{"id":195,"date":"2018-12-11T00:00:00","date_gmt":"2018-12-10T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/2018\/12\/11\/merkityksellista-toiminnan-tunnistamista-yhteinen-keino-lapsen-ja-perheen-osallistumiseksi-kuntoutumiseen\/"},"modified":"2024-10-01T10:58:42","modified_gmt":"2024-10-01T07:58:42","slug":"merkityksellista-toiminnan-tunnistamista-yhteinen-keino-lapsen-ja-perheen-osallistumiseksi-kuntoutumiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/2018\/12\/11\/merkityksellista-toiminnan-tunnistamista-yhteinen-keino-lapsen-ja-perheen-osallistumiseksi-kuntoutumiseen\/","title":{"rendered":"Merkityksellist\u00e4 toiminnan tunnistamista – Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen"},"content":{"rendered":"

Lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistaminen kuntoutumisen tavoitteen asettamisen l\u00e4ht\u00f6kohtana motivoi ja sitouttaa lasta tavoitteen saavuttamisessa. Merkityksellisen toiminnan tunnistamiseen ja lapsen osallistumisen mahdollistamiseen tarvitaan perheiden ja ammattilaisten vuorovaikutteista oppimista, yhteisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 ja toimintatapoja yhdess\u00e4 kehkeytyv\u00e4n prosessin rakentamiseksi.<\/strong><\/p>\n

Oppimista ja oikeuksia \u2013 l\u00e4ht\u00f6kohdat osallistumiselle<\/h3>\n

Kuntoutusosaamisen muutos uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 pakottaa meid\u00e4t ammattilaiset tarkastelemaan ammatillisia ajatusmallejamme ja ty\u00f6skentelytapojamme entist\u00e4 tarkemmin yhdess\u00e4. Jotta voisimme toimia yhteisty\u00f6ss\u00e4 asiakkaan hyv\u00e4ksi, vaaditaan siin\u00e4 oman asiantuntemuksemme kehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi oppimista my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6lt\u00e4 ja asiakkaalta itselt\u00e4\u00e4n (Ahonen ym. 2015: 15; Franklin & Sloper 2009; Cavet & Sloper 2004; Olli ym. 2012). Lapset kuntoutuksen asiakkaina edellytt\u00e4v\u00e4t ammattilaisilta erityisosaamista, lapsen maailmaan sukeltamista yhteisty\u00f6n ja osallistumisen mahdollistamiseksi. Lapsen oikeus osallistua liittyy perus- ja ihmisoikeuss\u00e4\u00e4ntelyyn, ja se on suojattu eritt\u00e4in vahvasti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 kaikissa h\u00e4nt\u00e4 koskevissa asioissa (Unicef n.d).<\/p>\n

Tulla n\u00e4hdyksi ja kuulluksi \u2013 vuorovaikutustekij\u00e4t osallistumisen tukena<\/h3>\n

Lasten osallistumisen vahvistumisessa tarvitaan vuoropuhelua ammattilaisten, lapsen ja h\u00e4nen perheens\u00e4 v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vaatii ammattilaisilta herkkyytt\u00e4 ja monipuolista osaamista, mutta ennen kaikkea asenteiden tarkistamista. (V\u00e4nsk\u00e4 ym. 2016; Seppa\u0308la\u0308 & Veijola 2012: 121\u2013123; Manninen 2015: 14.) Erityisesti pienen tai vaikeasti vammaisen lapsen \u00e4\u00e4ni on kuulunut yhteiskunnassamme heikosti, johtuen osittain osallistumista mahdollistavien v\u00e4lineiden puutteista sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lapsen n\u00e4kemykselle on annettu v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 painoarvoa (Melamies & Pa\u0308rna\u0308 & Heino & Miller 2012: 105). Hyv\u00e4tk\u00e4\u00e4n rakenteet lasten osallistumisen mahdollistamiseksi eiv\u00e4t kuitenkaan yksin\u00e4\u00e4n takaa sit\u00e4, ett\u00e4 lapsi kokee osallisuuden toteutumista.<\/p>\n

Erityisen suuri painoarvo voidaan antaa lasten kanssa ty\u00f6skentelevien ammattilaisten asenteille ja vuorovaikutustaidoille, sill\u00e4 osallisuus merkitsee valmiutta kohdata lapsi vuorovaikutustilanteessa. Lapsen osallistuminen ei ole yksiulotteinen ilmi\u00f6, vaan se voidaan n\u00e4hd\u00e4 lapsi- ja tilannekohtaisesti muuntuvana prosessina, jota aikuiset voivat omalla toiminnallaan tukea ja edist\u00e4\u00e4. (Pollari & Hoikkala 2016.)<\/p>\n

