Nykyisen kuntoutusymm\u00e4rryksen mukaan ajattelemme, ett\u00e4 kuntoutuja on oman kuntoutumisprosessinsa aktiivinen toimija ja paras asiantuntija. Kuntoutuksen tulisikin siirty\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s kuntoutujan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja arkea. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden osalta sek\u00e4 laki, ett\u00e4 voimassa olevat suositukset painottavat avopalveluiden ensisijaisuutta laitoshoitoon n\u00e4hden. Omaan kotiin annettavien kuntouttavien palveluiden tulisi olla etusijalla. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n (2014) tekem\u00e4n selvityksen mukaan my\u00f6s suurin osa mielenterveyskuntoutujista toivoo voivansa asua tavallisessa vuokra- tai omistusasunnossa riitt\u00e4v\u00e4n tuen turvin.<\/p>\n
Kuntoutuksen ylemp\u00e4\u00e4n ammattikorkeakoulututkintoon liittyv\u00e4 tutkimuksellinen kehitt\u00e4misty\u00f6ni k\u00e4sitteli mielenterveyskuntoutujien kotikuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 kuntoutujan toimijuuden tukemiseksi. Kehitt\u00e4misty\u00f6n yhteisty\u00f6kumppanina toimi Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Kakspy ry. Mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olivat sek\u00e4 Kakspy ry:n ty\u00f6ntekij\u00e4t, ett\u00e4 mielenterveyskuntoutujat. Kakspy ry:n toiminnan viitekehyksen\u00e4 on toipumisorientaatio, jossa kuntoutujan toimijuus ja osallisuus ovat my\u00f6s keskeisess\u00e4 osassa. Kuntoutujan toimijuutta ja osallisuutta painotetaan sek\u00e4 kuntoutujan omassa kuntoutusprosessissa, ett\u00e4 laajemmin yhteiskunnassa. Ty\u00f6ntekij\u00e4n rooli toipumisorientaatioon perustuvassa toiminnassa on olla tasavertainen rinnalla kulkija ja kumppani kuntoutujan prosessissa.<\/p>\n
Kehitt\u00e4misty\u00f6ni tuloksissa keskeisiksi toimijuutta tukeviksi teemoiksi nousivat kuntoutujan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n yhdess\u00e4 tekeminen ja toisaalta sosiaalisten suhteiden merkitys. Kuntoutujan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa t\u00e4rkeimmiksi asioiksi koettiin rohkaiseva ja kannustava ty\u00f6ote, sek\u00e4 konkreettinen tuki k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioiden hoitamiseen ja liikkeelle l\u00e4htemiseen. Lis\u00e4ksi sopivat, yhdess\u00e4 asetetut tavoitteet ja vastuun jakautuminen ty\u00f6ntekij\u00e4n ja kuntoutujan kesken olivat olennaisia asioita toimijuutta tukevassa kotikuntoutuksessa. Keskeist\u00e4 oli my\u00f6s kotikuntoutuksen toteutuminen yksil\u00f6llisesti ja joustavasti kuntoutujan tarpeiden mukaan. Sosiaalisten suhteiden osalta l\u00e4hipiirin huomioiminen ja vertaistuki koettiin eritt\u00e4in t\u00e4rkein\u00e4 osina kotikuntoutusta ja kuntoutumisprosessia. Olennaisena tekij\u00e4n\u00e4 toimijuuden tukemisessa n\u00e4ytt\u00e4ytyikin kuntoutujan mahdollisuus jaettuun toimijuuteen ja toimijuuden tunteisiin kuntoutusprosessin aikana.<\/p>\n
Yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 kaikissa esiin tulleissa teemoissa nousi toivon luomisen n\u00e4k\u00f6kulma. Toimijuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ty\u00f6skentelytavat loivat kuntoutujille toivoa ja toivon merkitys kuntoutumisprosessissa on keskeinen. Toivon n\u00e4htiin olevan olennainen osa ty\u00f6ntekij\u00e4n ja kuntoutujan v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Rohkaisu, kannustus ja tuki olivat toivon luomisen l\u00e4ht\u00f6kohtia. Sopivat tavoitteet ja tavoitteiden saavuttaminen antoivat mahdollisuuden toivon tunteisiin. Toisaalta my\u00f6s esimerkiksi vertaistuki nousi esille vahvana toivoa tuovana elementtin\u00e4, sill\u00e4 muiden selviytymistarinat antavat toivoa tulevaisuuteen.<\/p>\n
Mielenterveyskuntoutujille suunnattu kotikuntoutus voi parhaimmillaan antaa kuntoutujalle mahdollisuuden asua ja kuntoutua omassa kodissaan ja omassa arjessaan. Kotikuntoutuksella voidaan antaa kuntoutujalle toimijuuden kokemuksia ja luoda toivoa tulevaisuuteen. Inhimillisten vaikutusten lis\u00e4ksi panostaminen avopalveluihin on my\u00f6s taloudellisesti kannattavampaa. Kotona kuntoutumisen mahdollistaa kuitenkin riitt\u00e4v\u00e4 ja yksil\u00f6llinen tuki, jonka toteuttamiseen tulisi olla riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja.<\/p>\n
Tea Aho, opiskelija
\nKuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK)<\/p>\n
<\/p>\n