{"id":486,"date":"2022-04-25T00:00:00","date_gmt":"2022-04-24T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/2022\/04\/25\/uni-arkipaivan-perustoimintona-pelillisyys-unikokemusten-kasittelyssa\/"},"modified":"2024-10-01T10:58:28","modified_gmt":"2024-10-01T07:58:28","slug":"uni-arkipaivan-perustoimintona-pelillisyys-unikokemusten-kasittelyssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/2022\/04\/25\/uni-arkipaivan-perustoimintona-pelillisyys-unikokemusten-kasittelyssa\/","title":{"rendered":"Uni arkip\u00e4iv\u00e4n perustoimintona \u2013 pelillisyys unikokemusten k\u00e4sittelyss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Unitottumusten havainnointi, nukkumaanmenon tai nukahtamisen vaikeudet sek\u00e4 unih\u00e4iri\u00f6t ovat arkea monelle eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa. Yksil\u00f6n uni- ja el\u00e4m\u00e4ntarinan avaamiseen voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 pelillisi\u00e4 menetelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kirjoitus perustuu Metropolian CONNEXT-hankkeeseen, jossa kehitetiin pelillisi\u00e4 ty\u00f6menetelmi\u00e4, yhten\u00e4 aiheena uneen liittyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kulmat. Pelillisiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 unikokemuksia l\u00e4hestyttiin voimavaral\u00e4ht\u00f6isin menetelmin painottaen yksil\u00f6n voimavaroja ja tavoitteiden asettamista.<\/strong><\/p>\n

Tulevaisuudessa sosiaali\u2010 ja terveysalalla asiantuntijuus vaatii uusia ja erilaisia tapoja ty\u00f6skennell\u00e4. Digitaalisaation jalkauttamisen muotoihin kuuluu muun muassa pelillisyys, joka haastaa niin koulutuksen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kuin jokaisen arkip\u00e4iv\u00e4n. Silloin kun puhutaan pelillisyydest\u00e4, niin pelkk\u00e4 tekninen osaaminen ei riit\u00e4 vaan kaikilta vaaditaan uteliasta ja avoimesti suhtautuvaa asennetta erilaisia ty\u00f6menetelmi\u00e4 kohtaan. (Punna & Raitio 2016.) T\u00e4n\u00e4\u00e4n voimme jo todeta, ett\u00e4 pelillisyys on tullut j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen.<\/p>\n

Pelillisyyden kautta voidaan vaikuttaa yleisiin asenteisiin eri el\u00e4m\u00e4n haasteita tai jopa sairauksia kohtaan. Sairauksiin kuuluvat usein h\u00e4pe\u00e4 ja syyllisyys. Joillekin pelkk\u00e4 avun tarvitseminen saa aikaan samoja tunnereaktioita. Pelit ja pelilliset teht\u00e4v\u00e4t mahdollistaisivat esimerkiksi omien unitapojen ymm\u00e4rt\u00e4misen tai p\u00e4iv\u00e4kirjan pit\u00e4misen omista oireista, esimerkiksi unih\u00e4iri\u00f6ist\u00e4. Teht\u00e4vien kautta voi saada lis\u00e4\u00e4 tietoa sek\u00e4 oppia hallitsemaan omaa unitilannettaan paremmin. Pelillisiin teht\u00e4viin voi sis\u00e4lty\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia kehotuksia (esim. kokeile n\u00e4in, muista tehd\u00e4, l\u00e4hde ulos\u2026). Hyvinvoinnin tukemisessa teht\u00e4v\u00e4t voivat auttaa rentoutumaan, ja niiden kautta voi opetella tunteiden hallintaa sek\u00e4 stressin purkutapoja.<\/p>\n

Peleill\u00e4 ja pelillisill\u00e4 teht\u00e4vill\u00e4 on paljon mahdollisuuksia itseohjautuvuuden tukemisessa. Ne mahdollistavat virheist\u00e4 oppimisen osoittaen, ettei virheit\u00e4 tarvitse pel\u00e4t\u00e4, koska kyseess\u00e4 on vain peli tai pelillinen teht\u00e4v\u00e4. Niiden kautta voi kokeilla erilaisia ratkaisuja sek\u00e4 muodostaa tilanteita eri n\u00e4k\u00f6kulmista tai rooleista k\u00e4sin. Pelit ja pelilliset teht\u00e4v\u00e4t voivat palkita, haastaa, motivoida ja jopa koukuttaa. Niiden avulla voi toistaa samoja harjoituksia tai tilanteita sek\u00e4 saada v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 palautetta suorituksesta. (Ks. esim. \u00c4ngeslev\u00e4 2013.)<\/p>\n

