Lastenpsykiatrinen jalkautuva ty\u00f6 suuntaa katseen psyykkisesti oireilevan lapsen kasvu- ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin. Tarkoituksena on tukea kriisiytyneess\u00e4 tilanteessa el\u00e4v\u00e4\u00e4 perhett\u00e4 kohti muutosprosessia, jonka tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Hoitoprosessin l\u00e4ht\u00f6kohtana on hahmottaa, millainen on perheen ymm\u00e4rrys tilanteestaan ja muutoksen tarpeestaan. On selvitett\u00e4v\u00e4, onko perheell\u00e4 halua ja kyky\u00e4 muutokseen.<\/p>\n
Muutos perheess\u00e4 ei koskaan koske vain yksitt\u00e4ist\u00e4 perheenj\u00e4sent\u00e4. Perhe on systeemi, jossa muutos yhdess\u00e4 osiossa vaatii muitakin osioita muuttumaan. N\u00e4in ollen muutosta ei n\u00e4hd\u00e4 vain hyv\u00e4n\u00e4 asiana, vaan usein se on kivuliasta luopumista sellaisesta, mihin on tottunut ja mille perustalle on el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rakentanut – vaikka perusta ei olisikaan kest\u00e4v\u00e4 ja toisi enemm\u00e4n tuskaa kuin tyydytyst\u00e4. Muutoksen vaatimus voi tuntua ep\u00e4reilulta, pelottavalta, mahdottomaltakin. Helpompi ratkaisu olisi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 selk\u00e4ns\u00e4 muutokselle ja jatkaa samoin kuin ennenkin.<\/p>\n
Jalkautuvan ty\u00f6ryhm\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6iden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ohjata perhett\u00e4 tunnistamaan ne kohdat, joissa muutos on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4t auttavat sanoittamaan ja tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi perheen haasteita ja etenkin mahdollisuuksia \u2013 sit\u00e4, mink\u00e4 varaan voidaan l\u00e4hte\u00e4 rakentamaan muutosta. Ty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy haastavana keskustelu mielensis\u00e4isist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4. On l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 oikeat k\u00e4sitteet, konkreettisuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ilmaisut, joilla voidaan kuvailla jotain sellaista, jolla on suuri rooli vuorovaikutussuhteissa, mutta jonka l\u00e4sn\u00e4oloa ihminen ei ehk\u00e4 itse tiedosta. On v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteinen ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mist\u00e4 puhutaan, mink\u00e4 \u00e4\u00e4rell\u00e4 ollaan.<\/p>\n
Psyykkisten ilmi\u00f6iden parissa ty\u00f6skentely voi olla perheille vierasta. El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ehk\u00e4 ole aiemmin tullut vastaan hetki\u00e4, joissa on pys\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 vaikeiden tunteiden ja asioiden l\u00e4sn\u00e4ololle. Oman perheen vaikeuksien avaaminen ty\u00f6ntekij\u00f6ille vaatii luottamusta; on kyett\u00e4v\u00e4 asettumaan tilanteen nostattamien tunteiden keskelle. Suru, h\u00e4pe\u00e4, raivo ty\u00f6ntyv\u00e4t esiin ja viev\u00e4t pois toimintakykyisyytt\u00e4 ja tunnetta el\u00e4m\u00e4nhallinnasta. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden on oltava valmiina auttamaan perhett\u00e4 kohtaamaan n\u00e4m\u00e4 tunteet ja tukea heit\u00e4 eteenp\u00e4in tilanteessa, jossa on vaikea n\u00e4hd\u00e4 toivoa. Muutos ei tapahdu nopeasti, vaan se etenee ik\u00e4\u00e4n kuin kaksi askelta eteen- ja yhden taaksep\u00e4in.<\/p>\n
Jotta muutosta voi tapahtua, on sen saatava aikaa ja tilaa. Sen on voitava toteutua omassa tahdissaan, sit\u00e4 ei voi pakottaa. Perheess\u00e4 tapahtuva muutos voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 pienin\u00e4 h\u00e4iv\u00e4hdyksin\u00e4 kannattelevammista ihmissuhteista, toimivammasta arjesta. Suurin muutos on kuitenkin se, mik\u00e4 tapahtuu ihmisten mieliss\u00e4 \u2013 lapsen, vanhemman, ty\u00f6ntekij\u00e4nkin. T\u00e4rkeint\u00e4 on voida n\u00e4hd\u00e4 muutoksen mahdollisuus siell\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 ei ehk\u00e4 viel\u00e4 ole n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
Riika \u00d6stberg, opiskelija
\nKuntoutuksen tutkinto-ohjelma<\/p>\n
Kirjoitus pohjautuu tutkimuksellisen kehitt\u00e4misty\u00f6n \u201dMoniammatillinen lastenpsykiatrinen jalkautuva ty\u00f6 perhekeskeisen muutosprosessin tukemisessa\u201d tuloksiin. Kehitt\u00e4misty\u00f6n raportissa kuvataan HUS Porvoon sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikan jalkautuvan ty\u00f6ryhm\u00e4n hoitoprosessia.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lastenpsykiatrinen jalkautuva ty\u00f6 suuntaa katseen psyykkisesti oireilevan lapsen kasvu- ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin. Tarkoituksena on tukea kriisiytyneess\u00e4 tilanteessa el\u00e4v\u00e4\u00e4 perhett\u00e4 kohti muutosprosessia, jonka tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Hoitoprosessin l\u00e4ht\u00f6kohtana on hahmottaa, millainen on perheen ymm\u00e4rrys tilanteestaan ja muutoksen tarpeestaan. On selvitett\u00e4v\u00e4, onko perheell\u00e4 halua ja kyky\u00e4 muutokseen. Muutos perheess\u00e4 ei koskaan koske vain yksitt\u00e4ist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":12,"featured_media":49,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[75,77,79],"class_list":["post-48","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-lastenpsykiatria","tag-monialaisuus","tag-perhe"],"acf":[],"yoast_head":"\n