Kuntoutujien l\u00e4heiset ovat korvaamaton voimavara tuloksellisen ja kuntoutujan arkeen nivoutuvan kuntoutumisen rakentamisessa. Millaisia hyvi\u00e4 toimintatapoja l\u00e4heisen ohjaukselle terapiaty\u00f6ss\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 kirjallisuudesta ja mit\u00e4 aiheesta kertovat kuntoutujien l\u00e4heiset tai ammattilaiset? T\u00e4t\u00e4 selvitimme L\u00e4heisen ohjaus terapiaty\u00f6ss\u00e4 -projektissa, joka toteutui Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Kelan yhteisty\u00f6n\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018.<\/p>\n
Projektin tuloksena syntyi hyv\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 l\u00e4heisen ohjaukseen terapiaty\u00f6ss\u00e4 (kuvio 1). Se rakentui kolmen ydintekij\u00e4n kautta, jotka ovat oppiva yhteistoiminta, voimaannuttava prosessi ja toimiva arki. Hyv\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 arvoja, periaatteita ja toimintatapoja, joita ammattilaiset voivat tilannekohtaisesti soveltaa omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Hyv\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 esiteltiin 14.5 webinaarissa, johon ilmoittautui 700 osallistujaa. Webinaari ja muu koulutusmateriaali on katsottavissa Kelan sivuilla (http:\/\/www.kela.fi\/tilaisuudet-palveluntuottajille<\/a>) 14.5.2020 asti.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Kuvio 1. L\u00e4heisen hyv\u00e4 ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 terapiaty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n L\u00e4heisen hyv\u00e4 ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 terapiaty\u00f6ss\u00e4 kehitettiin mukaillen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 perustuen kirjallisuushakuihin ja kuntoutuksen ammattilaisten (21 haastattelua) ja kuntoutujien l\u00e4heisten (7 haastattelua) kanssa rakennettuun asiantuntijuuteen. L\u00e4heisell\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 projektissa kuntoutujan arjessa merkityksellist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 kuten lapsen vanhempi, kuntoutujan puoliso, avustaja tai muu toimija. Kirjallisuushaku osoitti, ettei l\u00e4heisten aktiivinen rooli kuntoutuksessa ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n voimavaroja ja asiantuntemusta ei viel\u00e4 aina riitt\u00e4v\u00e4sti huomioida kuntoutumisen rakentamisessa. L\u00e4heisten merkitys kuntoutujan toimintakyvyn vahvistumiselle on kuitenkin tunnistettu useissa tutkimuksissa ja eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kansainv\u00e4lisesti kehitet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, joissa l\u00e4heinen osallistuu aktiivisena toimijana kuntoutuksen moniasiantuntijaisen tiimiin (Foster ym. 2012). Hyvi\u00e4 ohjausk\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 on tutkittu ja kehitetty eniten lasten kuntoutuksessa (esim. Rush ym. 2003; Baldwin ym. 2013), joka on pitk\u00e4\u00e4n perustunut perhel\u00e4ht\u00f6isyyteen ja lapsen arjessa merkityksellisen toiminnan tukemiseen yhteistoiminnassa (Sipari ym. 2017).<\/p>\n Yhteistoimintaprosessin rakentaminen vaatii terapeutilta osaamista rakentaa vastavuoroista suhdetta paitsi kuntoutujan niin my\u00f6s l\u00e4heisen kanssa. Yhteistoimintaprosessin alussa ohjaussuhteen rakentamiseen tulee varata aikaa, jotta l\u00e4heisell\u00e4 on aikaa ennakoida ja valmistautua ohjausprosessiin osallistumista ja sitoutumista sek\u00e4 mm. hahmottaa omaa rooliaan ohjauksen kokonaisuudessa. Kumppanuuden rakentumista on mahdollista tukea jo kuntoutussuunnitelmavaiheessa ja l\u00e4hett\u00e4v\u00e4n tahon terapeutilla \/ ty\u00f6ryhm\u00e4ll\u00e4 voikin olla t\u00e4rke\u00e4 rooli vastavuoroisen suhteen rakentamisessa. \u00a0P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti l\u00e4heisen ohjauksessa on kyse kuntoutujan kuntoutumisesta, jossa l\u00e4heinen on mukana auttamassa ja mahdollistamassa kuntoutujan toimintakyvyn vahvistumista arjessa yksil\u00f6llisen tavoitteiden suunnassa. T\u00e4ll\u00f6in ohjaus on usean henkil\u00f6n yhteistoimintaa, jossa opitaan toinen toisiltaan ja yhdess\u00e4. Joskus voi kuitenkin ilmet\u00e4 tarve l\u00e4heisen ja terapeutin kahdenkeskiseen kohtaamiseen ja t\u00e4lle on varattava oma aikansa terapiassa. L\u00e4heisen ohjaus ei ole erillinen oma prosessinsa kuntoutusprosessista, vaan oppiva yhteistoiminta <\/strong>rakentuu osana sit\u00e4 (kuvio 2).