Myllypuron keskustan vetovoima kasvaa, kun Metropolia Ammattikorkeakoulun kampus avaa ovensa. Kampuksen yhtenä tehtävänä on kiihdyttää myönteistä aluekehitystä vahvistamalla yritystoimintaa ja työpaikkamäärää sekä houkuttelevuutta asuinpaikkana.

Myllypuro-seura haluaa yhä useampien toimintojen yhdistämistä metrokortteliin ja ehdottaa kerrosalan lisäämistä metrokorttelissa niin, että sinne voi sijoittua myös asumista sekä mm. pienyrityksiä, yksityisiä ja julkisia palveluita, liikuntaa, koulutusta sekä kellarikerrokseen varastotilaa sekä riittävästi pysäköintiä – kuten Myllypuron ostarilla on jo tehty.

Seuran aloite perustuu Arkkitehdit Rudanko + Kankkusen visioon Tilamylly. Konseptiin taustalla on Live Baltic Campus -hankkeen ja Uusi Kaupunki -arkkitehtikollektiivin järjestämä Uusi Myllypuro
-työpaja, jossa alueen asukkailta kerätyn aineiston pohjalta Myllypurolle luotiin neljä tulevaisuuden suunnitelmaa.

Arkkitehdit Rudanko + Kankkusen lähtökohtana oli alueellisen osaamiskeskittymän pohtiminen. Tilamylly-visiossaan he ehdottavat nykyisen metroväylän päälle sijoitettavaa rakennusta, jossa on mm. pienyritysten pop-up-tilaa esim. Metropolian yrityshautomosta syntyville startupeille, katutason eri toimijoiden yhteinen showroom, toimistohotelli ja maanalainen parkkihalli. Rakennuksen paikan valinta muuttaisi nykyisin kaupunkitilaa halkovan esteen yhdistäväksi tilaksi.

 

– Tilamylly-idea on todella hyvä, ja sen edistämiseksi ehdotamme kerrosalan lisäämistä tontilla niin, että mukaan saadaan myös asumista ylempiin kerroksiin. Tämä voisi tarkoittaa korkeaakin rakentamista, esim. kahdeksan kerrosta tai enemmän, sillä tässä paikassa se ei varjostaisi ketään ja kaikki asunnot voisivat avautua hyvään suuntaan länteen päin. Kattokerroksiin rakennettaisiin saunatilat ja hienot kattohuoneistot. Pysäköintipaikat osoitetaan talon alla olevasta yhteisestä parkkihallista kuten ostarilla, visioi Myllypuro-seuran puheenjohtaja Marita Manninen.

Aloitteen taustalla on myös Helsingin kaupungin uusi strategia, jossa korostetaan esikaupunkien solmukohtia.

– Aloite tukee Metropolian opiskelijoita, henkilökuntaa ja yrityshautomoa. Aloite myös vahvistaa Metropolian myönteisiä aluevaikutuksia, lisää Myllypuron ostarin elävyyttä sekä parantaa koko itäisen Helsingin elinkeinoelämän edellytyksiä. Aloite tuottaa lisätilaa myös Liikuntamyllylle ja liityntäpysäköintiin. Se myös vastaa kasvavan asukasmäärän paineeseen tarjoamalla urbaania asumista hyvällä paikalla, Manninen listaa aloitteen hyötyjä.

Myllypuro-seura esitteli aloitteensa Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelle Pormestarin asukasillassa Myllypurossa helmikuun alussa. Seura on valmis järjestämään aloitteensa tiimoilta asukasiltoja, joihin kutsutaan poikkihallinnollisesti osapuolia keskustelemaan hankkeesta.

Muut Myllypurolle luodut visiot

Tilamylly-vision lisäksi Uusi Kaupunki -arkkitehtikollektiivin kolme muutakin jäsentoimistoa loi kukin oman tulevaisuuden suunnitelmansa Myllypuroon. Kaikki visiot perustuvat myllypurolaisten  omiin näkemyksiin.

