkaan omalla arviolla ty\u00f6kyvyst\u00e4 on vaikutusta sairauspoissaoloihin<\/strong><\/p>\n Helsingin kaupungin ty\u00f6terveyshuollossa mitattiin vuodesta 2016 l\u00e4htien henkil\u00f6asiakkaiden ty\u00f6kyky\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heit\u00e4 arvioimaan k\u00e4ynnin yhteydess\u00e4 omaa ty\u00f6kyky\u00e4 asteikolla 0-10. Tutkimuksessa selvitettiin, miten ty\u00f6ntekij\u00e4t arvioivat oman ty\u00f6kykyns\u00e4 ja millainen on ty\u00f6kyvyn yhteys sairauspoissaoloihin ja yksil\u00f6k\u00e4ynneist\u00e4 johtuvat ty\u00f6terveyshuollon kustannukset.\u00a0 Tuloksista ilmeni, ett\u00e4 koetun ty\u00f6kyvyn yhteys sairauspoissaoloihin ja kustannuksiin oli selke\u00e4. Ty\u00f6kykyns\u00e4 hyv\u00e4ksi kokeneilla oli 81 % v\u00e4hemm\u00e4n sairauspoissaoloja ja 68 % v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6terveyden k\u00e4ynneist\u00e4 aiheutuvia kustannuksia kuin henkil\u00f6ill\u00e4 jotka arvioivat ty\u00f6kyvyn heikoksi.[1]<\/p>\n <\/p>\n Koetun ty\u00f6kyvyn arviointi<\/strong><\/p>\n Koetun ty\u00f6kyvyn arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa varhain ne henkil\u00f6t, joilla on merkkej\u00e4 ty\u00f6kyvyn heikkenemisest\u00e4 sek\u00e4 kohdistaa ty\u00f6ss\u00e4 jatkamisen interventioita n\u00e4ille henkil\u00f6ille.<\/p>\n Yksitt\u00e4isell\u00e4 kysymyksell\u00e4, jossa pyydet\u00e4\u00e4n arvioimaan omaa ty\u00f6kyky\u00e4 asteikolla 0-10, voidaan selvitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4 ja ennustaa sairausloman tarvetta. Asteikko luokitellaan siten, ett\u00e4 vastaus 0-5 tarkoittaa heikkoa ty\u00f6kyky\u00e4, 6-7 alentunutta ty\u00f6kyky\u00e4 ja 8-10 hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4. [2] Oman ty\u00f6n ohella olen pohtinut, ett\u00e4 koetun ty\u00f6kyvyn arvio on yksinkertainen ja edullisesti toteutettava menetelm\u00e4, joka voi toimia muidenkin toimijoiden kuten sosiaali- ja terveydenhuollon apuna asiakkaiden ty\u00f6kykyriskin tunnistamisessa. Ty\u00f6terveyshuollon on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seurata ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6kyky\u00e4 ja siin\u00e4 tapahtuvia muutoksia moniammatillisesti ja jatkuvasti sek\u00e4 tarvittaessa k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4 tukevia toimia jo varhaisessa vaiheessa. Toisaalta ty\u00f6terveyshuollon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kehitt\u00e4miseksi tarvittaisiin lis\u00e4\u00e4 tietoa interventioiden vaikuttavuudesta, joiden avulla voidaan jatkossa kohdentaa tehokkaita toimenpiteit\u00e4 riskiss\u00e4 oleville ty\u00f6ntekij\u00f6ille. [1]<\/p>\n Kirjoittaja Meri Koponen on terveydenhoitaja (AMK) joka ty\u00f6skentelee ty\u00f6terveyshuollossa ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edist\u00e4misen tutkinto-ohjelmassa ylemp\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoa.<\/em><\/p>\n <\/p>\n Kuva: Terveystalo<\/p>\n Hynninen Y, Voltti S, Pohjonen T, Tuovinen E, Leskel\u00e4 R. Ty\u00f6ntekij\u00e4n koettu ty\u00f6kyky ennustaa sairauspoissaoloja ja ty\u00f6terveyshuollon kustannuksia. Ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri 2020;75:2138-43.<\/p>\n Ilmarinen J. The Work Ability Index. Occupational Medicine 2007;57:160.<\/p>\n Pihlajam\u00e4ki M, Uitti J, Arola H ym. Self-reported health problems and obesity predict sickness absence during a 12-month follow-up: a prospective cohort study in 21\u00a0608 employees from different industries. BMJ Open 2019:9:e025967.<\/p>\n Ty\u00f6terveyshuoltolaki 21.12.2001\/1383.www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2001\/20011383.<\/p>\n Valtioneuvoston asetus hyv\u00e4n ty\u00f6terveyshuollonk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n periaatteista, ty\u00f6terveyshuollon sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 ammattihenkil\u00f6iden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 1.1.2014.https:\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2013\/20130708.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ty\u00f6terveyshuollon keskeisimm\u00e4t tavoitteet ovat ty\u00f6kyvyn edist\u00e4minen, yll\u00e4pito ja sen heikkenemisen ehk\u00e4isy. [4,5] Ty\u00f6terveydess\u00e4 usein asioivan ty\u00f6ntekij\u00e4n heikoksi koettu terveys ja ty\u00f6kyky ovat yhteydess\u00e4 kohonneisiin ty\u00f6terveyshuollon kustannuksiin. [1] Ty\u00f6kykyyn vaikuttavatkin muun muassa terveysongelmat ja ylipaino, jotka ennustavat heikentynytt\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4.[3] Ty\u00f6kykyriskiss\u00e4 olevat henkil\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6terveytt\u00e4 useammin ja t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6terveyden palveluiden kohdentamista ja kustannuksia ty\u00f6kyvyn parantamiseksi. Mill\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":113,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[157,159,161],"class_list":["post-112","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-koettu-tyokyky","tag-tyokyvyn-arviointi","tag-tyokyvyn-edistaminen"],"acf":[],"yoast_head":"\nL\u00e4hteet<\/h4>\n