{"id":118,"date":"2020-12-17T00:00:00","date_gmt":"2020-12-16T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/montamuuttujaa\/2020\/12\/17\/tyonantajakokemus-kielituetusta-harjoittelusta\/"},"modified":"2024-10-01T10:14:23","modified_gmt":"2024-10-01T07:14:23","slug":"tyonantajakokemus-kielituetusta-harjoittelusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/montamuuttujaa\/2020\/12\/17\/tyonantajakokemus-kielituetusta-harjoittelusta\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6nantajakokemus kielituetusta harjoittelusta"},"content":{"rendered":"

Suomen kieli on keskeisin haaste kansainv\u00e4listen tutkinto-opiskelijoiden ty\u00f6llistymisess\u00e4 Suomeen (1, 2, 3). SIMHE-jatkokehitys-hankkeessa<\/a> (4) S2-asiantuntijana toiminut Eveliina Korpela l\u00e4hti ratkomaan haastetta pohtimalla, miten opiskelijan kielenoppimista voidaan tukea harjoittelun aikana<\/a>. Kehitettyyn malliin kuuluu toimenpiteit\u00e4 sek\u00e4 harjoittelun alkaessa, sen kuluessa, ett\u00e4 sen p\u00e4\u00e4tteeksi. Korpela on valmistellut laajasti materiaaleja harjoittelijan oppimisen ja pohdiskelun tueksi. Vaikka ty\u00f6yhteis\u00f6ll\u00e4 ja harjoittelun ohjaajalla on iso rooli, harjoittelija on itse aktiivinen oppija ja reflektoija. (5) T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus kuvaa harjoitteluohjaajana mallia testatessa syntyneit\u00e4 kokemuksiani ja havaintojani.<\/p>\n

Mallin testausta asiantuntijaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n

P\u00e4\u00e4sin toimimaan harjoitteluohjaajana, kun Ahmet Binaku suoritti European Business Administration -opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Metropolian maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE) tiimisss\u00e4 syksyll\u00e4 2020. Harjoittelunsa aikana Ahmet p\u00e4\u00e4si ty\u00f6teht\u00e4viens\u00e4 ohella reflektoimaan suomen kielen oppimistaan kielituetun harjoittelun mallin testaamisen kautta. Korpelan mallia on kehitetty ja hy\u00f6dynnetty aiemmin sosiaalialalla. Syksyn pilotin aikana tavoite oli kokeilla ja arvioida mallin soveltuvuutta asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4 ja perinteisemm\u00e4ss\u00e4 toimistoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4 vuorovaikutustilanteet ovat paikoin erilaisia verrattuna sosiaalialaan, miss\u00e4 tyypillisemm\u00e4t asiakaskohtaamiset, ja viestint\u00e4 esimerkiksi lasten, vanhempien ja potilaiden kanssa asettavat kielen k\u00e4yt\u00f6lle tietynlaisia raameja. Asiantuntijaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 taas korostuvat esim. muodollisen ja ep\u00e4muodollisen kielen erottaminen, sidosryhm\u00e4viestint\u00e4, viestiminen s\u00e4hk\u00f6postitse ja etenkin t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 et\u00e4palaverit. Jokaisella ty\u00f6paikalla ja alalla on tietenkin oma sanastonsa, jonka kenen tahansa uuden tulokkaan tulee omaksua.<\/p>\n

Vaikka vuorovaikutustilanteet ja tyypillinen sanasto vaihtelevat aloittain ja ty\u00f6paikoittain, mallin tarjoamat ty\u00f6kalut osoittautuivat soveltuvaksi my\u00f6s asiantuntijaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Mallille keskeist\u00e4 kielitietoista ohjausta ja oppijan itsereflektoinnin ideaa voi n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 alalla kuin alalla \u2014 ne eiv\u00e4t ole vain sosiaalialaan sidottuja ty\u00f6kaluja. Oleellista on, ett\u00e4 harjoittelija on motivoitunut ja ottaa kielen kehitt\u00e4misen tavoitteet omakseen.<\/p>\n

Kielitietoista ohjausta ja huomioita vuorovaikutuksesta<\/h2>\n

Mallin mukaan harjoitteluun sis\u00e4ltyi kaksi yksinomaan kielituettuun harjoitteluun keskittyv\u00e4\u00e4 tapaamista ohjaajan ja harjoittelijan kesken (5). Ensimm\u00e4inen tapaaminen oli harjoittelun alussa, jolloin pohdimme harjoittelijan kielitaidollisia vahvuuksia sek\u00e4 kehitt\u00e4misen ja tuen tarpeita. Lis\u00e4ksi k\u00e4vimme l\u00e4pi harjoittelun aikana mahdollisesti esiintyvi\u00e4 vuorovaikutustilanteita ja tyypillisesti tarvittavaa sanastoa. Kielituetun harjoittelun keskeisen\u00e4 ty\u00f6kaluna toimii ty\u00f6kirja, johon s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kirjataan yl\u00f6s p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 vuorovaikutustilanteita ja harjoittelijan kokemuksia niist\u00e4 (esim. mit\u00e4 tapahtui, miten onnistuin, milt\u00e4 tilanteessa tuntui). My\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n rooli on tietenkin merkitt\u00e4v\u00e4, ja tiimiss\u00e4 sovittiinkin heti harjoittelun alussa kielenk\u00e4yt\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja harjoittelijan tukemisesta kielen oppimisessa.<\/p>\n

Toinen tapaaminen oli harjoittelun loppupuolella, jolloin reflektoitiin yhdess\u00e4 harjoittelua nimenomaan kielen k\u00e4ytt\u00e4misen ja oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Harjoittelija sai nostaa esille harjoittelun aikana kirjaamiaan toistuneita tilanteita. Olennaista on pyrki\u00e4 erottamaan, oliko kielitaidolla tai sen puutteella rooli tilanteessa, vai oliko taustalla kenties muita vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, kuten kiire, tilanteessa olleiden persoonat tai eroavat toimintatavat.<\/p>\n

N\u00e4iden kahden tapaamisen v\u00e4liss\u00e4 aiheeseen palattiin muiden tapaamisten yhteydess\u00e4, tiedustellen harjoittelijan tuntemuksia ja edistymist\u00e4. Kielitietoisen ohjauksen voi yhdist\u00e4\u00e4 hyvin muihin ohjaustapaamisiin ja p\u00e4ivitt\u00e4iseen vuorovaikutukseen ohjaajan ja harjoittelijan v\u00e4lill\u00e4, eik\u00e4 se kokemukseni mukaan vaadi ohjaajalta merkitt\u00e4v\u00e4sti enemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6panosta tai ty\u00f6aikaa, kuin tavallinen ohjaus. Kyseess\u00e4 on ennemminkin muutos ajattelussa ja ohjauksen l\u00e4hestymistavassa: Kieli on koko ajan l\u00e4sn\u00e4 ja sen merkitys pidet\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 harjoittelun l\u00e4pi.<\/p>\n

Seuraavassa on listattuna joitain esimerkkej\u00e4, miten kieli voidaan huomioida eri tilanteissa:<\/p>\n