Pelien kautta ihminen voi oppia tuntemaan itse\u00e4ns\u00e4 paremmin. Pelit voivat olla arjessa omahoidon ja motivoinnin v\u00e4lineen\u00e4. Joskus pelillisyys voi helpottaa vaikeidenkin asioiden k\u00e4sittely\u00e4, toimia tapana rentoutua, olla osana onnistumisen kokemuksien saavuttamisessa tai toisten kokemuksiin el\u00e4ytymisess\u00e4. Pelien kautta voi my\u00f6s luoda uusia ihmissuhteita sek\u00e4 oppia uusia taitoja. (THL 2021.)<\/p>\n

Uni el\u00e4m\u00e4ntavan osana<\/h2>\n

Uni on yksi ihmisen t\u00e4rkeimmist\u00e4 perustarpeista ja vaikuttaa jokaiseen arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n uni voi johtaa merkitt\u00e4viin terveysvaivoihin. Uni on yhdistetty esimerkiksi syd\u00e4n- ja verisuonisairauksiin, mielenterveysh\u00e4iri\u00f6ihin ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeeseen. (Haaramo 2014.) Uni onkin ty\u00f6kyvyn kannalta suuressa roolissa, ja uniongelmilla on merkitt\u00e4v\u00e4 negatiivinen vaikutus suorituskykyyn.<\/p>\n

Nukahtamiseen ja unessa pysymiseen vaikuttavat monet tekij\u00e4t, ja unen s\u00e4\u00e4telyn moninaisuudesta johtuen uni on herkk\u00e4 h\u00e4iriintym\u00e4\u00e4n. Riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4 ja hyv\u00e4 uni on ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Ihminen nukkuu keskim\u00e4\u00e4rin 8 tuntia vuorokaudessa, mutta unentarve on kuitenkin yksil\u00f6llist\u00e4. Yksil\u00f6llisten tekij\u00f6iden vuoksi normaalia unta ei voida m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisill\u00e4 mittareilla. Normaalina pidet\u00e4\u00e4n her\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen koettua virkeytt\u00e4 ja sit\u00e4, ettei v\u00e4symys rajoita toimintakyky\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Normaalisti nukkuvat ihmiset eiv\u00e4t koe tarvetta kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota uneensa. He nukahtavat melko nopeasti, noin 15 minuutissa (J\u00e4rnefelt & Hublin 2012) tai viimeist\u00e4\u00e4n 30 minuutissa (Partonen 2021), ja heill\u00e4 on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen unirytmi.<\/p>\n

Unen tarkoitukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan:<\/p>\n

    \n
  1. energians\u00e4\u00e4st\u00f6 ja aivojen energiavarastojen t\u00e4ydent\u00e4minen<\/li>\n
  2. soluvaurioiden korjaus<\/li>\n
  3. tiedonk\u00e4sittelyn ja muistitoimintojen vahvistaminen (J\u00e4rnefelt & Hublin 2012).<\/li>\n<\/ol>\n

    Uni on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 elimist\u00f6n toiminnan kannalta. Unen aikana elimist\u00f6 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 energiaa; energia-aineenvaihdunta hidastuu merkitt\u00e4v\u00e4sti, sill\u00e4 elimist\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tila on alhainen ja kulutus v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin hereill\u00e4 ollessa. (Haaramo 2014.)<\/p>\n

    Terve ihminen her\u00e4ilee unestaan lyhyesti hereille useita kertoja y\u00f6n aikana muutamien minuuttien ajaksi. Jotta ihmisen aivot saisivat riitt\u00e4v\u00e4sti lepoa ja elimist\u00f6 palautuisi p\u00e4iv\u00e4n ja ty\u00f6n rasituksista, ihmisen t\u00e4ytyy nukkua syv\u00e4\u00e4 unta. Uni antaa elimist\u00f6lle mahdollisuuden palautua ja korjaantua p\u00e4iv\u00e4n rasituksesta. Syv\u00e4 uni on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aivojen otsalohkon toiminnalle, jonka teht\u00e4vi\u00e4 ovat muun muassa toimintojen ohjaus, ennakointi ja motivointi. Syv\u00e4n uni vaikuttaa opitun tiedon k\u00e4sittelyyn ja muistin tallentamiseen. (H\u00e4rm\u00e4 ym. 2011; Partonen 2021.)<\/p>\n

