Osaamisen rakentaminen yhdess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 kehitt\u00e4mistavoite yhteiskunnassa. Hyv\u00e4 palvelukokonaisuus kuntoutuksessa rakentuu yhteisty\u00f6ss\u00e4, jossa kuntoutuja on yhdenvertaisesti mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 palvelua. Kuntoutustoimintaa tulisikin tarkastella yhdess\u00e4 ammattilaisten ja kuntoutujien kesken ja luoda yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kuntoutujan tarpeista. (Sipari & M\u00e4kinen 2012: 6.)<\/b><\/p>\n
Palvelun kuvaaminen antaa palvelulle n\u00e4kyvyytt\u00e4 sek\u00e4 tuo esiin tarvittavan asiantuntijuuden ja toisaalta my\u00f6s palvelussa havaitut puutteet (Tarvainen 2019: 6\u20138). Palvelun kuvaamisen voidaan n\u00e4hd\u00e4 perustuvan yhteisen ymm\u00e4rryksen muodostumiseen. Palvelu voidaan ja se tulisikin rakentaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 kuntoutujien ja ammattilaisten kesken. T\u00e4m\u00e4 luo parhaan ymm\u00e4rryksen palvelun tarpeesta ja arvosta. (J\u00e4rvi & Lehtonen & Martinsuo & Tuominen & Valtamo 2015: 5.)<\/p>\n
Osallistava kehitt\u00e4minen sitouttaa ja motivoi, muuttaa toimintatapoja ja ajatusmalleja sek\u00e4 mahdollistaa uusien ideoiden syntymisen. Tilanteessa, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua ja oppia toisilta, tulee kehitykseen sitoutuminen vahvaksi. (J\u00e4rvi & Lehtonen & Martinsuo & Tuominen & Valtamo 2015: 5.) Yhteisty\u00f6ss\u00e4 rakennetun kuntoutuksen keinoin voidaan my\u00f6s vammautuneiden osallisuutta ja voimaantumista yhteiskunnan j\u00e4senin\u00e4 tukea (M\u00e4kinen 2014: 61).<\/p>\n
Asiakasl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 kuntoutuksessa tavoite on vahvistaa kuntoutujan roolia toimijana omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kuntoutumiseensa liittyvien tilanteiden aktiivisena osallistujana. Toimijuutta edist\u00e4v\u00e4 kuntoutus t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 perinteist\u00e4 toimintakykyl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 kuntoutusta ja toimijuus kuntoutustavoitteena ohjaa tarkastelemaan kuntoutumista osana kuntoutujan yksil\u00f6llist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkulkua ja sosiaalista selviytymist\u00e4 pelk\u00e4n fyysisen tai henkisen toimintakyvyn sijaan. Toimijuus k\u00e4sitteen\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 n\u00e4in my\u00f6s ihmisen toiminnan mahdollisuudet erilaisissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. (Reunanen 2017: 5.)<\/p>\n
Kuntoutuksen rakenteisiin painottuvan n\u00e4k\u00f6kulman mukaan ihmisen toimijuutta voidaan tarkastella n\u00e4iden vaikutuksen alla. Kuntoutus voidaan n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4llaiseksi sosiaaliseksi ja kulttuuriseksi rakenteeksi, jossa ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toimijuuttaan ja jossa rakenteen kautta ilmenee toimijuuden mahdollistavia ja est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Toimijuuden mahdollistavilla kuntoutujal\u00e4ht\u00f6isill\u00e4 ratkaisuilla voidaan kuntoutuksessa edist\u00e4\u00e4 ihmisen yksil\u00f6llist\u00e4 toimijuutta. (Pikkarainen 2020: 18\u201319.)<\/p>\n
Kuntoutuksen uuden ekologisen ja valtaistavan paradigman mukaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huomioida kuntoutuja my\u00f6s osana ymp\u00e4rist\u00f6- ja vuorovaikutussuhteitaan. Kuntoutujan toimijarooli korostuu ja h\u00e4n on tasavertainen j\u00e4sen kuntoutus- ja muissa verkostoissaan. Kuntoutus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lisen\u00e4 muutosprosessina. (Karjalainen 2011: 20\u201321.)<\/p>\n
