Maailma on kompleksinen kokonaisuus, ja sit\u00e4 ilment\u00e4v\u00e4t monimutkaiset ilmi\u00f6t koskettavat my\u00f6s sosiaali- ja terveysalaa. Kompleksiset ilmi\u00f6t ja ongelmat ovat monitahoisuutensa vuoksi tunnetusti viheli\u00e4isi\u00e4 (engl. wicked problems). Ne eiv\u00e4t ratkea suoraviivaisesti, vaan vaativat useiden asioiden samanaikaista huomioimista sek\u00e4 toistuvaa yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja oppimista. Esimerkkej\u00e4 t\u00e4m\u00e4ntyyppisist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4 ovat muun muassa nuorten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 pahoinvointi ja sosiaali- ja terveyspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistaminen, jotka samalla antavat akuuttia kuvaa ajastamme1<\/sup>. My\u00f6s ihminen itsess\u00e4\u00e4n tulisi n\u00e4hd\u00e4 ja kohdata kompleksisena systeemin\u00e4.<\/strong><\/p>\n Kompleksiset ilmi\u00f6t vaativat useiden osapuolien samanaikaisia ja keskin\u00e4isriippuvaisia toimia, koska kukaan tai mik\u00e4\u00e4n taho ei yksin niit\u00e4 pysty syv\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n asiantuntemuksellaan sel\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ajattelua, toimintatapoja ja my\u00f6s osaamista on siksi uudistettava rohkeasti ja yhdess\u00e4, jotta ratkaisujen syntyminen ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 olisi mahdollista.<\/strong><\/p>\n Hyvinvointialueilla ratkaisuja<\/span> sosiaali- ja terveysalan kompleksisiin ongelmiin haetaan vilkkaasti muun muassa alueellisten kehitt\u00e4mishankkeiden kautta2<\/sup><\/span>. Konkreettisia kehitt\u00e4miskohteita ovat esimerkiksi monialaisissa verkostoissa tuotetut, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet, erilaiset moniammatilliset toimintamallit tai digipalvelut<\/span>,<\/span> joita alueille paraikaa rakennetaan. V\u00e4est\u00f6n vanhetessa ja ik\u00e4rakenteen muuttuessa asiakkaiden palveluntarpeet moninaistuvat, ja samalla huoltosuhde heikkenee. Haasteen kompleksisuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s ty\u00f6voiman saatavuus, henkil\u00f6st\u00f6n jaksaminen sek\u00e4 koko alaa vaivaava veto- ja pitovoimavaje. <\/span>P<\/span>alveluiden ja toiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4 korostuvat arvot ihmisl\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 tai eri toimijoiden v\u00e4lisest\u00e4 kehitt\u00e4j\u00e4kumppanuudesta taas ovat osoittautuneet mutkikkaammiksi toteuttaa kuin puhua. Palvelua tarvitsevan ihmisen osallistaminen j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 usein esimerkiksi pelkkien asiakastyytyv\u00e4isyyskyselyiden varaan, eik\u00e4 niill\u00e4 kateta koko kehitt\u00e4misprosessia<\/span>3<\/span><\/sup>.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu akuuttiin tilant<\/span>eeseen l\u00f6ytyy <\/span>vahvistamalla monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja osaamista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnassa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja organisaatioiden keskuudessa ja v\u00e4lill\u00e4. Vaikka velvoite monialaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n on tunnettu molemmilla aloilla jo vuosia, on sen konkreettisessa toteuttamisessa edelleen haasteensa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sosiaali- ja terveysalan integraatio ja monialainen yhteisty\u00f6 edellytt\u00e4v\u00e4t useiden eritasoisten tekij\u00f6iden samanaikaista huomioimista ja konkreettisia toimia niiss\u00e4<\/span>4<\/span><\/sup>. T\u00e4m\u00e4n monialaisuuteen matkaavan tekstisarjamme ensimm\u00e4inen osa (1\/2) keskittyy esittelem\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 monialaisen toiminnan edellytyksi\u00e4 <\/span>eri toimijoiden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n vahvistamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tunnistettuja <\/span>edellytyksi\u00e4<\/span> ovat <\/span>muun muassa<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Sosiaali- ja terveysalalla ilmi\u00f6iden kompleksisuus ei rajaudu vain monitahoisiin prosesseihin, organisaatioihin tai palveluj\u00e4rjestelmiin. Kompleksisuutta voi tarkastella yht\u00e4 lailla yksitt\u00e4isen palveluja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n asiakkaan tasolla. My\u00f6s ihmisen voidaan ajatella olevan kompleksinen systeemi. Ihmisen psykofyysinen kokonaisuus ja h\u00e4nen hyvinvointinsa ovat monin tavoin uniikkeja. H\u00e4nen hyvinvointiinsa liittyv\u00e4t haasteet eiv\u00e4t ole useinkaan selkeit\u00e4 tai lineaarisia, vaan tukeminen niiss\u00e4 vaatii yleens\u00e4 systeemist\u00e4 eli kokonaisuudesta l\u00e4htev\u00e4\u00e4 hahmottamista. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ihmisl\u00e4ht\u00f6isen l\u00e4hestymistavan<\/span>5<\/span><\/sup> syv\u00e4llist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja kyky\u00e4 soveltaa sit\u00e4 erilaisten ihmisten kanssa moninaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 toteutettua ihmisl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 hoitoa<\/span>6<\/span><\/sup> on jo pitk\u00e4\u00e4n pidetty maailmanlaajuisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kultaisena standardina<\/span>7<\/span><\/sup>. Se tarjoaa mahdollisuuden ihmisen tilanteen systeemiseen ja monin\u00e4k\u00f6kulmaiseen tarkasteluun. Vaikka arvoina ja tavoitteina ihmisl\u00e4ht\u00f6isyys ja monialainen yhteisty\u00f6 tunnistetaan ja tunnustetaan keskeisiksi toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi, ei niiden toteutuminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole yht\u00e4 yksituumaista. Ihmisen arkeen liittyvien monitahoisten ilmi\u00f6iden tarkastelussa tarvitaan kyky\u00e4 hahmottaa h\u00e4nen tilanteens<\/span>a <\/span>dynaamisuus ja siihen kietoutuvien muuttujien systeeminen vuorovaikutus.<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Yksil\u00f6n tasolla monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 keskeist\u00e4 on jokaisen toimijan kyky kohdata toinen arvostavasti ja my\u00f6t\u00e4el\u00e4v\u00e4sti riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 roolissa h\u00e4n ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n toimii. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ennen kaikkea sit\u00e4, miten asiantuntijat tunnistavat toistensa osaamista ja arvostavat toistensa n\u00e4k\u00f6kulmia yhteisen toimimisen ja toiminnan kehitt\u00e4misen mahdollistamiseksi. Keskeist\u00e4 on my\u00f6s yksil\u00f6iden aito kiinnostus verkoston muita toimijoita ja heid\u00e4n asiantuntijuuttaan kohtaan sek\u00e4 halu pyrki\u00e4 yhteyteen heid\u00e4n kanssaan ja vaikuttaa heihin my\u00f6nteisell\u00e4 tavalla.<\/span>8<\/span><\/sup> Parhaimmillaan monialaisessa verkostossa toimivien yksil\u00f6iden v\u00e4lille rakentuu vastavuoroista emotionaalista tukea ja prososiaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t monialaisen verkoston j\u00e4senten positiivista tunnetilaa toisiaan ja yhdess\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 kohtaan<\/span>. <\/span>T\u00e4m\u00e4 kaikki taas heijastunee my\u00f6nteisell\u00e4 tavalla my\u00f6s kohtaamisiin asiakkaiden kanssa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Mist\u00e4 puhummekaan, kun puhumme monialaisuudesta?<\/p><\/blockquote>\n Kompleksisten ilmi\u00f6iden ratkaiseminen monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 yhteisen k\u00e4sitteellisen maaper\u00e4n rakentamista yhteisten sanojen ja yhteisen kielen avulla. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti siis jo se, mit\u00e4 monialaisuudella tarkoitetaan, saattaa tarvita sanoittamista.