 

Studio Puisto lähti työssään Vihreä lanka liikkeelle Myllypuron täydennysrakentamisesta, miten rakennuskantaa voisi täydentää alueen vahvuutena koettua luontoa ja sen vehreyttä kunnioittaen. ”Kattokerroksiin liittyvillä parasiittimaisilla laajennuksilla voimme vastata väestönkasvun vaatimuksiin ilman, että luontoa tuhoavan rakentamisen jalanjälki kasvaa”, arkkitehdit esittävät.

 

 

 

 

 

Suunnittelutoimisto MUUAN pohtii puolestaan Myllypuroa henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta: ”Alueella on loistava hyvinvointitoimintojen identiteetti, joka ei oikeastaan ole kovinkaan monen tiedossa. Myllypuron Luuppi jäsentelee identiteettiä uudella tavalla ja kokoaa kaikki nykyiset ja tulevat toimijat yhteen. Yhtenä kehityksen keskipisteenä on Liikuntamyllyn kehityssuunnitelma, joka synnyttää alueelle aivan uudenlaisen dialogin toimijoiden välille.”

 

Arkkitehtien Jussi Vuoren ja Erica Österlundin muodostama JADA Oy:n lähtökohtana oli Myllypuro muutoksen pilottina. ”Innovatiivisia keinoja on käytettävä sisäisen kasvun nopeuttamiseen; esim. Myllypurossa voitaisiin kokeilla omaa paikallista aikapankkia, paikallisia valuuttoja ja palveluita. Mahdollisuuksien mukaan resursseja ja taloudellista tukea on käytettävä hankkeisiin, jotka on kehitetty yhteistyössä paikallisen yhteisön kanssa.”

Tutustu Myllypuro-seuran aloitteeseen

Tarkastele Myllypuron tulevaisuuden visioita tarkemmin

Lisätietoa Myllypuron kampuksesta

Live Baltic Campus -hanke on kuuden Itämeren alueen korkeakoulun yhteinen projekti, jossa kehitetään kaupunkisuunnittelua yhteiskehittämisen keinoin muotoiluajattelua ja -menetelmiä hyödyntäen. Testialustoina toimivat hankekumppaneiden kampukset, Helsingissä pilottina oli Myllypuron kampus. Metropolian koordinoima Live Baltic Campus toteutetaan Central Baltic
-ohjelman ja Varsinais-Suomen liiton osarahoituksella. Lisätietoja www.livebalticcampus.eu

Metropolian vuonna 2019 valmistuvan Myllypuron kampuksen ‘The Place to Be’ – Paikka alkaa muotoutua. Ideana on luoda keskeinen ja korkeatasoinen julkinen tila, jossa sekä opiskelijat että Myllypuron asukkaat voivat viettää aikaa ja kohdata. Yksi potentiaalinen tila Paikalle on aukio Myllypuron kampuksen ja metroaseman välissä.

Metropolian muotoiluopiskelijat Robert Ylihoikka, Amanda Ainesmaa, Noora Vartiainen, Anna Lehtonen ja Laura Vaisto tarttuivat haasteeseen ja loivat kaksi konseptia Paikaksi. Nämä suunnitelmat esiteltiin joulukuun puolessavälissä idean isälle, arkkitehti Mikko Näverille Helsingin kaupunki-
suunnitteluvirastosta.

 

 

 

 

 

 

 

Paikka-konseptit ovat molemmat toiminnallisia ja viihtyisiä.
Puro Park -suunnitelma mahdollistaa kaupunkiviljelyn.

 

 

Kulma Park on puolestaan skeittariystävällinen kampuspiha.

 

 

Paikan harmaata yleisilmettä voisi elävöittää esimerkiksi
maalaamalla muraaleja viereisen Liikuntamyllyn seiniin.

 

 

Paikka voisi toimia myös ulkoilmaelokuvateatterina:
elokuvia voitaisiin heijastaa ympäröivien talojen seinille.

 

 

Mikko Näveri piti suunnitelmista.

