Toimintatutkimusta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s ammattikorkeakoulun opinn\u00e4ytet\u00f6iss\u00e4. Havaintojemme mukaan opinn\u00e4ytety\u00f6n ohjaajat ovat kuitenkin toimintatutkimuksen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 erimielisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen osa kahden blogipostauksen sarjasta, jossa tarkastelemme toimintatutkimusta. T\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 postauksessa kuvaamme toimintatutkimusta menetelm\u00e4n\u00e4 ja toisessa – my\u00f6hemmin ilmestyv\u00e4ss\u00e4 postauksessa – sit\u00e4, miten toimintatutkimus soveltuu ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulun (YAMK) opinn\u00e4ytet\u00f6ihin.<\/p>\n
Kiteytettyn\u00e4 toimintatutkimuksen ytimess\u00e4 on tiedon tuottaminen ja toimintojen kehitt\u00e4minen aidoissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ongelmanratkaisun keinoin.<\/strong> Tyypillist\u00e4 onkin toimiminen ryhm\u00e4ss\u00e4 ja yhteisvastuullinen kehitt\u00e4minen, jolloin kehitt\u00e4misess\u00e4 (ja siten my\u00f6s tutkimuksessa) painottuu demokraattisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen (1).<\/p>\n Toimintatutkimuksen hy\u00f6ty tutkimus- \/ kehitt\u00e4mistapana perustuu siihen, ett\u00e4 muutoksia tapahtuu parhaiten silloin, kun ty\u00f6ntekij\u00e4t itse osallistuvat toimintansa kehitt\u00e4miseen ja siihen liittyvien ongelmien ratkaisuun (1). Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pelkk\u00e4 arkiajattelu ei takaa laaja-alaista ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja uusien ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Toimintatutkimus auttaa tutkimukseen osallistujia teoretisoimaan toimintatapojaan, tarkastelemaan toimintaa kriittisesti ja muuttamaan ty\u00f6skentelytapojaan (2).<\/p>\n Toimintatutkimuksen is\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Kurt Lewini\u00e4 (1890-1947) (3,4,5), joka ei kuitenkaan ollut ensimm\u00e4inen toimintatutkimusta k\u00e4ytt\u00e4nyt tutkija, mutta ensimm\u00e4inen, joka kehitti toimintatutkimuksen teorian sosiaalitieteisiin (1,3). Lewinil\u00e4isess\u00e4 toimintatutkimuksessa on viisi periaatetta (mukaillen 2):<\/p>\n 1. Etsii ratkaisuja organisaatioiden \/ k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n konkreettisiin ongelmiin. Alla joitakin toimintatutkimusta k\u00e4sittelevist\u00e4 verkkol\u00e4hteist\u00e4 poimimiamme m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 toimintatutkimuksesta, jotka mielest\u00e4mme avaavat hyvin l\u00e4hestymistavan luonnetta:<\/p>\n Toimintatutkimuksen periaatteiden hahmottamisessa auttaa sen vertailu perinteiseen tutkimukseen. Keskeisimm\u00e4t erot ovat siin\u00e4, ett\u00e4 toimintatutkimus perustuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmiin, joita ratkotaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, tutkittavien ollessa aktiivisia toimijoita kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Perinteinen tutkimus taas perustuu kirjallisuudesta kumpuaviin ongelmiin ja niiden ratkomiseen tutkittavilta koottavan tiedon avulla, vahvemmin \u201dtutkijan kammiosta\u201d k\u00e4sin. Oheinen taulukko kuvaa toimintatutkimuksen ja perinteisen tutkimuksen eroja (10).<\/p>\n Toimintatutkimuksessa on karkeasti jaoteltuna kolmenlaista l\u00e4hestymistapaa (3):<\/p>\n 1. Teknisess\u00e4 tai teknisess\u00e4 ja osallistavassa, tieteellisteknisess\u00e4 ja positivistisessa<\/strong> toimintatutkimuksessa kommunikointi tapahtuu tutkijan ja tutkimusryhm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n 2. Yhteistoiminnallisessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisess\u00e4, vapauttavassa toimintatutkimuksessa<\/strong> kommunikointi tapahtuu tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 tutkijan kanssa.