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Kirjallisuudessa monialaisuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n eri toimi-, tieteen- ja hallinnonalojen yhteisty\u00f6ksi erona ammattiryhmien v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n eli moniammatillisuuteen<\/span>9<\/span><\/sup>. Usein k\u00e4sitteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kirjallisuudessa ja puheessa rinnakkain ja toistensa synonyymeina, ja niill\u00e4 molemmilla tarkoitetaan eri toimijoiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4<\/span>10<\/span><\/sup>.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Vaikka yksitt\u00e4isiss\u00e4 tapauksissa eri tavoin k\u00e4ytetyill\u00e4 k\u00e4sitteill\u00e4 ei tuntuisi olevan v\u00e4li\u00e4, voi yhteisten sanojen ja kielen puute johtaa my\u00f6s siihen, ett\u00e4 eri alojen toimijat tai asiantuntijat eiv\u00e4t koe tulleensa ymm\u00e4rretyiksi tai toisen osaaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta niin et\u00e4isen\u00e4, ettei yhteisty\u00f6 viri\u00e4. Yhteisen k\u00e4sitteist\u00f6n puute voi vieraannuttaa toimijoita toisistaan ja est\u00e4\u00e4 hahmottamasta ty\u00f6skentelyn yhtym\u00e4kohtia tai jopa sit\u00e4, miten eri toimijat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kytkeytyv\u00e4t saman kompleksisen ilmi\u00f6n tarkasteluun.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Ilmi\u00f6n yhteinen sanoittaminen sek\u00e4 kaikille aloille ja toimijoille ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n<\/span> kielen k\u00e4ytt\u00f6 auttaa toimijoita huomaamaan, miten omaa osaamista ja n\u00e4k\u00f6kulmia voi uuttaa mukaan ilmi\u00f6n ratkaisemiseen. Yhteiselle merkitysneuvottelulle tutunkuuloisistakin mutta etenkin poleemisista k\u00e4sitteist\u00e4 t\u00e4ytyy siis yksinkertaisesti varata aikaa ja tilaa. Esimerkiksi k\u00e4sitteen tarkastelu k\u00e4ytt\u00f6yhteydess\u00e4\u00e4n tapausesimerkin avulla on toimiva konkreettinen keino. T\u00e4m\u00e4 osoittanee hyvin, mink\u00e4 tyyppisist\u00e4 perusasioista on toisinaan l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4, jotta ratkaisut systeemisesti hahmottuviin ilmi\u00f6ihin voivat alkaa muodostumaan<\/span>.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Samaa ilmi\u00f6t\u00e4 voidaan siis<\/span> sanoittaa eri tavoin riippuen siit\u00e4, mink\u00e4 alan tai toimijan n\u00e4k\u00f6kulmasta sit\u00e4 tarkastelee. Monialaisen yhteisty\u00f6n onnistumisen kannalta on kuitenkin ratkaisevaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jaettu ymm\u00e4rrys ilmi\u00f6st\u00e4 ja siihen kytkeytyv\u00e4n toiminnan tavoitteista.<\/span> Yhteisten tavoitteiden asettaminen auttaa nousemaan eri toimijoiden v\u00e4lille ajan saatossa syntyneiden erilaisten toimintakulttuurien synnytt\u00e4mien siilojen yli. Ilmi\u00f6n tarkastelu yhteistoimijuutta arvostavassa ilmapiiriss\u00e4 mahdollistaa ty\u00f6skentelyn, jossa pyrkimys yhteiseen tavoitteeseen laskee vaivihkaa eri toimijoiden v\u00e4lisi\u00e4 raja-aitoja. Rinnakkaisen eri n\u00e4k\u00f6kulmista tapahtuvan tarkastelun sijaan tavoitetta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 \u2013 joukkueena. T\u00e4st\u00e4 esimerkiksi sopii hyvin erilaisten asiakastapausten yhteinen k\u00e4sittely konsultatiivisen ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyn<\/span>11<\/span><\/sup> keinoin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Vaikka monialaisuuden mahdollisuudet kompleksisten ongelmien ratkaisijana tunnustetaan laajalti, tuntuu sen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano yh\u00e4 varsin idealistiselta. Periaatteet, jotka ohjaavat organisaatioiden ja niiden prosessien suunnittelua, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t yhtym\u00e4kohtia yli 100 vuoden takaisiin Frederick Taylorin oppeihin koneen kaltaisesti toimivista organisaatioista. T\u00e4llainen toimintatapa pyrkii vakioimaan ty\u00f6suoritukset ja n\u00e4in kaventamaan ty\u00f6ntekij\u00e4n mahdollisuutta vaikuttaa keinoihin ylt\u00e4\u00e4 haluttuun lopputulokseen.