    Monet elimist\u00f6n palautumiskeinot, kuten kudosten korjaantuminen, lihasten kasvaminen ja kasvuhormonin vapautuminen, joko voimistuvat tai tapahtuvat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisen nukkuessa. Useissa tutkimuksissa on todettu yhteys unettomuuden ja puolustuskyvyn alenemisen v\u00e4lill\u00e4, jolloin elimist\u00f6 on haavoittuvampi ja herkempi sairauksille (Haaramo 2014).<\/p>\n

    Unettomuus ja sen hoito<\/h2>\n

    Virkist\u00e4m\u00e4t\u00f6n uni, vaikeudet nukahtamisessa, her\u00e4ily \u00f6isin sek\u00e4 liian aikainen her\u00e4\u00e4minen aamuisin ovat unettomuusoireita (Hublin & Lagerstedt 2012; Partonen 2021). Tilap\u00e4inen unettomuus kuuluu tavanomaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Unettomuus voi kehitty\u00e4 sis\u00e4syntyisten ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden vuorovaikutuksena. El\u00e4m\u00e4ntilanteen muutokseen on luonnollista reagoida unettomuudella. Liiallinen psyykkinen tai fyysinen aktiivisuus erityisesti my\u00f6h\u00e4\u00e4n illalla, ongelmien mietiskely y\u00f6ll\u00e4, ahdistuneisuus, huoli unesta ja uni-valverytmin rikkoutuminen lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vireytt\u00e4. Liiallinen vireys taas est\u00e4\u00e4 unta. Kun uni j\u00e4\u00e4 jatkuvasti v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi kuin luonnollinen unentarve edellytt\u00e4isi, syntyy univajetta. Univajetta voi ehk\u00e4ist\u00e4 unen arvostuksen lis\u00e4\u00e4misell\u00e4, ajank\u00e4yt\u00f6n- ja stressinhallinnalla sek\u00e4 edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oikeita nukkumistapoja. (H\u00e4rm\u00e4 ym. 2011.)<\/p>\n

    Unettomuuden hoidossa keskeist\u00e4 on omasta terveydest\u00e4 huolehtiminen. Terveellisiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota huomioiden ajanhallinnan, ravitsemuksen sek\u00e4 liikunnan. L\u00e4\u00e4k\u00e4riin hakeudutaan, kun unettomuus vie \u00e4killisesti y\u00f6unet kokonaan sek\u00e4 silloin, kun unettomuus alkaa v\u00e4hitellen ja huonosti nukutuista \u00f6ist\u00e4 johtuva v\u00e4symys haittaa arkiaskareita tai ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4. (Partonen 2021.) Univajetta voi ehk\u00e4ist\u00e4 unen arvostuksen lis\u00e4\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n

    Olennaista unen korjauksessa ovat omahoito ja unenhuolto. T\u00e4ll\u00f6in kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota nukkumisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, nukkumistottumuksiin ja niiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyyteen. L\u00e4\u00e4kkeett\u00f6miss\u00e4 hoidoissa on erilaisia menetelmi\u00e4, kuten elintapojen tarkistus, liikunta, rentoutus, uni\u00e4rsykkeiden hallinta ja vuoteessa olon rajoittaminen.<\/p>\n

    Hyv\u00e4n unen saavuttamiseen suositellaan niin sanottuja unihygieniasuosituksia:<\/p>\n

      \n
    1. s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ja j\u00e4rkev\u00e4 uni-valverytmi<\/li>\n
    2. nouse s\u00e4ngyst\u00e4 joka aamu samaan aikaan<\/li>\n
    3. liiku s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, mutta v\u00e4lt\u00e4 rasittavaa liikuntaa 3 tuntia ennen nukkumaanmenoa<\/li>\n
    4. huomioi nukkumista edist\u00e4vi\u00e4 ulkoisia tekij\u00f6it\u00e4 (sopiva l\u00e4mp\u00f6tila, pimennys, meluttomuus, mukava vuode)<\/li>\n
    5. pura mielt\u00e4 painavat asiat hyviss\u00e4 ajoin ennen nukkumaanmenoa<\/li>\n
    6. pyri rentoutumaan.<\/li>\n<\/ol>\n

      Jos unenhuolto ei riit\u00e4, lyhytaikaisesta l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4. (H\u00e4rm\u00e4 ym. 2011; Partonen 2021.)<\/p>\n

      Unik\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyv\u00e4t hy\u00f6typelit ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4<\/h2>\n

      Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ty\u00f6paikat eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 paikkaan sidottuja vaan tilat ovat muuttuvia. My\u00f6s ty\u00f6v\u00e4lineet muuttuvat digitalisaation sek\u00e4 mobiilisuuden kautta, ja samanaikaisesti sosiaali\u2010 ja terveydenhuollon asiakkaan\/potilaan itse\u2010 ja omahoitoa tukevat ratkaisut ovat korostuneet. Asiakas\/potilas ei ole en\u00e4\u00e4 passiivinen palveluiden vastaanottaja vaan aktiivinen toimija. Asiakkaan\/potilaan ottaessa omaa vastuuta hyvinvoinnistaan korostuu my\u00f6s ammattilaisen itseohjautuvuuden tukeminen erilaisin menetelmin. Siin\u00e4 yhten\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4 toimivat erilaiset pelilliset teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

      Metropoliassa Euroopan sosiaalirahasto ESR:n rahoittamassa CONNEXT for Inclusion -hankkeessa kehitettiin pelillinen teht\u00e4v\u00e4kokonaisuus Unikaveri \u2013 teht\u00e4vi\u00e4 unen seurantaan<\/em>. Teht\u00e4v\u00e4kokonaisuutta voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna omien unitottumusten havainnointiin, nukkumaanmenon tai nukahtamisen vaikeuksiin ja unih\u00e4iri\u00f6ihin. Pelillisiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n voimavaral\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 menetelmi\u00e4 uni- ja el\u00e4m\u00e4ntarinan avaamiseen, jossa omia unikokemuksia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n pelillisten teht\u00e4vien kautta. Pelillisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n positiivisesta tulokulmasta painottaen voimavaroja ja tavoitteiden asettamista. Samalla voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia puolia itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

      \"\"
      Kuva: Marianne Sipil\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

      Unikaveri-teht\u00e4v\u00e4kokonaisuus on tarkoitettu k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa pohdintaa ja mahdollisesti keskustelua tarvittaessa auttavan tahon tai vaikkapa yst\u00e4vien kanssa. Tarkoituksena on p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oleviin voimavaroihin, taitoihin, tarpeisiin, huoliin ja tilanteisiin. Teht\u00e4vien etenev\u00e4t vaiheittain unihaasteen tunnistamisesta parempaan uneen ja unitaitoihin. Teht\u00e4viss\u00e4 tekstin lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4, kuvaa tai videota. Pelilliset teht\u00e4v\u00e4t ovat selkeit\u00e4, hy\u00f6dyllisi\u00e4 ja mielenkiintoa her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. Helppok\u00e4ytt\u00f6isyys auttaa sujuvaan etenemiseen, joka tuottaa parhaimmillaan mielihyv\u00e4\u00e4 pelaajalle. Samalla hyvinvointia tulee tuettua sivutuotteena.<\/p>\n

      Pelilliset teht\u00e4v\u00e4t voivat auttaa ja tarjota selviytymiskeinoja arkeen tai vahvistaa min\u00e4pystyvyytt\u00e4. Samalla ne toimivat terveellisemm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen motivaattoreina ja vahvistavat omahoitoon sitoutumista.<\/p>\n

      Sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat peluuttaa Unikaveri-teht\u00e4v\u00e4kokonaisuutta ns. hy\u00f6typelin\u00e4 yksil\u00f6lle, pelata joko yhdess\u00e4 asiakkaan\/potilaan kanssa tai antaa vaikka kotiteht\u00e4v\u00e4ksi tapaamisten v\u00e4lill\u00e4. Pelit ovat sopineet my\u00f6s koulutuksessa opiskelijoiden ty\u00f6v\u00e4lineeksi. Suosittelu ja kannustus peilien ja pelillisten teht\u00e4vien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon on nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6skentely\u00e4. Asiakas\/potilas pelaa pelej\u00e4 tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sovelluksia, joista h\u00e4n itse pit\u00e4\u00e4 ja joiden parissa h\u00e4n viihtyy, niin kauan, kun viihtyy (Lee 2016). Siksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden tuleekin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota omiin ty\u00f6menetelmiin ollen valmiita muuttamaan niit\u00e4 sek\u00e4 ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia tapoja toimia.<\/p>\n

      Unta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kahdessa CONNEXT for Inclusion -hankkeen teht\u00e4v\u00e4kokonaisuudessa, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t Lehto-Lunden T. ja Salmenkangas M. (toim.) 2021 Ideoita pelillisyyteen hurahtaneille -julkaisusta<\/a>:<\/p>\n