<\/p>\n 3. Emansipatorinen toimintatutkimus<\/strong> kehitt\u00e4\u00e4 tasa-arvoisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, koska se osallistaa toimijat, tukee osallistujien kriittist\u00e4 tietoisuutta ja kannustaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan muutoksen saavuttamiseksi.<\/p>\n Kolme erilaista toimintatutkimuksen l\u00e4hestymistapaa eroavat toisistaan toimintatutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtien ja osallistujien maailmankuvan perusteella. N\u00e4k\u00f6kulmat vaikuttavat toimintatutkimuksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttamiseen. Teknisess\u00e4 toimintatutkimuksessa<\/strong> idean muutoksesta tuottaa tutkija, joka my\u00f6s ohjaa tutkimusprosessia. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisess\u00e4 toimintatutkimuksessa<\/strong> valta on jaettu ryhm\u00e4n ja tutkijan kesken. Emansipatorisessa toimintatutkimuksessa<\/strong> valta on kokonaan ryhm\u00e4ll\u00e4, ei tutkijalla. (11,3)<\/p>\n 1. Toimintatutkimuksen kohde ja osallistujat.<\/strong> Toimintatutkimuksen kohteena on jokin sosiaalinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, joka on altis muutoksille (3,12). Tutkimuskohdetta tarkastellaan ik\u00e4\u00e4n kuin sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 toimintatutkimusta voi toteuttaa organisaatioon tai laajempaan yhteis\u00f6\u00f6n kuuluva henkil\u00f6 yhteisty\u00f6ss\u00e4 organisaatioiden edustajien tai laajemmankin yhteis\u00f6n kanssa. (5) Toimintatutkimukseen osallistuvat ovat jokaisessa vaiheessa vastuullisia toiminnastaan ja sen intensiteetist\u00e4 sek\u00e4 itselleen ett\u00e4 muille osallistujille (1,12).<\/p>\n 2. Tutkijan rooli.<\/strong> Toimintatutkimukset eroavat toisistaan my\u00f6s sen mukaan, mihin tutkimuksella pyrit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on tutkijan rooli ja mink\u00e4lainen on osallistujien ja tutkijan v\u00e4linen suhde toimintatutkimuksen eri vaiheissa. Tutkijan positio voi vaihdella. H\u00e4n voi olla sis\u00e4piiril\u00e4inen, toimia yhteisty\u00f6ss\u00e4 sis\u00e4piiril\u00e4isten tai ulkopuolisten kanssa tai toimia vastavuoroisesti sis\u00e4piiril\u00e4isten ja ulkopuolisten kanssa. Tutkija voi olla my\u00f6 ulkopuolinen, joka toimii yhteisty\u00f6ss\u00e4 sis\u00e4piiril\u00e4isten kanssa tai ulkopuolinen, joka tutkii sis\u00e4piiril\u00e4isi\u00e4. (5) Toisaalta toimintatutkimuksessa \u201ctutkija\u201d ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes oleta olevansa ulkopuolinen ja neutraali vaan pyrkii ratkaisemaan ongelmia yhdess\u00e4 tutkittavien kanssa. Osallistuvuus vaikuttaa sek\u00e4 aineistoon suhtautumiseen ett\u00e4 sen analysointiin. (5,13)<\/p>\n 3. Toimintatutkimuksen eteneminen.<\/strong> Toimintatutkimusprosessi etenee syklisesti: suunnittelun, toiminnan havainnoinnin ja reflektion spiraalisena keh\u00e4n\u00e4 (1,3,5). Lewinilt\u00e4 (14) on per\u00e4isin toimintatutkimuksessa k\u00e4ytetty malli tutkimus- ja kehitt\u00e4misprosessista toisiaan seuraavina suunnittelun, toiminnan, arvioinnin ja uudelleensuunnittelun syklein\u00e4. Toimintatutkimus on aina p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 johonkin, vaikka muutos ei p\u00e4\u00e4tyk\u00e4\u00e4n koskaan. Raportointivaiheessa pyrit\u00e4\u00e4n luomaan akateemisen ammattikielen ja arkisen ammattikielen v\u00e4lille rakentavaa vuoropuhelua. (13) Toimintatutkimus kuvataan my\u00f6s itsereflektiiviseksi keh\u00e4ksi, jossa toiminta, sen havainnointi, reflektointi ja uudelleensuunnittelu seuraavat syklisesti toisiaan (5,13).<\/p>\n Toimintatutkimus voidaan n\u00e4hd\u00e4 tutkimuksen ja kehitt\u00e4mistoiminnan risteyspaikkana. Toimintatutkimuksessa on keskeist\u00e4 todellisuuden muuttaminen ja muutosprosessiin liittyv\u00e4 tutkimus. Se etenee spiraalimaisesti toiminta- ja tutkimusvaiheiden vuorotteluna. Tarkoituksena on pyrki\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti toimintoja ja niiden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Siksi toimintatutkimus voidaan n\u00e4hd\u00e4 haastavana tutkimusmenetelm\u00e4n\u00e4 ja kehitt\u00e4misen eteneminen syklisesti tekee toimintatutkimuksesta aikaa viev\u00e4\u00e4.