– Esimerkiksi skeittipuisto voisi toimia matkailuvetonaulana. Helsingin kaupungin maakaasulämpökeskus sijaitsee nimittäin tulevan kampuksen läheisyydessä, mikä voisi mahdollistaa ympärivuotisen skeittipuiston käytön, Mikko visioi.

Mitä seuraavaksi?

Seuraava askel kohti Paikan luomista on viedä suunnitelma eteenpäin kaupungin hallinnossa. Suunnitelma esitellään myös sidosryhmille. Seuraa Paikan kehittymistä blogissamme!

Paikan tausta

Mikko Näveri sai idean Paikkaan Live Baltic Campus -hankkeen järjestämältä opintomatkalta, jonka aikana tutustuttiin erilaisiin kampuksiin ja kampuskehittämiseen Hollannissa. Mikko vaikuttui matkalla erityisesti Rotterdamin Erasmus-yliopistoa uudistavan CULD (Complex Urban Landscape Design) -toimiston konseptista luoda ’The Place to Be’ – Paikka.

Mikon mielestä korkeatasoinen ulkotila Myllypurosta vielä puuttuu, ja se voitaisiin luoda Myllypuron kampuksen ja metroaseman väliselle aukiolle. Harjoittelija-arkkitehti teki ideatason suunnitelman Paikasta kesällä 2016, Mikko kutsui myös Metropolian mukaan ideoimaan Myllypuron kampuksen ympäristöä.

Lue lisää opintomatkan annista Hollannin kampuskehittämisen helmet Myllypuron käyttöön
-blogikirjoituksesta. Näitä kokemuksia hyödynnetään Metropolian tulevan Myllypuron kampuksen kehittämisessä. Lisätietoa Myllypuron kampuksesta.

Myllypuron Paikan suunnittelu on osa Metropolian koordinoimaa Live Baltic Campus -hanketta (10/2015–3/2018), joka toteutetaan Central Baltic -ohjelman ja Varsinais-Suomen liiton osarahoituksella. Lisätietoja hankkeesta: www.livebalticcampus.eu.

Joukko Helsingin kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kampuskehittäjiä kokoontui kesällä jakamaan Alankomaihin tehdyn opintomatkan oppeja ja havaintoja. Näitä kokemuksia hyödynnetään Metropolian tulevan Myllypuron kampuksen kehittämisessä.

Metropolian koordinoiman Live Baltic Campus -hankkeen opintomatkalla 28 asiantuntijaa Itämeren alueen korkeakouluista ja kaupungeista tutustui kolmessa päivässä 11 vierailukohteeseen Amsterdamissa, Delftissä, Eindhovenissa ja Rotterdamissa.

Metropolian muotoilun lehtori Juha Ainoa vaikuttui matkalla erityisesti Delftin teknillisen yliopiston arkkitehtuurin professori Aleksandra den Heijerin ajatuksista kampuksista ja niiden kehittämisestä. Den Heijer on kampustutkimuksen johtavia asiantuntijoita ja perustaa havaintonsa osaltaan käytännön kokemukseen: arkkitehtuurin laitoksen rakennus Delftissä tuhoutui tulipalossa vuonna 2008, ja tarve saada korvaavat tilat käyttöön mahdollisimman nopeasti pakotti miettimään keskeisimmät hyvän kampuksen ominaisuudet ja keskittymään niihin. Näiden pohjalta Den Heijer on määritellyt 10 kampuskehittämisen teesiä:

1. Suunnittele kampusrakennus, kuin kaupunki – pidä parhaat paikat avoinna kaikille
2. Vähennä neliöitä – vaihda määrä laatuun
3. Sijoita näkyvään laatuun – laita raha siihen, mikä merkityksellistä esim. huonekalut
4. Arvosta akateemista historiaa – käytä perinnettä hyödyksi brändäämisessä
5. Vältä yksilöllisiä alueita – ei nimiä oviin
6. Toteuta joustavia konsepteja/tiloja – tilojen monipuolinen käyttö mutta vältä standardointia
7. Tee tilasta kodinomainen – koti kodin ulkopuolella
8. Anna opiskelijoiden ja henkilökunnan sisustaa omat työskentelytilansa
9. Tee tilasta näyttelytila – opiskelijoiden ja henkilökunnan parhaat tuotteet esille
10. Varmista, että ihmiset näkevät toisensa työskentelevän – turvallisuuden, yhteisöllisyyden ja sattumanvaraisuuden vuoksi, mikä mahdollistaa innovaatioita

