Kun korkeakoulutettu henkilö muuttaa Suomeen, on haasteena usein omaa osaamista ja koulutusta vastaavan työn löytäminen.Korkeakoulutetun maahanmuuttajan työllistymisessä keskeisin kysymys näyttää olevan se, miten työnhakijat ja työpaikat kohtaavat. Innovatiivisilla, kunnianhimoisilla hankkeilla on tartuttu työllistymisen haasteisiin eri puolilla Suomea.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan (Eronen ym. 2014) maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa huomattavasti korkeampi kantaväestöön nähden, myös useamman vuoden maassa asumisen jälkeen. Suurimpia esteitä työllistymiselle ovat kielitaidon ja verkostojen puute: osa työpaikoista täyttyy verkostojen kautta ja verkostojen rakentaminen vie aikansa. Joskus ongelmana voivat olla myös asenteet (Jasinskaja-Lahti ym. 2007), maahanmuuttajan sijaan saatetaan mieluummin palkata suomalainen työntekijä tai henkilö, jolla on suomalaisen korkeakoulun tutkinto (Eronen ym. 2014). Myös Ylen (2019c) äskettäin uutisoimasta tutkimuksesta selviää, että Suomen työmarkkinoilla on olemassa syrjintää ulkomaalaistaustaisia kohtaan: työhaastatteluun pääsemisessä suomalainen nimi näyttäytyi selkeänä etuna.
Korkeakoulutetun maahanmuuttajan arjen kokemuksia
Korkeakoulutetun maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet eivät ole Suomessa helpot. Tätä on pohtinut myös haastattelemani Jonas Delicata, joka muutti Maltalta Joensuuhun suomalaisen tyttöystävänsä kanssa kesällä 2018. Englantia ja maltaa äidinkielenään puhuva Jonas on suorittanut taloustieteiden kandidaatin tutkinnon ja työskennellyt useissa kansain
välisissä pelialan yrityksissä. Joensuussa Jonas on opiskellut suomen kieltä ja suorittanut yleisen kielikokeen (YKI-koe eli kielen taso, joka vaaditaan esimerkiksi Suomen kansalaisuuden hankkimiseen). Jonas viihtyy hyvin Joensuussa ja toivoo löytävänsä töitä kaupungista, mutta kokee pulmaksi vielä puutteellisen suomen kielen taitonsa sekä sen faktan, ettei avoimia, varsinkaan omaan alaan liittyviä työpaikkoja tunnu olevan tarjolla.
Jonas näkee korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä tärkeänä, että työpaikoilla vaadittava kielitaito kohtaisi viralliset kielitaitovaatimukset. Kokemusasiantuntijan näkökulmasta asiaa pohtiessaan hän ajattelee tähän ratkaisun olevan kaksisuuntainen:
1. Useammilla työpaikoilla pidettäisiin mahdollisuutena käyttää suomen lisäksi englantia toisena tai avustavana kielenä ja/tai
2. Virallisten vaatimusten mukaiset suomen kielen kurssit (esim. korkeakoulututkintoon kuuluvat kurssit tai YKI-testi) käytännössä riittäisivät työpaikan saamiseen tai työssä selviytymiseen eli todella vastaisivat työelämän vaatimuksia.
Jonas on lähettänyt useampia avoimia työhakemuksia ja hakenut muutamia avoinna olevia koulutusalaansa liittyviä tehtäviä, mutta toistaiseksi työpaikkaa ei ole löytynyt. Jonas on huolissaan Suomessa olevien kansainvälisten osaajien lähtemisestä pois työllistymisen vaikeuden vuoksi. Samasta asiasta uutisoi (Yle 2019b): kansainvälisistä opiskelijoista vuosi valmistumisen jälkeen työllisiä oli alle puolet (42 %). Jonas opiskelee parhaillaan Itä-Suomen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan International Business and Sales management -maisteriohjelmassa, ja toivoo tulevan maisterin tutkintonsa parantavan mahdollisuuksiaan työl
listyä.
Kuva: Jonas Delicata.
Maahanmuuttajan työllistyminen – onko alueilla eroja?
Kun tarkastellaan koko Suomen väestöä, mukaan lukien sekä maahanmuuttajat että suomalaistaustaiset henkilöt, on nähtävissä, että työttömyys on koko väestön osalta suurempaa Jonaksen asuinseudulla Pohjois-Karjalassa kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Esimerkiksi heinäkuussa 2019 työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 14,4 % (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2019, Pohjois-Karjala) ja vastaavasti Uudellamaalla pienempi (9,4%) (Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, 2019, Uusimaa).