<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Kuvio 2. Yhteistoimintaprosessi rakentuu osana kuntoutusprosessia.<\/p>\n L\u00e4heisten asiantuntijuus kuntoutujan arjesta ja kuntoutujalle merkityksellist\u00e4 toimintaa arjessa rajoittavista ja mahdollistavista tekij\u00f6ist\u00e4 on usein korvaamatonta. Kun terapiaty\u00f6ss\u00e4 onnistutaan valjastamaan kuntoutujan l\u00e4heiset auttamaan yksil\u00f6llisten kuntoutumisen tavoitteiden saavuttamisessa kuntoutujan arjessa, niin saamme valtavan potentiaalin ja lis\u00e4arvon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja siten kuntoutuksen tuloksellisuutta lis\u00e4tty\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kyseess\u00e4 on kumppanuuteen perustuva \u201dpower with\u201d eli yhteisen voimaantumisen -malli, joka perustuu yhteiseen tavoitteeseen ja siihen, ett\u00e4 tuotetaan uusia verkostoista nousevia voimavaroja. Kuntoutumisesta yksil\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lisen\u00e4 muutoksena muodostuu parhaimmillaan voimauttava prosessi.<\/strong><\/p>\n L\u00e4heisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ohjauksen tulisi olla matalakynnyksist\u00e4, joustavaa ja jatkua koko kuntoutusprosessin ajan. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ohjaus vastaa arjessa ilmeneviin ja muuntuviin tarpeisiin. Kuntoutujien l\u00e4heiset kokivat haastatteluissa t\u00e4rke\u00e4ksi, ett\u00e4 terapeutin kanssa oli mahdollista jakaa erilaisia arjen asioita, luottaa ja keskustella vaikeistakin ja tunteita her\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 aiheista. L\u00e4heiset arvostavat mahdollisuuksia kysy\u00e4, oppia yhdess\u00e4 kokeilemalla sek\u00e4 ratkaisuja etsim\u00e4ll\u00e4. Yhteisen\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on toimiva arki<\/strong>.\u00a0<\/em><\/p>\n \u201dAluksi oli vaikea puhua asioista, mutta kun totuimme, opimme luottamaan, ett\u00e4 te haluatte auttaa ja siit\u00e4 oli paljon apua\u2026\u00a0 Oli hyv\u00e4, ett\u00e4 silloin teid\u00e4n terapeuttien kanssa juteltiin ensin kaikista ongelmista, te teitte kuvia ja ohjasitte, miten niit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Jos jokin ei toiminut, te paransitte kuvia sellaisiksi, ett\u00e4 ne sopivat paremmin meid\u00e4n tilanteeseen. Opimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi lapsi k\u00e4ytt\u00e4ytyi sill\u00e4 lailla\u2026 Opimme, miten voimme rauhoittaa poikaa, madaltamalla \u00e4\u00e4nt\u00e4 tai silitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nt\u00e4. Lapsen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen muuttui paljon.\u201d \u00a0<\/em><\/p>\n (Erityist\u00e4 tukea tarvitsevan lapsen \u00e4iti tulkin v\u00e4lityksell\u00e4)<\/em>\u00a0<\/em><\/p>\n \u201dKun lapsen tavoitteita voidaan harjoitella kotona, terapiassa sek\u00e4 koulussa, on monta eri mahdollisuutta ja tilannetta tavoitteiden harjoittelemiseksi ja niiden viemiseksi eteenp\u00e4in.\u201d (Erityisopettaja)<\/em><\/p>\n Hyv\u00e4 ohjaus on kuuntelevaa, l\u00e4heisen asiantuntijuutta arvostavaa sek\u00e4 voimavaral\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. Ohjaus on arvokas osa terapiaty\u00f6t\u00e4 ja sen kirjaaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuntoutuksen kirjallisissa selosteissa, jotta voidaan dokumentoitava oppimista ja muutosta, joka kuntoutujan l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toteutuu. L\u00e4heiselt\u00e4 onkin hyv\u00e4 kysy\u00e4 kokemuksia ohjauksesta, miten yhteistoiminta on hy\u00f6dytt\u00e4nyt, mit\u00e4 muutosta toimintatavoissa ja asioissa arjessa on yhteisen toiminnan, oivallusten ja reflektion kautta tapahtunut. Yhteistoimintaa kehitet\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in hy\u00f6dynt\u00e4en kaikkien toimijoiden asiantuntijuutta.