Den Heijer käsittelee tutkimuksessaan paljon kaupungin ja kampuksen välistä suhdetta: sijoittuuko kampus omaksi yksikökseen kaupungin laitamille, sen keskustaan vai onko kampus integroitunut osaksi muuta kaupunkirakennetta. Havaintojensa perusteella den Heijer pitää parhaana integroitumista kaupunkiin ja kampuksen keskeistä sijaintia. Lisäksi opiskelijat käyttäytyvät yhä enenevissä määrin turistien tavoin: houkutteleva maa/kaupunki/kulttuuri on tutkitusti heti seuraavalla sijalla oppilaitoksen maineen jälkeen opiskelijoiden valitessa opiskelupaikkaa ulkomailta.

Tarinoiden mahti – huomioita kaupunkien ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä

Helsingin kaupungin korkeakouluyhdyshenkilö Ida Björkbacka ja Kaupunkiakatemian koordinaattori Annina Ala-Outinen jakoivat havaintojaan kaupunkien ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä. Mm. brändillä ja tarinoilla on merkittävä vaikutus kampusten houkuttelevuuteen:

– Olin todella vaikuttunut siitä, miten sekä yliopisto että kaupunki käyttivät samoja sanoja yhteisistä tavoitteista ja yhteistyöstään. Meillekin voisi olla hyvä tavoite löytää joitakin yhteisiä asioita, joita voitaisiin yhdessä työstää ja luoda tarinoita niistä, Ida pohti.

Molemmat haluaisivat korkeakoulut mukaan Helsingin kaupungin brändityöhön ja uuden markkinointistrategian luomiseen.

Ida vieraili Amsterdam Science Parkissa, mutta hänen kokemuksensa perusteella Science Park -konseptit koetaan Helsingissä jo vähän vanhanaikaisiksi – laajempi innovaatioekosysteemiajattelu ja sisällöt ovat nyt niitä, jotka herättävät kiinnostuksen. Annina nostikin Smart Cities Center Eindhovenin (SCC/e) esimerkkinä onnistuneesta eri toimijoiden yhteistyöstä – tutkimus- ja kehitysyksikössä toimijoina ovat yliopisto, elinkeinoelämä, julkinen sektori ja käyttäjät/yhteiskunta.

– SCC/e:n toimijat ovat tehneet pitkän tähtäimen yhteistyötä kaupungin kanssa. Yritykset ovat vahvasti mukana yksikön hankkeissa ja kaupunki toimii testialustana. Tätä haluaisin nähdä lisää myös Helsingissä, ja Kaupunkiakatemiassa pyrimmekin juuri tähän, painotti Annina.

Idan ja Anninan mukaan kampusten täyttä kehittämispotentiaalia ei ole vielä hyödynnetty Helsingissä, eivätkä kaikki kampukset valitettavasti ole linkittyneet parhaalla tavalla osaksi kaupunkia. Miten siis luoda enemmän synergiaa? Myllypuro on oiva paikka testata tätä käytännössä!

Koko Myllypuro on kampus, ei pelkästään itse rakennus

Projektinjohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupungilta pohti puheenvuorossaan kampuskehittämistä aluerakentamisen näkökulmasta.

– Ymmärsin opintomatkalla, että meidän täytyy muuttaa ajattelutapaamme – kampus ei ole vain rakennus, vaan meidän on nähtävä koko Myllypuron alue kampuksena. Siihen kuuluu paitsi ammattikorkeakoulu, myös erinomaiset urheilumahdollisuudet, kaupalliset palvelut ja metroasema. Brändi voidaan rakentaa näistä tekijöistä, Kimmo painotti.

