{"id":182,"date":"2018-10-24T00:00:00","date_gmt":"2018-10-23T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/2018\/10\/24\/nostokoneista-selkakouluun-onko-ergonomiasta-apua-hoitajan-vaivoihin\/"},"modified":"2024-10-01T10:58:44","modified_gmt":"2024-10-01T07:58:44","slug":"nostokoneista-selkakouluun-onko-ergonomiasta-apua-hoitajan-vaivoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/2018\/10\/24\/nostokoneista-selkakouluun-onko-ergonomiasta-apua-hoitajan-vaivoihin\/","title":{"rendered":"Nostokoneista selk\u00e4kouluun – Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?"},"content":{"rendered":"

Hoitoty\u00f6n kuormittavuus tunnetaan: Ty\u00f6terveyslaitoksen mukaan<\/a> terveydenhuollossa tapahtuu ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 tapaturmia kolmanneksen enemm\u00e4n kuin muilla aloilla. Fyysisesti raskaiden ty\u00f6teht\u00e4vien lis\u00e4ksi hoitajia kuormittavat kiire ja vuoroty\u00f6. Hoitajat k\u00e4rsiv\u00e4t tyypillisesti ty\u00f6per\u00e4isist\u00e4 kivuista alasel\u00e4ss\u00e4, niska-hartiaseudulla ja olkap\u00e4iss\u00e4. (Ty\u00f6terveyslaitos 2017; Hegewald ym. 2018.)<\/p>\n

Ergonomia on tieteenala<\/a>, jonka tarkoitus on sovittaa parhaalla mahdollisella tavalla yhteen ihmisen hyvinvointi ja toimintaj\u00e4rjestelm\u00e4n tehokkuus. Monelle tutuinta ergonomiaa on ty\u00f6v\u00e4lineiden ja -tapojen s\u00e4\u00e4t\u00e4minen, mutta fyysisen kuormituksen lis\u00e4ksi ergonomia on kiinnostunut my\u00f6s ty\u00f6n kognitiivisista ja organisatorisista kuormitustekij\u00f6ist\u00e4. Miten vaikkapa johtaminen ja tiedonkulku palvelevat ihmisen hyvinvointia ja j\u00e4rjestelm\u00e4n tehokasta toimintaa? (Suomen Ergonomiayhdistys 2018.)<\/p>\n

Viime aikoina niin Suomessa kuin kansainv\u00e4lisestikin on k\u00e4yty keskustelua siit\u00e4, onko ergonomia tieteellisen n\u00e4yt\u00f6n valossa tehokasta (Helsingin Sanomat 29.8.2018) vai onko ergonomia per\u00e4ti \u201duskomustiedett\u00e4\u201d, kuten Curtin Universityn professori Peter O\u2019Sullivan totesi haastattelussa syyskuussa (The Sydney Morning Herald, 30.8.2018).<\/p>\n

Onko ergonomialla annettavaa ty\u00f6n kuormittamille hoitajille \u2013 ja jos on, niin millaisella ergonomialla?<\/p>\n

Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ristiriitaista<\/h2>\n

Tutkimuksia erilaisten ergonomiaohjelmien vaikutuksesta hoitoty\u00f6n ammattilaisten hyvinvointiin on tehty paljon. Satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa (randomized controlled trials, RCT) koehenkil\u00f6t jaetaan satuinnaisesti koe- ja verrokkiryhmiin ja voidaan n\u00e4in vertailla \u201dl\u00e4\u00e4kkeen\u201d tehoa. Ergonomiatutkimuksissa toinen ryhm\u00e4 on tyypillisesti osallistunut jonkinlaisen ergonomiainterventioon ja toinen ryhm\u00e4 ei. Intervention j\u00e4lkeen ryhmi\u00e4 on verrattu: onko ergonomiaohjelmassa mukana olleilla esimerkiksi v\u00e4hemm\u00e4n alaselk\u00e4kipuja tai sairauslomap\u00e4ivi\u00e4?<\/p>\n

Ergonomiainterventioissa on useimmiten k\u00e4ytetty teknisi\u00e4 apuv\u00e4lineit\u00e4 (esimerkiksi potilasnostolaitteita), ergonomiakoulutusta (\u201dn\u00e4in nostat oikein\u201d), erilaisia liikuntaharjoitteita (esimerkiksi venyttely- tai lihasvoimaharjoittelua) tai n\u00e4iden erilaisia yhdistelmi\u00e4. My\u00f6s organisatorisia ja kognitiivisia kuormitustekij\u00f6it\u00e4 on otettu huomioon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muun muassa kognitiivis-behavioristisen terapian keinoja tai huomioimalla interventiossa ty\u00f6yhteis\u00f6n psykososiaalisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 on saatu rohkaisevia tuloksia siit\u00e4, ett\u00e4 ergonomiaohjaus ja fyysiset harjoitteet v\u00e4hent\u00e4isiv\u00e4t hoitajien itsearvioimaa alaselk\u00e4kipua merkitt\u00e4v\u00e4sti verrattuna verrokkiryhm\u00e4\u00e4n (Chen ym. 2014, Jaromi ym. 2018). Toisaalla ei ole saatu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa tutkimusryhm\u00e4n ja verrokkiryhm\u00e4n v\u00e4lille (Rasmunssen ym. 2015).<\/p>\n