<\/span>12<\/span><\/sup> On toki my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 ihmist\u00e4 ei ole luonnostaan luotu systeemiajattelijaksi. Vaatii huomattavasti enemm\u00e4n ponnisteluja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hahmottaa systeemisesti kompleksista maailmankuvaa ja monialaisia verkostoja kuin lineaarisia ja yksinkertaisia yksialaisesti tai yhden organisaation sis\u00e4ll\u00e4 rakentuvia prosessikulkuja. My\u00f6s ihmisen luontainen tarve kontrolliin voi my\u00f6t\u00e4vaikuttaa h\u00e4nen pyrkimykseens\u00e4 vakioida ja yksinkertaistaa ilmi\u00f6it\u00e4 ja prosesseja.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Kompleksisten ilmi\u00f6iden monialaisessa ratkaisemisessa on kuitenkin kyse perustavanlaatuisesta ja systeemisest\u00e4 ajatus- ja toimintatapojen muutoksesta sek\u00e4 kaikille yhteisten tavoitteiden rakentumisesta. Pitk\u00e4\u00e4n vaikuttaneet toimijoiden, organisaatioiden tai tieteenalojen erilaiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, toimintamallit ja rakenteet saattavat yh\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 esteen\u00e4 monialaisuudelle. Ne jarruttavat meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 pidemm\u00e4lle aikaan, jossa asiat ovat toisin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Yksil\u00f6t ja heid\u00e4n osaamisensa, palvelut ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4t sek\u00e4 niiden muodostamat laajemmat ekosysteemit eiv\u00e4t kehity, mik\u00e4li pid\u00e4mme visusti kiinni aiemmin yksil\u00f6in\u00e4 tai organisaatioina oppimistamme ajatus- ja toimintamalleista. Vasta kun rohkenemme kyseenalaistaa n\u00e4it\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n vaikuttaneita kaavoja, voimme onnistua systeemisesti toimivan monialaisen verkoston rakentamisessa ja kompleksisten ilmi\u00f6iden ratkaisemisessa. Ajattelu- ja toimintatapojen p\u00e4ivitt\u00e4minen on siis v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa ratkaisua.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n <\/p>\n Matkalla monialaisuuteen<\/b> on tekstisarja, jossa taustoitetaan sosiaali- ja terveysalan monialaistumista koskevia ehtoja ja edellytyksi\u00e4 (osa 1) ja tarkastellaan koulutusta keinona vastata niihin (osa 2). Tekstit liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti verkkojulkaisuun Monialaisten ratkaisujen ty\u00f6kirja sosiaali- ja terveysalan asiakasty\u00f6h\u00f6n<\/a> (2022).\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Blogikirjoituksen laatijat Kaisa Hartikainen<\/b> ja Aino Vuorij\u00e4rvi<\/b> ovat toimittaneet ty\u00f6kirjan yhdess\u00e4 lehtori Saila Pakarisen ja innovaatiojohtaja Minna Elomaa-Krapun kanssa. Kirjassa monialaisuuteen liittyvi\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kirjoitusta perusteellisemmin. Ty\u00f6kirjan tapausesimerkkien ja teht\u00e4vien avulla lukijalle tarjoutuu mahdollisuus ty\u00f6st\u00e4\u00e4 ja p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 omaa ajatteluaan monialaisuudesta. Julkaisua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Metropolian HyMy-kyl\u00e4ss\u00e4 perehdytys- ja opetusmateriaalina, ja se soveltuu laajemminkin aineistoksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin.\u00a0<\/span><\/p>\n Kaisa Hartikainen<\/span><\/b> on lehtori ja Kuntoutuksen YAMK-tutkinnon tutkintovastaava. H\u00e4n tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteisest\u00e4 osaamisesta laaja-alaisesti palveluita tarvitsevien asiakkaiden ihmisl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 hoidossa. H\u00e4n on valtavan innostunut moniammatillisen koulutuksen kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n Aino Vuorij\u00e4rvi<\/span><\/b> on <\/span>yliopettaja ja <\/span>amma<\/span>t<\/span>tikorke<\/span>a<\/span>koulun opinn\u00e4ytety\u00f6st\u00e4 lingvistisen <\/span>tekstintutkimukse<\/span>n men<\/span>e<\/span>telmin<\/span> v\u00e4itellyt <\/span>filosofian tohtori. <\/span>H\u00e4n<\/span> tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n kiel<\/span>e<\/span>ss\u00e4, joka on luontaise<\/span>s<\/span>ti mo<\/span>nialainen<\/span> ja <\/span>sellaisenaan erinomainen alusta yhteisty\u00f6lle<\/span>.