<\/p>\n Toimintatutkimuksen tulee t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tieteen kriteerit (objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus ja edistyvyys). Tutkimukseen liittyy toiminnan taustateorioihin perehtyminen. Tutkimukselle asetetaan tutkimusongelmat tai -teht\u00e4v\u00e4t ja valitaan tutkimusmenetelm\u00e4t. Tutkimusprosessiin kuuluu kokemusten systemaattinen ker\u00e4\u00e4minen, analysoiminen ja raportointi. Tutkija joutuu m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n suhteensa tutkimuskohteeseen ja tarkastelemaan tutkimuksen luotettavuutta. Toimintatutkimusta teht\u00e4ess\u00e4 tutkija voi pohtia, ohjaako tutkimus kehitt\u00e4mist\u00e4 vai kehitt\u00e4minen tutkimusta.<\/p>\n On my\u00f6s hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on paljon arvokasta kehitt\u00e4mistoimintaa, johon ei liity toiminnan systemaattista havainnointia, teoreettista pohdintaa, kokemusten kriittist\u00e4 arviointia ja raportointia. T\u00e4ll\u00f6in ei voida puhua toimintatutkimuksesta.<\/p>\n YAMK-tutkinto on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6inen tutkinto, jossa opinn\u00e4ytety\u00f6 toteutuu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja tuottaa uutta tietoa ja osaamista. Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 opiskelija soveltaa alansa asiantuntijatietoa sek\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnan menetelmi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4mistarpeisiin ja ongelmien ratkaisemiseen. T\u00e4llaisessa tutkimuksellisessa kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 tavoitellaan konkreettista muutosta, mutta samalla siin\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tuottamaan luotettavaa tietoa. YAMK onkin oivallinen paikka tehd\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4, joka tulee kriittisesti my\u00f6s arvioitua, raportoitua ja siten se tukee syvemm\u00e4ll\u00e4 tasolla yritysten tai ty\u00f6yhteis\u00f6jen kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Metropolia Ammattikorkeakoulussa toimintatutkimuksellinen l\u00e4hestymistapa on keskeinen opinn\u00e4ytety\u00f6n toteutusmuoto erityisesti kulttuurialan, liiketalouden ja tekniikan YAMK-tutkinto-ohjelmissa. Toimintatutkimus soveltuu my\u00f6s sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintojen opinn\u00e4ytet\u00f6iden l\u00e4hestymistavaksi. Opinn\u00e4ytety\u00f6n tarkoitus ja tavoite ohjaavat my\u00f6s opinn\u00e4ytety\u00f6n menetelm\u00e4valintoja, mutta toimintatutkimus on varteenotettava menetelm\u00e4, kun pyrit\u00e4\u00e4n muuttamaan todellisuutta.<\/p>\n Pirjo Koski<\/strong> toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa hoitoty\u00f6n lehtorina sek\u00e4 TKI-toiminnan yhteyshenkil\u00f6n\u00e4 k\u00e4til\u00f6ty\u00f6n tutkinnossa, jossa muun muassa ohjaa opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 opettaa terveyden edist\u00e4mist\u00e4 ja tutkimus- ja kehitysty\u00f6n menetelmi\u00e4. Kosken v\u00e4it\u00f6skirja aiheesta \u201cSomaliperheiden perhevalmennuksen kehitt\u00e4minen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa\u201d<\/a> valmistui vuonna 2014.<\/p>\n Marjatta Kelo<\/strong> toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. H\u00e4nen ty\u00f6nkuvaansa kuuluu kehitt\u00e4\u00e4 YAMK-tutkintoja opiskelijal\u00e4ht\u00f6isesti, edist\u00e4\u00e4 YAMK-tutkintojen tunnettuutta sek\u00e4 YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminnan v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n luo my\u00f6s edellytykset Metropolia Master\u2019s verkoston monimuotoiselle yhteisty\u00f6lle.<\/p>\n 1. Carr, W. & Kemmins, S. 1986. Becoming critical: Education, knowledge and action research. London: Routledge.