Hyv\u00e4ksyv\u00e4ll\u00e4 tavalla n\u00e4hdyksi ja kuulluksi tuleminen vahvistaa lapsen itsetuntoa ja -luottamusta, ja samalla lapsi oppii tunnistamaan omaa erityisyytt\u00e4\u00e4n turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 (Kauppila ym. 2016: 113). Se, miten yksil\u00f6in\u00e4 tulemme el\u00e4m\u00e4mme varrella n\u00e4hdyksi, on syv\u00e4sti merkityksellist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kokemus m\u00e4\u00e4rittelee viel\u00e4 aikuisuudessakin sit\u00e4, miten ihminen kokee kuuluvansa toisten joukkoon \u2013 kokeeko h\u00e4n ulkopuolisuutta ja erilaisuutta suhteessa toisiin vai kelpaavansa omana itsen\u00e4\u00e4n. (Siltala, 2003: 17\u201318; Broberg & Almqvist & Tjus 2005: 113\u2013114.)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Useammissa asiakkaan ja ammattilaisen v\u00e4liseen vuorovaikutukseen liittyviss\u00e4 tutkimuksissa korostetaan asiakkaan osallistumista ja osallisuutta itse\u00e4 koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, kuntoutumisprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa (Autti-R\u00e4m\u00f6 & Salminen 2016; Rajavaara 2008: 43\u201247; Saikku & Karjalainen 2007: 15\u201226; Clapton & Kendall 2002; Cardol ym. 2002; Perttina\u0308 2001). My\u00f6s Nina Rantalan (2018) tutkimuksellisen kehitt\u00e4misty\u00f6n tuloksissa ilmeni lapsen n\u00e4hdyksi ja kuulluksi tulemisen merkityksellisyys lapsen, h\u00e4nen perheens\u00e4 sek\u00e4 ammattilaisten v\u00e4lisiss\u00e4 vuorovaikutustilanteissa. Kohtaamisen t\u00e4rkeys korostui lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamisen kautta. (Rantala 2018.)<\/p>\n

Osallistumista lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamisen kautta<\/h3>\n

Kun tarkastellaan lapsen kuntoutumisen suunnittelussa huomioitavia asioita ja kuntoutumisen ydint\u00e4, keskeist\u00e4 on lapsen omien tavoitteiden mukainen oppiminen ja osallistuminen h\u00e4nelle merkityksellisiin arjen toimintoihin (Kauppila & Sipari & Suhonen-Polvi, 2016: 111). Merkityksellisen toiminnan tunnistaminen osana yksil\u00f6n toimintakyvyn edist\u00e4mist\u00e4 omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja osana kuntoutumistavoitteiden asettelua tulisi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 kuntoutuksen ammattilaiselle yhteisen\u00e4 kiintopisteen\u00e4 asiakkaan osallistumisen edist\u00e4misess\u00e4. Lapsen osallistumista voidaan vahvistaa hyv\u00e4ksyv\u00e4n vuorovaikutuksen lis\u00e4ksi mahdollistamalla h\u00e4nelle v\u00e4lineit\u00e4 osallistumisen tueksi (Kauppila ym. 2016: 113).<\/p>\n

Merkityksellisint\u00e4 on lopulta se, miten asiat konkretisoituvat lapselle ja perheen arkea hy\u00f6dytt\u00e4viksi ja miten me voimme kuntoutuksen ammattilaisina toimia yhdess\u00e4 lasten ja perheiden kanssa ja heid\u00e4n hyv\u00e4kseen omasta ammattialastamme k\u00e4sin, toimintakykyisyytt\u00e4 edist\u00e4en.<\/p>\n

V\u00e4lineit\u00e4 lapsen osallistumiseen<\/h3>\n

Nina Rantalan (2018) ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulun tutkimuksellisessa kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 tarkasteltiin l\u00e4hemmin lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamista lapsen ja h\u00e4nen perheens\u00e4 osallistumista edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistaminen linkittyi kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 LOOK-hankkeessa kehitettyyn Metku-kirjaan<\/em>, joka valmistui vuosien 2014\u20132017 aikana edist\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsen osallistumista omassa kuntoutusprosessissa. Metku-kirja<\/a> on asiakasl\u00e4ht\u00f6inen ja ennakoiva ty\u00f6v\u00e4line lapsen kuntoutumisen suunnittelussa, jossa tarkoituksena on kuvata lapselle itselleen t\u00e4rkeit\u00e4 asioita, osallistumista ja toimintaa lapsen arjesta (Sipari & V\u00e4nsk\u00e4 & Pollari, 2017a).<\/p>\n

Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus auttaa lapsen ja perhekulttuurin yksil\u00f6llisyyden huomioimisessa ja erityisyyden tunnistamisessa sek\u00e4 suuntaa ammattilaisten huomion voimavaral\u00e4ht\u00f6iseen ja neuvottelevaan, ratkaisuja etsiv\u00e4\u00e4n yhteistoimijuuteen. (Sipari & V\u00e4nsk\u00e4 & Pollari 2017b.)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistaminen Metku-kirjan<\/em> kautta on yksi menetelm\u00e4 lapsen ja h\u00e4nen perheens\u00e4 osallistumisen edist\u00e4miseksi lapsen kuntoutumisprosessissa. Rantalan (2018) tutkimuksellisessa kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 toimintatavan k\u00e4ytt\u00f6kokeilusta syntyi Kanta-H\u00e4meen keskussairaalan lastenneurologian poliklinikalle suunnattu kuvaus lapselle merkityksellisen toiminnan ydintekij\u00f6ist\u00e4. Samalla se vastasi yksil\u00f6n perustarpeeseen tulla n\u00e4hdyksi ja kuulluksi, sill\u00e4 Metku-kirjan<\/em> kautta lapsella oli mahdollisuus avata ja jakaa omaa sis\u00e4ist\u00e4 kokemusmaailmaansa ja tulla sit\u00e4 kautta ymm\u00e4rretyksi. Tutkimuksellisen kehitt\u00e4misty\u00f6n tulosten perusteella syntyi kuvaus lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamisen ydintekij\u00f6ist\u00e4 lapsen ja h\u00e4nen perheens\u00e4 osallistumisen edist\u00e4miseksi lapsen kuntoutumisen suunnittelussa. (Rantala 2018.)<\/p>\n

Yksi kehitt\u00e4misty\u00f6n tuomista oivalluksista oli se, ett\u00e4 lapsen tuleminen n\u00e4hdyksi ja kuulluksi merkityksellisen toimintansa kautta arvokkaana omana itsen\u00e4\u00e4n avasi v\u00e4yli\u00e4 lasta ja h\u00e4nen perhett\u00e4\u00e4n aidosti osallistavaan keskusteluun yhdess\u00e4 ammattilaisten kanssa. (Rantala 2018.)<\/p>\n

Yhdess\u00e4 kehkeytyv\u00e4 prosessi<\/h3>\n

Perheen ja ammattilaisten v\u00e4linen vuorovaikutus toteutuu parhaimmillaan oppimisprosessina<\/em>, jossa yhdess\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n ratkaisuja ja mahdollistetaan lapsen osallistumista kuntoutumiseen. Esimerkiksi kuntoutussuunnitelmiin yhdess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritellyn lapsen oman tavoitteen tulisi perustua lapsen itselleen merkitykselliseen toimintaan ja ilmaisun olla mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 lapsen omaa sanoitusta, kuten \u201dpy\u00f6r\u00e4ily kaverille\u201d. (V\u00e4nsk\u00e4 & Sipari & Pollari & Huisman 2018.)<\/p>\n

T\u00e4llaisen yhdess\u00e4 kehkeytyv\u00e4n oppimisprosessin arvioinnissa ei riit\u00e4 perinteinen kuntoutuksen tavoitteen saavuttamisen arviointi tai tulosmittarit. Kuntoutuksen tulosellisuudessa tulisi arvioida koko prosessia. Tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja ennakoivaa arviointia. Osallistumisen ekologinen arviointi<\/a>\u00a0on uusi menetelm\u00e4, jossa arvioidaan toimintaedellytyksi\u00e4 ja -mahdollisuuksia sek\u00e4 kuvataan, mit\u00e4 muutosta tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi lapsen, perheen ja ymp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmista. N\u00e4iden toteutumiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa on tehty selke\u00e4 vastuunjako. (V\u00e4nsk\u00e4 & Sipari & Pollari & Huisman 2018.)<\/p>\n

Lapsen ja perheen osallistuminen kuntoutumisprosessiin<\/em> mahdollistuu toimintatavoin ja v\u00e4linein, joiden avulla sek\u00e4 perhe ett\u00e4 ammattilaiset voivat ennakoida osallistumistaan yhteistoiminnalliseen oppimisprosessiin<\/em> ja valmistautua erilaisiin tilanteisiin omaa tahtiaan. Erinomaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 lapsiperheiden arkeen syntyy, kun lapsi, vanhemmat ja ammattilaiset yhdess\u00e4 rakentavat uutta tietoa ja kehitt\u00e4v\u00e4t uusia tapoja osallistua ja toimia lapsen kehitysymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/strong><\/p>\n