Luvut korreloivat uusien avoimien työpaikkojen määrään, joita oli samaan aikaan heinäkuussa 2019 tarjolla Pohjois-Karjalassa huomattavasti vähemmän (888 kappaletta) kuin Uudellamaalla (20 901 kappaletta).
Näitä tilastoja tarkasteltaessa työttömän työnhakijan näkökulmasta tilanne näyttää olevan kaiken kaikkiaan Suomessa optimistisempi Uudellamaalla kuin Pohjois-Karjalassa. Toisaalta Pohjois-Karjalassakaan ei löydetä työntekijöitä kaikkiin avoinna oleviin työpaikkoihin, kuten äskettäin uutisoitiin (Helsingin Sanomat 2019). Siitä, kuinka monessa työpaikassa Uudellamaalla tai Pohjois-Karjalassa edellytyksenä on hyvä suomen kielen hallinta, ei ole tarkkaa tietoa.
Mutta jos asiaa tarkastellaan pelkästään maahanmuuttajataustaisen väestön osalta, tilanne näyttää vielä haastavammalta. Tuorein rekisteripohjainen tilastotieto ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteesta saadaan Tilastokeskuksen vuoden 2017 työssäkäyntitilastosta. Esimerkiksi Helsingissä ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli tuolloin 21,3 %, suomenkielisen väestön luvun ollessa 8,5 %. Helsingin seudun ulkopuolisessa Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli samassa tutkimuksessa jopa 25,1 % eli vielä Helsinginkin seutua suurempi. (Helsingin kaupunki 2019). Havainto on mielenkiintoinen, sillä samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä taas on huomattavasti suurempi Uudellamaalla (13,5 %) kuin Pohjois-Karjalassa (alle 4%) (Suomen virallinen tilasto: Väestörakenne 2018).
Ainakin näiden tilastojen valossa näyttäisi siltä että alueilla on eroja maahanmuuttajan työllistymisen kannalta. Mielenkiintoinen näkökulma korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen avautuu myös siitä, millaisiin töihin ulkomaalaistaustaiset työllistyvät. Tuoreimmissa tilastoissa yleisin työllistymisen toimiala oli kiinteistöjen siivous (Suomen virallinen tilasto: Työttömien taustat 2017).
Työllistymistä tuetaan monilla hankkeilla
Maahanmuuttajien työllistymisen parantamiseksi on etsitty keinoja eri suunnilta. Eri rahoittajien (mm. ESR, OPH, OKM) hankkeilla on tarkoitus vahvistaa, laajentaa ja edelleen kehittää maahanmuuttajien polkuja korkeakoulutukseen ja työelämään, parantaa maahanmuuttajille suunnattuja urapalveluita ja kehittää integroivia kielimalleja. Metropolia toimii koordinaattorina Opetushallituksen rahoittaman Korkeasti koulutettujen osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa, jonka tarkoituksena on täydennyskouluttaa maahanmuuttajia ja näin konkreettisesti lisätä työllistymistä. Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa on kehitetty koulutuskumppanuusmalia korkeakoulutettujen työllistymistä jouhevoittamaan useilla aloilla. Samoin Metropolian, Karelia Ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteisessä SIMHE-polku hankkeessa pyritään tekemään korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamista näkyväksi ja kehittää työllistymistä edistävä, osaamista täydentävä koulutusmalli, jota voidaan soveltaa useissa korkeakouluissa.
Hankkeissa on aina lähtökohtana ihminen
Hankkeet ovat mahdollisuus aidosti vaikuttaa asioihin. Esimerkiksi Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa sairaanhoitajan on mahdollista suorittaa Täydennä ja pätevöidy -opinnot, jotka mahdollistavat tien ammattiin ja työllistymiseen (katso Virossa sairaanhoitajaksi valmistuneen Jelenan tarina). Hankkeiden keskiössä on aina ihminen, ja yksilöiden polut työelämään ovat erilaisia.
Joensuussa – Jonaksen kotialueella – käynnistettiin syksyllä 2019 mittava, Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama Luotsi-hanke, jonka tavoitteena on laskea maakunnan työttömyysaste 8,5 %:in ja yli puolittaa pitkäaikaistyöttömien määrä 15 %:in vuoteen 2022 mennessä. Käytännössä Luotsissa yhdistetään työllisyyttä edistävät palvelut, parannetaan työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista ja annetaan työtä etsiville henkilökohtaista valmennusta (Joensuun kaupunki, n.d., Yle Uutiset 2019a).
