{"id":574,"date":"2024-03-18T00:00:00","date_gmt":"2024-03-17T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/2024\/03\/18\/etakuntoutus-kuntoutumisen-tukemista-etana-vastaanotoilta\/"},"modified":"2024-10-01T10:58:24","modified_gmt":"2024-10-01T07:58:24","slug":"etakuntoutus-kuntoutumisen-tukemista-etana-vastaanotoilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/2024\/03\/18\/etakuntoutus-kuntoutumisen-tukemista-etana-vastaanotoilta\/","title":{"rendered":"Et\u00e4kuntoutus \u2013 kuntoutumisen tukemista et\u00e4n\u00e4 vastaanotoilta"},"content":{"rendered":"

Kuntoutuksen tulisi n\u00e4ky\u00e4 yksil\u00f6n kuntoutumisena h\u00e4nen omassa arjessaan. Ammattilaisilla on mahdollisuus ja vastuu kehitt\u00e4\u00e4 et\u00e4kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 asiakkaiden ja heid\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin, et\u00e4n\u00e4 vastaanotoilta ja digitaalista teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4en. Et\u00e4kuntoutus on my\u00f6s keino lis\u00e4t\u00e4 asiakkaiden osallisuutta kuntoutukseen ja parantaa siten kuntoutumisen edellytyksi\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Et\u00e4kuntoutuksen on yleisesti todettu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n asiakkaiden vastuuta ja kontrollia omasta kuntoutuksestaan (Njem Catalyst 2018), ja et\u00e4kuntoutuksessa asiakkaiden itseohjautuvuus ja aktiivisuus lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, mik\u00e4 edist\u00e4\u00e4 osallisuutta (Matamala-Gomez ym. 2020). Osallisuudella omaan terveydenhoitoon tai kuntoutukseen on merkityst\u00e4 erityisesti asiakkaiden omien tavoitteiden saavuttamisen, sairauksien ennaltaehk\u00e4isyn ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen kannalta (Karhula ym. 2022: 281; Graffigna ym. 2013: 13). Et\u00e4palveluiden ja vaihtoehtojen lis\u00e4\u00e4ntyminen kuntoutuksen toteutuksessa tuo siis lis\u00e4\u00e4 valtaa ja vastuuta asiakkaille omasta kuntoutuksestaan, mik\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n voi olla osallisuutta edist\u00e4v\u00e4\u00e4 (ks. esim. Karhula ym. 2022: 281).<\/p>\n

Et\u00e4kuntoutus lis\u00e4\u00e4 osallisuuden mahdollisuuksia, mutta se vaatii samalla asiakkaalta aktiivisempaa otetta omasta kuntoutumisestaan. Aktiivisuus tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja tiedollisten ominaisuuksien lis\u00e4ksi my\u00f6s tunnetasoisena tilanteen ymm\u00e4rt\u00e4misen\u00e4 ja hyv\u00e4ksymisen\u00e4 (Graffigna ym. 2015: 19\u201320). Osallisuus ei siis rakennu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tai automaattisesti siit\u00e4, ett\u00e4 asiakas vastaa ammattilaisen kysymykseen, kertoo oman mielipiteens\u00e4 tai avaa kameran et\u00e4kuntoutustilanteessa, vaan asiakkaan tulee my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksy\u00e4 oma tilanteensa ja siten my\u00f6s haluta olla aktiivinen et\u00e4kuntoutustilanteessa tai kuntoutumisen prosessissa, joka toteutuu et\u00e4n\u00e4 vastaanotoilta.<\/p>\n

Osallisuuden rakentumisessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiakkailla on mahdollisuuksia ilmaista itse\u00e4\u00e4n, saada \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin ja saada tarvittaessa tukea vuorovaikutukseen (Thomas 2002: 174\u2013175). Kuntoutumisen prosessissa ammattilaisen tulee osata tunnistaa ja tarvittaessa tukea asiakkaan voimavaroja (Autti-R\u00e4m\u00f6 ym. 2022: 13). Siten et\u00e4kuntoutustilanteessa hiljaisten asiakkaiden tukeminen aktiivisuuteen ja heid\u00e4n kannustamisensa esimerkiksi sanomaan oma mielipiteens\u00e4 tai osallistumaan kodin ulkopuolisiin toimintoihin, on v\u00e4yl\u00e4 osallisuuden kokemukseen ja kuntoutumiseen omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Asiakkaan osallisuuden ja aktiivisuuden tukeminen digitaalisen teknologian avulla<\/h2>\n

Osallisuuden edist\u00e4minen et\u00e4kuntoutuksessa vaatii ammattilaiselta vuorovaikutustaitoja ja kyky\u00e4 mahdollistaa jaettua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa (Charles ym. 1999; Karhula ym. 2022: 280). Ammattilaisen tulee et\u00e4n\u00e4 huomioida asiakkaan vuorovaikutusta entist\u00e4 tarkemmin sek\u00e4 tunnistaa ja sanoittaa tarvittaessa asiakkaan tunteita (Lehtonen & Kuosmanen 2023: 37).<\/p>\n

Et\u00e4tilanteissa katsekontaktin saavuttaminen on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 vuorovaikutukseen liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 ja se mahdollistaa luottamuksen ja nonverbaalisen vuorovaikutuksen syntymisen (Shem ym. 2022: 13\u201314; Davies ym. 2021).\u00a0 L\u00e4sn\u00e4olo ja tunteet v\u00e4littyv\u00e4t katsekontaktin, kasvojen ilmeiden ja puheen kautta (Lehtonen & Kuosmanen 2023: 36\u201337). Katsekontakti on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asiakkaan ja ammattilaisen v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s siksi, ett\u00e4 et\u00e4vastaanotolla asiakas ei tied\u00e4, mihin ammattilainen keskittyy silloin, kun h\u00e4n ei katso asiakasta (Gordon ym. 2020).<\/p>\n

Osallisuus on vuorovaikutuksessa rakentuva ja tilannesidonnainen kokemus (Thomas 2002; Thompson 2007; Entwistle & Watt 2006), jossa oleellista on asiakkaan merkityksellisyyden kokemukset, vapaus valita ja mahdollisuus vaikuttaa (Isola & Kaartinen & Leerman ym. 2017: 19). Osallisuuta edist\u00e4v\u00e4n et\u00e4kuntoutuksen keski\u00f6ss\u00e4 on se, miten asiakas ja ammattilainen ovat et\u00e4vuorovaikutuksessa ja kuinka ammattilainen saa asiakkaassa aikaan osallisuuden kokemukseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 positiivisia tunteita sek\u00e4 luottamuksen, l\u00e4sn\u00e4olon ja merkityksellisyyden kokemuksia (Graffigna ym. 2015; 15-18; Graffigna ym. 2013; Matamala-Gomez ym. 2020; Groom ym. 2021). Ammattilaisten tuleekin olla tietoisia my\u00f6s omasta vuorovaikutuksestaan ja viihtymisest\u00e4\u00e4n, jotta asiakkaille v\u00e4littyy hyv\u00e4 ja positiivinen tunnelma.<\/p>\n

Kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelmassa toteutetun tutkimuksellisen kehitt\u00e4misty\u00f6n tuloksissa et\u00e4kuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta, kun h\u00e4nell\u00e4 on mahdollisuus osallistua et\u00e4kuntoutustilanteeseen aktiivisesti. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden aktiivista osallistumista et\u00e4kuntoutuksessa edist\u00e4v\u00e4t esimerkiksi:<\/p>\n