Moniammatillinen kuntoutus <\/span><\/h2>\n
Kelan kuntoutuksen s\u00e4\u00e4d\u00f6spohjan mukaan kuntoutus tulee tapahtua \u201dhyv\u00e4n kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n\u201d mukaisesti. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 kuntoutustoimintaa, joka perustuu erityisasiantuntemukseen ja erityisosaamiseen. Kuntoutujan tarpeiden ja tavoitteiden tulee olla kuntoutuksen l\u00e4ht\u00f6kohta. (Paltamaa & Karhula & Suomela-Markkanen & Autti-R\u00e4m\u00f6 2011: 225.)<\/p>\n
Moniammatillinen kuntoutus on osa hyvi\u00e4 kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Moniammatillinen kuntoutus mahdollistaa kuntoutuksen asiakasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja kokonaisvaltaisuutta. Siin\u00e4 yhdistyv\u00e4t kaikkien ammattilaisten tiedot ja osaaminen. Kuntouttava hoitoty\u00f6 on moniammatillisessa kuntoutuksessa ty\u00f6njakoon perustuva rooli, johon kohdistuu erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 ja odotuksia. Moniammatillisuudessa keskeist\u00e4 on kuntoutujan aktiivinen rooli ja osallistuminen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. (Jeglinsky & Kukkonen 2016: 393, 398.)<\/p>\n
Kirjoitus palvelukuvauksen kehitt\u00e4misest\u00e4 pohjautuu tutkimukselliseen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n kuntoutuksen ylemm\u00e4ss\u00e4 AMK-tutkinto-ohjelmassa. Kehitt\u00e4misty\u00f6n tarkoituksena oli kuntouttavan hoitoty\u00f6n palvelukuvauksen kehitt\u00e4minen moniammatillisessa laitoskuntoutuksessa kuntoutujan toimijuuden edistymiseksi. Kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n osallistuivat kuntoutujat, ammattilaiset ja johto. Tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin kuntoutujien yksil\u00f6llisell\u00e4 teemahaastattelulla, ammattilaisille ja johdolle suunnatulla kyselylomaketutkimuksella ja kuntouttavan hoitoty\u00f6n ammattilaisten ja palveluesimiehen yhteiskehitt\u00e4mistilaisuudessa.<\/p>\n
Kuntoutujan toimijuutta edist\u00e4v\u00e4t ja est\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t <\/span><\/h2>\n
Tutkimuksellisen kehitt\u00e4misty\u00f6n tulosten mukaan kuntoutujan toimijuutta edist\u00e4v\u00e4 kuntouttava hoitoty\u00f6 kuntoutujien n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llisten kuntoutumistavoitteiden asettamisen ja seuraamisen, kuntoutujan autonomian p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, yksil\u00f6llisen ja joustavan kuntoutusohjelman, mahdollisuuden puhua, tulla kuulluksi ja saada tukea tunteiden k\u00e4sittelyss\u00e4<\/b>. Kuntoutuksen tulee olla my\u00f6s jatkuvaa ja etenev\u00e4\u00e4 laitoskuntoutusjakson ulkopuolella. Kuntouttavassa hoitoty\u00f6ss\u00e4 l\u00e4heiset tulee huomioida ja tiedonkulun tapahtua kuntoutujan suostumuksella. Toimijuutta edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 olivat tulosten mukaan my\u00f6s tiedonsaanti ja uusien asioiden kokeilemisen ja itsen\u00e4isen toiminnan tukemisen ja kannustuksen my\u00f6t\u00e4 kasvava pystyvyyden tunne<\/b>.<\/p>\n
Tulosten mukaan kuntoutujan toimijuutta est\u00e4\u00e4, jos kuntoutumisen tavoitteita ei onnistuta laatimaan, jos avun saanti osastolla kest\u00e4\u00e4 kohtuuttoman kauan, jos kotiasioita ei olla selvitetty, jos aikataulut kuntoutuksessa pett\u00e4v\u00e4t tai laitoksessa on ilmapiiri, jossa ei voi vapaasti ilmaista itse\u00e4\u00e4n tai yhteinen kieli puuttuu.<\/p>\n
Ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta kuntoutujan toimijuutta edist\u00e4v\u00e4 kuntouttava hoitoty\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 onnistuneen moniammatillisen yhteisty\u00f6n, jossa vastuut on selke\u00e4sti jaettu ja tiedonkulku toimii, henkil\u00f6kunnan ammattitaidon, l\u00e4heisten mahdollisuuden osallistua, yksil\u00f6llisen ja joustavan, kuntoutujan kanssa yhdess\u00e4 suunnitellun kuntoutumisprosessin, kuntoutujan saaman tuen ja kuulluksi tulemisen, kuntoutujan osallisuuden ja autonomian vahvistumisen, luottamuksellisen ilmapiirin, kuntoutuslaitoksen ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t ja kuntoutuksen jatkuvuuden eli kuntoutujan selviytymisen edistymisen my\u00f6s omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Suurimpina toimijuutta est\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 tulosten mukaan olivat ongelmat tiedonkulussa ja yhteisty\u00f6ss\u00e4, kiire ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t resurssit.<\/p>\n
Pitsa-palvelukuvaus<\/span><\/h2>\n
Tutkimuksellisessa kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 kuntouttavan hoitoty\u00f6n toimijuutta edist\u00e4v\u00e4n palvelukuvauksen ydintekij\u00f6iden kuvaamiseen k\u00e4ytettiin Jorma Sipil\u00e4n (2008) kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 pitsa-palvelukuvausta. Pitsa-palvelukuvauksessa palvelua tarkastellaan kolmella eri keh\u00e4ll\u00e4. Palvelun ydintekij\u00f6it\u00e4, peruselementtej\u00e4 ja lis\u00e4osia. (Sipil\u00e4 2008: 80\u201381.)<\/p>\n
Pitsa-palvelukuvausta k\u00e4ytettiin tutkimuksellisessa kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misen menetelm\u00e4n\u00e4 kuvatessa, mist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 kuntouttava hoitoty\u00f6 muodostuu ja miten sit\u00e4 toteutetaan kuntoutujan toimijuuden edistymiseksi. Yhteiskehitt\u00e4misryhm\u00e4n ajattelun kimmokkeeksi tuotiin yhteenveto kuntoutujien teemahaastatteluista ja ammattilaisten kyselylomaketutkimuksesta kuntoutujan toimijuutta edist\u00e4vist\u00e4 ja est\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4. N\u00e4in kolmen eri aineistonkeruun menetelm\u00e4ll\u00e4 saatiin yhdess\u00e4 rakennettua monin\u00e4k\u00f6kulmainen kuvaus kuntouttavan hoitoty\u00f6n palvelukuvauksen ydintekij\u00f6ist\u00e4 moniammatillisessa laitoskuntoutuksessa kuntoutujan toimijuuden edistymiseksi.<\/p>\nKuntouttavan hoitoty\u00f6n ydintekij\u00e4t kuntoutujan toimijuuden edistymiseksi.<\/figcaption><\/figure>\n
<\/p>\n
Tulosten mukaan kuntoutujan toimijuutta edist\u00e4v\u00e4n kuntouttavan hoitoty\u00f6n palvelukuvauksen ydintekij\u00e4t moniammatillisessa laitoskuntoutuksessa ovat moniammatillisuus, tavoitteellisuus, yksil\u00f6llisyys, kokonaisvaltaisuus ja laatu sek\u00e4 verkostoyhteisty\u00f6<\/strong>.<\/p>\n
Ty\u00f6n peruselementit ovat voinnin seuranta, neuvonta, ohjaus ja opetus, avustaminen, kannustaminen, huomiointi, kuunteleminen, tukeminen, osallisuuden ja autonomian vahvistaminen ja yhteisty\u00f6 kuntoutujan l\u00e4heisten ja eri kuntoutustahojen kanssa<\/strong>. Peruselementit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s osaamisalueet sek\u00e4 erityisosaamisalueet liittyen aivovamma-, selk\u00e4ydinvamma- ja hengityshalvauskuntoutujan kuntouttavan hoitoty\u00f6n erityispiirteisiin.<\/p>\n
Kuntoutusosaston valttikortit eli asiat, jotka kuvaavat toimijuutta edist\u00e4v\u00e4\u00e4 kuntouttavaa hoitoty\u00f6t\u00e4, ovat hoitajien ammattitaito, hoitajien kokemus, hoitajien sitoutuminen ja motivaatio, kuntoutuksen jatkuvuus, luotettavuus, joustavuus, yksil\u00f6llisyys, huumori, kuntouttavan hoitoty\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6 ja ilmapiiri<\/strong>.<\/p>\n
![\"Kuvio](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2024\/09\/Kuva2-3.png\")