Jonas on Luotsi-hankkeen yksi asiakkaista ja näkee hankkeen käynnistymisen erinomaisena koko maakunnan ja myös korkeastikoulutetun maahanmuuttajan näkökulmasta. Jonas on suunnitellut hakeutuvansa opintojensa ohella esimerkiksi osa-aikatyöhön, työharjoitteluun tai kesätyöhön, ja uskoo Luotsin voivan auttaa häntä tässä. Jonas näkee tärkeimpänä työllistymiseensä vaikuttavana tekijänä kielitaidon ohella sen, että työllisyyttä tukevat tahot saisivat konkreettisesti yhdistettyä työnhakijoita ja työnantajia, niin että ovet avautuisivat oikeaan työpaikkaan. Tähän Luotsi nimenomaan pyrkii. Onkin mielenkiintoista jäädä seuraamaan, millainen polku työelämään Jonakselle avautuu ja missä roolissa korkeakoulututkinto, työllistymistä tukevat hankkeet ja omien verkostojen ja kielitaidon kehittyminen tässä prosessissa ovat.
Kirjoittaja:
Eveliina Holmgren toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa psykologian lehtorina ja on mukana valmistelemassa 3AMK-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää sekä työhyvinvointia että työllistymistä moniaististen tilojen avulla yhdessä työntekijöiden kanssa. Tässä hankkeessa maahanmuuttajat ovat yksi erityisen kiinnostuksen kohteena oleva työntekijäryhmä, jonka työllistymistä ja työhyvinvointia halutaan parantaa. Moniaististen tilojen avulla on mahdollista esimerkiksi rakentaa työssä palautumista tukevia elämyksiä, tai kurkistaa katsomaan vaikkapa naisten moninaisiin työtehtäviin Suomessa.
Lähteet:
Eronen, A, Härmälä, V, Jauhiainen, S, Karikallio, H, Karinen, R, Kosunen, A, Laamanen, J-P & Lahtinen, M. (2014) Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ ja yrittäjyys 6/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö: Helsinki.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2019. Pohjois-Karjala, Työllisyyskatsaus. Heinäkuu 2019. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/37284668/Hein%C3%A4kuu+2019/213e649e-12bc-40ac-abea-68ad1ea2b787
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2019. Uusimaa, Työllisyyskatsaus. Heinäkuu 2019. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/37276623/Ty%C3%B6llisyyskatsaus+Uusimaa+hein%C3%A4kuu+2019/b4dec243-187b-4b79-9561-58721c481924
Helsingin kaupunki. 2019. Työttömyysaste laskee edelleen. Verkkoartikkeli. Julkaistu 23.4.2019. Luettu 24.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/tyollisyystyottomyys
Helsingin Sanomat, 2019. Hallituksen kohtalonkysymys kiteytyy sähkökaappeja valmistavassa yhtiössä: Pohjois-Karjalassa on maan korkein työttömyysaste, mutta metallifirma ei löydä hitsaajia. Verkkoartikkeli 9.9.2019. Saatavana osoitteessa: https://www.hs.fi/talous/art-2000006232274.html.
Jasinskaja-Lahti, I., Liebkind, K., & Perhoniemi, R. (2007). Perceived ethnic discrimination at work and well-being immigrants in Finland: the moderating role of employment status and work-specific group-level control beliefs. International Journal of Intercultural Relations, 31(2), 223-242.
Joensuun kaupunki. n.d.. Luotsi Joensuu. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa: https://www.joensuu.fi/luotsi
Metropolia Ammattikorkeakoulu. n.d. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/osaaminen-kayttoon-suomessa/
Metropolia Ammattikorkeakoulu. n.d. SIMHE polku – osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen. Luettu 10.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/simhe-polku/
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne (verkkojulkaisu). ISSN=1797-5379. Vuosikatsaus 2018, Liitekuvio 1. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä maakunnittain 2018. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 28.9.2019. Saatavana osoitteessa: lhttp://www.stat.fi/til/vaerak/2018/02/vaerak_2018_02_2019-06-19_kuv_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti (verkkojulkaisu). ISSN=1798-5528. työttömien taustat 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.10.2019]. Saatavana osoitteessa: : http://www.stat.fi/til/tyokay/2017/03/tyokay_2017_03_2019-10-03_tie_001_fi.html
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2.6.2017. Maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan uusilla panostuksilla. Saatavana osoitteessa: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajien-tyollistymista-nopeutetaan-uusilla-panostuksilla
Yle Uutiset. 2019a. Joensuussa tehdään uutta toimintamallia työttömyyttä vastaan. Verkkoartikkeli 6.6.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10819098
Yle Uutiset 2019b. Misael Rojas on Suomessa koulutettu maisteri ja tahtoisi tehdä töitä, mutta yritykset haluavat palkata vain sujuvaa suomea puhuvia. Verkkoartikkeli 21.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11027111
Yle Uutiset. 2019c. Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät. Verkkoartikkeli 21.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11023468