Myös joustavuus nousi vahvasti esille opintomatkan aikana. Se oli nähtävillä sekä toiminnoissa että fyysisten ympäristöjen suunnittelussa, esimerkiksi kampustilat ovat jaettuja eri toimijoiden kesken, mikä johtaa jaettuun tietoon ja innovaatioihin.

– Yliopistot, kaupungit ja yritykset näkevät selvästi vaivaa mahdollistaakseen uusien ideoiden viemisen käytäntöön. Sen sijaan, että sanottaisiin vain ei totuttuihin toimintatapoihin tai säädöksiin vedoten, pyritään löytämään mahdollinen ratkaisu eri toimijoiden yhteistyönä, selitti Kimmo.

Puheenvuoronsa päätteeksi Kimmo herätti kysymyksen, onko Helsinki yhteiskunta 3.0? Uudessa yhteiskuntarakenteessa yksilöt ja heidän verkostonsa nähdään perinteisiä organisaatioita vaikuttavampina ja kaupunkien ennakoidaan ohittavan valtiot. Onko Helsinki valmis jaettuun talouteen? Entä miten voimme houkutella kansainvälisiä lahjakkuuksia ja saada heidät jäämään alueelle? Kampukset ovat otollisia kokeilualustoja myös näihin teemoihin.

Myllypuroon tarvitaan “The Place to Be” – opiskelijat mukaan suunnitteluun

Arkkitehti Mikko Näveri Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta peilasi havaintojaan Myllypuron kampukseen. Häntä kiinnosti erityisesti Rotterdamin Erasmus-yliopistoa uudistavan CULD (Complex Urban Landscape Design) -toimiston konsepti luoda “The Place to Be” – Paikka. Oli tällainen sitten ulkona, sisätiloissa tai molemmissa Paikan pitäisi olla keskeinen ja korkeatasoinen julkinen tila. Paikan pitäisi olla joustava ja luoda puitteet erilaisille tapahtumille jokapäiväisistä kohtaamisista isoihin, arkea piristäviin massatapahtumiin.

– Tällaista pitäisi ruveta miettimään Myllypuroon, ihan siihen oppilaitoksen välittömään läheisyyteen. Voimme luoda Paikan opiskelijoille ja Myllypuron asukkaille Myllypuron kampuksen ja metroaseman väliselle aukiolle. Mielestäni tällainen korkeatasoinen ulkotila Myllypurosta vielä puuttuu, ja tämä voisi hyvinkin olla se, Mikko visioi.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto jatkaa tulevan kampuksen ympäristön suunnittelua ja kehittämistä voimakkaasti: kesän 2016 aikana harjoittelija-arkkitehti teki ideatason suunnitelman, jota kaupunkisuunnitteluvirasto kehittää edelleen virkatyönä. Mikko kutsui Metropolian mukaan ideoimaan Myllypuron kampuksen ympäristöä, ensimmäinen palaveri pidettiin ennen kesälomia. Metropolian opiskelijat osallistuvat Paikan luomiseen syksyllä 2016 alkaneen monialaisen innovaatioprojektin muodossa.

Kuvat: Päivi Keränen ja Katariina Saarela

Tilaisuudessa kuvatut live-videot:
Juha Ainoan, Ida Björkbackan&Annina Ala-Outisen sekä Kimmo Kuisman esitykset
Mikko Näverin esitys

Lue myös blogisarja Hollannin opintomatkasta!

 

Live Baltic Campus -hanke on kuuden Itämeren alueen korkeakoulun yhteinen projekti, jossa kehitetään kaupunkisuunnittelua yhteiskehittämisen keinoin muotoiluajattelua ja -menetelmiä hyödyntäen. Testialustoina toimivat hankekumppaneiden kampukset, Helsingissä pilottina on Myllypuron kampus. Metropolian koordinoima Live Baltic Campus (10/2015–3/2018) toteutetaan Central Baltic -ohjelman ja Varsinais-Suomen liiton osarahoituksella. Lisätietoja www.livebalticcampus.eu.