Tuoreet tuloksia yhdist\u00e4v\u00e4t systemaattiset katsaustutkimukset toteavat ergonomiainterventioiden n\u00e4yt\u00f6n j\u00e4\u00e4neen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmaksi ja tutkimusten olevan heikkolaatuisia. (Hegewald ym. 2018; Richardsson ym. 2018; Sowah ym. 2018.)<\/p>\n

Onko ergonomiaan panostaminen siis pelkk\u00e4\u00e4 sielunhoitoa?<\/p>\n

Liikunnasta vahvinta n\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/h2>\n

Ergonomiaohjelmien tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 on kaiken kaikkiaan todettu ristiriitaiseksi ja ep\u00e4varmaksi. Toimivimpia n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t olevan ergonomiainterventiot<\/a>, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t useampaa eri keinoa (multifactorial inverventions). Vahvin n\u00e4ytt\u00f6 on sellaisista ergonomiaohjelmista, jotka perustuvat liikuntaan tai liikunnan ja jonkin toisen keinon, esimerkiksi nostotekniikkaopetuksen, yhdist\u00e4miseen. (Sowah ym. 2018).<\/p>\n

Erilaisten ergonomiainterventioiden vertailua vaikeuttaa se, ett\u00e4 niiden liikuntaohjelmat ovat kirjavia. Tutkimuksessa k\u00e4ytetty fyysinen harjoittelu voi yht\u00e4 hyvin olla yksi itsen\u00e4inen venyttelykerta kerran viikossa 12 viikon ajan, tai kolme ohjattua kuntosaliharjoittelua viikossa nelj\u00e4n kuukauden ajan. T\u00e4m\u00e4 tekee hankalaksi arvioida, millainen liikuntaohjelma voisi toimia hoitohenkil\u00f6kunnalle parhaiten.<\/p>\n

Liikunnalla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on takanaan vahva tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 alaselk\u00e4kivun hoidossa. Liikkuminen helpottaa kipuja, ja toisaalta fyysinen passiivisuus ja heikko lihaskunto tunnetusti altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Liikuntaan perustuvat ergonomiainterventiot voivat siis v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hoitajien alaselk\u00e4kipuja yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 lievitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6n tuomia oireita ja toisaalta ehk\u00e4isem\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 paremman fyysisen kunnon kautta.<\/p>\n

Tutkimusten valossa pelkk\u00e4 tiedon jakaminen ergonomiasta ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Vaikka hoitajille neuvotaan turvallisia tapoja siirt\u00e4\u00e4 potilasta, tieto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siirry toiminnaksi. Sen sijaan vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 jos opetukseen yhdistet\u00e4\u00e4n asentotuntoa ja lihasvoimaa parantavia harjoitteita, ergonomiaohjaus voi johtaa parempiin tuloksiin.<\/p>\n

Laadukasta tutkimusta kaivataan<\/h2>\n

Kansainv\u00e4listen, systemaattisten katsausten mukaan hoitoty\u00f6n ergonomiainterventioista ei ole saatavilla riitt\u00e4v\u00e4sti hyv\u00e4laatuisia tutkimuksia, jotta ergonomisten keinojen vaikuttavuudesta voitaisiin tieteellisesti sanoa juuta taikka jaata. (Richardsson ym. 2018; Hegewald 2018; Sowah ym. 2018.) T\u00e4m\u00e4nhetkisen n\u00e4yt\u00f6n perustella lienee turvallista kuitenkin todeta,\u00a0 ett\u00e4 sellaisista ergonomiaohjelmista voi olla hy\u00f6ty\u00e4, jotka perustuvat liikuntaan ja johonkin muuhun ergonomiaohjauksen keinoon. Keinovalikoima voi ylt\u00e4\u00e4 pienapuv\u00e4lineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 (kuten ty\u00f6keng\u00e4t tai liukulaudat) s\u00e4hk\u00f6isiin nostolaitteisiin ja aina kouluttautumisesta tiimity\u00f6skentelyn parantamiseen saakka.<\/p>\n

Hoitajien ty\u00f6n kuormittavuus tunnetaan; kuormittavuutta voidaan ja kannattaa pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n liikuntaa ja muita ergonomisia keinoja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n vaivojen erilaisia psykofyysisosiaalisia ulottuvuuksia ei ty\u00f6n kuormittavuutta arvioidessa kannata my\u00f6sk\u00e4\u00e4n unohtaa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n signaali siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6n raskaus otetaan vakavasti ja sille halutaan organisaatiossa tehd\u00e4 jotain, on t\u00e4rke\u00e4 hoitohenkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6n kuormittavuuden kokemiselle.<\/p>\n

Kirjoitus perustuu ty\u00f6h\u00f6n \u201dInterventiot hoitoty\u00f6n ergonomiaohjauksessa – Kirjallisuuskatsaus\u201d
\nAnna Byckling, 2018, Metropolia Ammattikorkeakoulu.<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n