<\/span><\/p>\n 1<\/sup> Heinonen, O-P. & Hyyti\u00e4l\u00e4, H. 2019. Viidakon rakentamisen vaikeus.<\/a> MustRead.<\/p>\n 2<\/sup> Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2020. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020\u20132022. Ohjelma ja hankeopas.<\/a> Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2020:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6.<\/p>\n 3<\/sup> Virtanen, M. 2022. Aito asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys ja asiakasosallisuus. Onko niit\u00e4 digitaalisten palveluiden kehitt\u00e4misess\u00e4? Teoksessa Elomaa-Krapu, M. & Vuorij\u00e4rvi, A. (toim.). Osallistavia ratkaisuja digitaalisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin.<\/a> Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 95. 90\u201396.<\/p>\n 4<\/sup> Ks. lis\u00e4\u00e4: Valentijn PP., Schepman SM., Wilfrid O., Bruijnzeels MA. 2013. Understanding integrated care: a comprehensive conceptual framework based on the integrative functions of primary care<\/a>. International Journal of Integrated Care 13.<\/p>\n 5\u00a0<\/sup> Brummel\u2010Smith, K., Butler, D., Frieder, M., Gibbs, N., Henry, M., Koons, E., Loggers, E., Porock, D., Reuben, D, Saliba, D., Scanlon, W., Tabbush, V., Tinetti, M., Tumlinson, A. & Vladeck, B. 2016. Person-Centered Care: A Definition and Essential Elements. Journal of the American Geriatrics Society (JAGS) 64. 15\u201318.<\/p>\n 6<\/sup> Huhtakangas M., Tuomikoski AM., Kyng\u00e4s H. & Kanste, O. 2020. Frequent attenders’ experiences of encounters with healthcare personnel: A systematic review of qualitative studies. Nursing & Health Sciences 23 (1). 53\u201368.<\/p>\n 7<\/sup> Li, J. & Porock, D. 2014. Resident outcomes of person\u2010centered care in long\u2010term care: A narrative review of interventional research. International Journal of Nursing Studies 51. 1395\u20131415.<\/p>\n 8<\/sup> Juntunen, E., Pessi, AB., Aaltonen, T., Martela, F. & Syrj\u00e4nen, T. My\u00f6t\u00e4tunto ja merkityksellisyys ty\u00f6ss\u00e4. Teoksessa A. B. Pessi, F. Martela & M. Paakkanen (toim.). My\u00f6t\u00e4tunnon mullistava voima. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-Kustannus. 104\u2013122.<\/p>\n 9<\/sup> Lybeck, T. & Wallden, J. 2011. Nuorisolain muutokset \u2013 monialainen yhteisty\u00f6 ja etsiv\u00e4 nuorisoty\u00f6. Teoksessa Aaltonen, K. (toim.). Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteisty\u00f6. Helsinki: Tietosanoma Oy. 25\u201328.<\/p>\n 10<\/sup> Ks. lis\u00e4\u00e4: Hartikainen, K., Vuorij\u00e4rvi, A., Pakarinen, K.& Elomaa-Krapu, M. (toim.) 2022. Monialaisten ratkaisujen ty\u00f6kirja sosiaali- ja terveysalan asiakasty\u00f6h\u00f6n.<\/a> Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 53.<\/p>\n 11<\/sup> Hartikainen, K. 2022. Konsultatiivisen ty\u00f6skentelyn malli sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa<\/a>. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 52.<\/p>\n\n
Ihmisen ymm\u00e4rt\u00e4minen kompleksisena systeemin\u00e4<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n
My\u00f6t\u00e4el\u00e4v\u00e4 kohtaaminen<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n
\n<\/span><\/p>\nYhteinen kieli ja k\u00e4sitteist\u00f6<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n
Yhteinen tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittely\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n
Ajattelu- ja toimintatapojen p\u00e4ivitt\u00e4minen<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n
\n<\/span><\/p>\nKirjoittajat<\/span>\u00a0<\/span><\/h3>\n
L\u00e4hteet<\/h3>\n