<\/p>\n Ohjausprosessi muotoutuu osana yksil\u00f6llist\u00e4 kuntoutusprosessia ja siten onkin mahdotonta asettaa yleisi\u00e4 suosituksia ohjauksen sopivasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai kerroista, tilasta tai paikasta. L\u00e4heisen ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n ohjaus tulee olla suhteessa l\u00e4heisen tarpeisiin ja voimavaroihin sek\u00e4 kuntoutujan arjen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tunnistettuihin toimintakyky\u00e4 edist\u00e4viin ja rajoittaviin tekij\u00f6ihin. Tarpeen mukaan l\u00e4heisen ohjaus voisi toteutua vaikka jokaisella terapiatapaamisella osan ajasta sek\u00e4 mahdollisuuksien mukaan hy\u00f6dynt\u00e4en digiv\u00e4lineit\u00e4 tai et\u00e4kuntoutuksen mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa hyv\u00e4 ohjaus voisikin olla sellaista, ett\u00e4 l\u00e4heinen voi mobiililaitteilla heti tarpeen tullen olla yhteydess\u00e4 terapeuttiin ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n Dynaaminen, tarveperustainen ja nopeasti reagoiva ohjaus, mink\u00e4 esimerkiksi digiv\u00e4lineet nyky\u00e4\u00e4n mahdollistavat, perustuu luottoon tilannesidonnaisesta ammatillisesta osaamisesta ja harkinnasta sek\u00e4 toimijoiden v\u00e4liseen keskustelevaan vuorovaikutukseen. T\u00e4llaisen toimintatavan edellytyksen\u00e4 on kuntoutuksen j\u00e4rjestelm\u00e4n ja rakenteiden muutos, mihin sote-uudistuksen kohdalla on nyt mahdollisuus.<\/p>\n Koulutustiedustelut: salla.sipari@metropolia.fi<\/a><\/p>\n Hyv\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4:<\/p>\n Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia AMK Yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kelan kanssa:<\/p>\n Eija Haapala, Etuus- ja lakiyksikk\u00f6, Osaamiskeskus, kuntoutusryhm\u00e4, suunnittelija L\u00e4hteet:<\/p>\n Kirjoittajat: Salla Sipari, Metropolia amk Nea V\u00e4nsk\u00e4, Metropolia amk Mira L\u00f6nnqvist, Metropolia amk Kuntoutujien l\u00e4heiset ovat korvaamaton voimavara tuloksellisen ja kuntoutujan arkeen nivoutuvan kuntoutumisen rakentamisessa. Millaisia hyvi\u00e4 toimintatapoja l\u00e4heisen ohjaukselle terapiaty\u00f6ss\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 kirjallisuudesta ja mit\u00e4 aiheesta kertovat kuntoutujien l\u00e4heiset tai ammattilaiset? T\u00e4t\u00e4 selvitimme L\u00e4heisen ohjaus terapiaty\u00f6ss\u00e4 -projektissa, joka toteutui Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Kelan yhteisty\u00f6n\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":154,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[191,91,49,193,27,195],"class_list":["post-150","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-arki","tag-kuntoutuja","tag-kuntoutus","tag-laheinen","tag-metropolia-amk","tag-ohjaus"],"acf":[],"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2024\/09\/Laheisen_hyva_ohjauskaytanto_terapiatyossa-1.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/rehablogi\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2024\/09\/Yhteistoimintaprosessi_rakentuu_osana_kuntoutusprosessia.png\")
<\/strong><\/p>\n
\nNea V\u00e4nsk\u00e4, TtM, fysioterapeutti, lehtori, Metropolia AMK
\nMira L\u00f6nnqvist, toimintaterapeutti YAMK, lehtori, Metropolia AMK
\nElina K\u00e4rk\u00f6l\u00e4, HuK, puheterapeutti, itsen\u00e4inen ammatinharjoittaja
\nMarja Liikanen, FM, puheterapeutti, itsen\u00e4inen ammatinharjoittaja
\nTuula Tykkyl\u00e4inen, FT, puheterapeutti, dosentti, Helsingin yliopisto<\/p>\n
\nTiina Suomela-Markkanen, Vastaava asiantuntijal\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Vakuutusl\u00e4\u00e4ketieteellinen yksikk\u00f6<\/p>\n\n