\n2. Etenee syklisesti (ongelmien tunnistaminen, toiminnan suunnittelu, toiminnan ja tulosten arviointi), jotka etenev\u00e4t spiraalisena keh\u00e4n\u00e4.
\n3. Pyrkii muuttamaan osallistujien ajattelutapoja.
\n4. Kyseenalaistaa olemassa olevan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelman \/ tilanteen.
\n5. Pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimiensa ilmi\u00f6iden teoreettista k\u00e4sitt\u00e4mist\u00e4 ja muuttamaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n
Perinteinen tutkimus vai toimintatutkimus?<\/h2>\n
\n\n
\n Arvioinnin kohde<\/td>\n Toimintatutkimus<\/td>\n Perinteinen tutkimus<\/td>\n<\/tr>\n \n Ongelma<\/td>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelma (suoranaisesti tai ep\u00e4suorasti tutkimukseen osallistujien m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4)<\/td>\n Kirjallisuuteen perustuva ongelma (l\u00f6ydetty perehtym\u00e4ll\u00e4 kirjallisuuteen)<\/td>\n<\/tr>\n \n Tavoite<\/td>\n Kohdistuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmaan ja tavoitteen parantaa ammattik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/td>\n T\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjallisuudesta esille noussutta aukkoa ja lis\u00e4\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 tutkimuskohteesta<\/td>\n<\/tr>\n \n Osallistuminen<\/td>\n Tutkittava aktiivisia toimijoita tutkimuksen alusta loppuun saakka<\/td>\n Tutkittavat osallistuvat tiedon tuottamiseen<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n Toimintatutkimuksessa on erilaisia l\u00e4hestymistapoja<\/h2>\n
Toimintatutkimus p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa<\/h2>\n
YAMK tarjoaa oivallisen mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 toimintatutkimuksella<\/h2>\n
Kirjoittajat<\/h2>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n
\n2. Suojanen, U. n.d. Toimintatutkimus ammatillisen kehittymisen v\u00e4lineen\u00e4. Metodix – Metoditiet\u00e4myst\u00e4 kaikille. Verkkosivusto.<\/a> (Luettu 22.8.2019.)
\n3. Masters, J. 1995. ’The History of Action Research’ in I. Hughes (ed) Action Research Electronic Reader, The University of Sydney, on-line<\/a>. (Luettu 22.8.2019)
\n4. Morton-Cooper, A. 2000. Action Research in Health Care. Oxford: Blackwell Science.
\n5. Herr, K. & Anderson, G. L. 2005. The Action Research Dissertation. A Guide for Students and Faculty. London: Sage.
\n6. Kuula A. 2006. Toimintatutkimus. Luku 5.4. kokonaisuudesta Saaranen-Kauppinen A. & Puusniekka A. 2006. KvaliMOTV – Menetelm\u00e4opetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu].<\/a> Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4 ja tuottaja]. (Luettu 22.08.2019.)
\n7. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Avoimen yliopiston koppa. n.d. Toimintatutkimus. Verkkosivusto.<\/a> (Luettu 22.8.2019 )
\n8. Jyrk\u00e4m\u00e4, J. Metodifestivaali 20.8.2015. Tampereen yliopisto.<\/a>
\n9. Kajaanin AMK. Toimintatutkimus. Verkkosivusto.<\/a>
\n10. Craig, D. V. 2009. Action research essentials (1st Ed.). San Francisco, CA: Jossey-Bass.
\n11. Grundy, S. 1988. Three Modes Of Action Research. as cited. Teoksessa S. Kemmis & R. McTaggert, (toim.) 1988. The Action Research Reader. 3. painos. Geelong: Deakin University Press.
\n12. Mets\u00e4muuronen, J. 2008. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteiss\u00e4. 3. laitos, 2. korj. painos. Helsinki: International Methelp.
\n13. Heikkinen, H., Rovio, E. & Syrj\u00e4l\u00e4, L. (toim.) 2007. Toiminnasta tietoon: Toimintatutkimuksen menetelm\u00e4t ja l\u00e4hestymistavat. 2. tarkistettu painos. Helsinki: Kansanvalistusseura.
\n14. Lewin, K. 1948. Resolving Social Conflicts. New York: Herper & Brothers.<\/p>\n