Yhdysvaltalainen psykologi Abraham Maslow (1908\u20131970) julkaisi vuonna 1943 teorian inhimillisist\u00e4 tarpeista artikkelissaan A Theory of Human Motivation<\/em>. Keskell\u00e4 toisen maailmansodan kauhua Maslowin teorian keskeisen\u00e4 tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 tekee ihmisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 el\u00e4misen arvoista ja mik\u00e4 johtaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n Tarvehierarkia jaettiin alun perin viiteen tasoon. N\u00e4m\u00e4 teorian tasot on hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 laajana jatkumona. Fysiologiset tarpeet kattavat ruoan, unen ja veden. Turvallisuuden tarpeet tarkoittavat suojaa v\u00e4kivallalta, luonnonkatastrofeilta ja taloudelliselta ep\u00e4varmuudelta. Sosiaaliset tarpeet pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n rakkauden, yhteenkuuluvuuden ja perheen. Arvostuksen tarpeet liittyv\u00e4t itseluottamukseen ja arvokkuuden kokemukseen. Itsens\u00e4 toteuttaminen tarkoittaa oman tarkoituksen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja sen mukaan el\u00e4mist\u00e4.Maslow lis\u00e4si my\u00f6hemmin itsens\u00e4 ylitt\u00e4misen tarvehierarkiaa kuvastamaan ihmisen tarvetta altruismiin ja tapaan luoda yhteytt\u00e4 johonkin itse\u00e4\u00e4n suurempaan (Maslow, 1970; Koltko-Rivera, 2006).<\/p>\n\n\n\n Maslowin tarvehierarkia on usein kuvattu pyramidistruktuurina, joka kuvastaa ns. valaistumisen askelia. Kuitenkin tutkijat Todd Bridgman, Stephen Cummings ja John Ballard (2019) ovat osoittaneet, ett\u00e4 Maslow itse ei koskaan esitt\u00e4nyt teoriaansa t\u00e4ss\u00e4 muodossa. Heid\u00e4n mukaansa pyramidi on my\u00f6hemmin tuotettu, liikkeenjohdon ja markkinoinnin popularisoima tulkinta, jonka tarkoituksena on ollut pelkist\u00e4\u00e4 teoria mekaaniseksi portaikoksi.<\/p>\n\n\n\n Maslow itse kuitenkin korosti, ett\u00e4 tarpeet eiv\u00e4t t\u00e4yty lineaarisesti taso kerrallaan. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 17-vuotiaan tarpeet kulkevat eri polkua kuin 45-vuotiaan, ja tarpeet voivat olla samanaikaisesti l\u00e4sn\u00e4 usealla tasolla. On my\u00f6s todettava, ett\u00e4 Maslowin teoriaa on kritisoitu sen anglosentrisest\u00e4 ja keskiluokkaisesta ajattelutavastaan. Teoria on kuitenkin pohjimmiltaan ihmisl\u00e4ht\u00f6inen ja joustava ja kontekstuaalinen ja juuri siksi se on yh\u00e4 relevantti (Bridgman ym., 2019).<\/p>\n\n\n\n Internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton ja my\u00f6hemmin verkon kaupallistumisen (Web2) my\u00f6t\u00e4 Maslowin teoria otettiin osaksi digitaalisen liiketoiminnan ja digitaalisen muotoilun ty\u00f6kalupakkia (Anderson, 2011). Kaupallisessa prosessissa teorian alkuper\u00e4iset l\u00e4ht\u00f6kohdat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t nurinp\u00e4in. Digitaalisia palveluita ei rakennettu ihmisi\u00e4 varten vaan ihmisen tarpeet tuotteistettiin palvelemaan teknoj\u00e4ttien tarpeita ja muovaamaan algoritmia (Zuboff, 2019).<\/p>\n\n\n\n Meta, Google, Amazon, Tencel ja muut j\u00e4ttiyhti\u00f6t rakensivat ekosysteemej\u00e4, joissa p\u00e4\u00e4sy verkkoon, alustaan ja niiden hallitsemiin yhteis\u00f6ihin olivat ja yh\u00e4 ovat keskitetysti isojen korporaatioiden hallinnassa (Srnicek, 2017). K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei omista dataansa. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei omista identiteetti\u00e4\u00e4n. Kirjautuminen tapahtuu korporaation ehdoilla (Lanier, 2018).<\/p>\n\n\n\n Turvallisuus t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa tarkoittaa palvelun k\u00e4ytt\u00f6ehtoja. Yhteis\u00f6llisyys rakennettiin koukuttavuuden varaan ja sis\u00e4ll\u00f6ntuottajien ansaintamallit ovat osa korporaatiota palvelevaa viitekehyst\u00e4 (Eyal, 2014). Aidolle inhimilliselle yhteis\u00f6llisyydelle on kaupallisen ja keskitetyn koneiston kontekstissa toissijainen arvo.<\/p>\n\n\n\n Maslowin inhimillinen tarvehierarkia muuttui kapitalistiseksi koneeksi. Ihmist\u00e4 ei n\u00e4hty en\u00e4\u00e4 subjektina vaan tuotteena (Zuboff, 2019). Kulttuurin tekij\u00e4st\u00e4 tehtiin sis\u00e4ll\u00f6ntuottaja.<\/strong> Sis\u00e4lt\u00f6 on raaka-ainetta. Tuottaja on tehdas. Ja t\u00e4m\u00e4n kaiken omistaa ja t\u00e4t\u00e4 kaikkea hallinnoi keskitetty alusta (Srnicek, 2017).<\/p>\n\n\n\n Web3 teknologiat (Lohkoketjuteknologia ja hajautetut protokollat) ovat avanneet tekniset edellytykset uudenlaiselle rakenteelle. Datan omistajuus, hajautettu identiteetti ja yhteis\u00f6lliset hallintomallit (kuten DAO:t) ovat esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten verkko voi toimia ilman keskitetty\u00e4 portinvartijaa.<\/p>\n\n\n\n Toistaiseksi Web3-maailmassa tarvehierarkiaa on kuitenkin hy\u00f6dynnetty pitk\u00e4lti samalla logiikalla kuin Web2:ssa osana tuotelanseerauksia ja sijoittajaviestint\u00e4\u00e4. Tekninen infrastruktuuri on vaihtunut, mutta ihmiskeskeisyys ei ole automaattisesti parantunut (Weyl, Ohlhaver & Buterin, 2022).<\/p>\n\n\n\n Mutta mit\u00e4 tapahtuisi, jos ottaisimme Maslowin alkuper\u00e4isen intention ja soveltaisimme sit\u00e4 hajautetun verkon rakenteisiin? T\u00e4t\u00e4 voi kutsua hajautetuksi humanismiksi (DeHu, Decentralized Humanism<\/em>). Se olisi normatiivinen kehys sille, miten digitaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 voi tukea inhimillist\u00e4 autonomiaa (Bhaskar, 2025).<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 hajautettua tarvehierarkiaa voisi kuvailla nelj\u00e4tasoisella mallilla, jossa teknologia palauttaa vallan k\u00e4ytt\u00e4jille ja kulttuurin tekij\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n Malli rakentuu nelj\u00e4lle tasolle: Digitaalinen suvereniteetti (SSI) antaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle t\u00e4yden omistajuuden omiin tunnuksiin ja dataan. (Weyl ym., 2022) Luottamus rakentuu \u00e4lysopimuksilla, jotka poistavat v\u00e4lik\u00e4det automatisoimalla sopimusehdot lohkoketjussa. Digitaaliset yhteis\u00f6t kuten DAO:t voivat muuttaa tuotannon yhteis\u00f6lliseksi. Taiteilijat ja yleis\u00f6 siirtyv\u00e4t kuluttajista aktiivisiksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iksi (Bhaskar, 2025). Huipulla voimaannuttava teknologia tukee tekij\u00e4n taloudellista vapautta: rojaltit kulkevat suoraan luojalle, ja luova ty\u00f6 voi rakentaa aitoa yhteis\u00f6\u00e4 ilman alustojen voitontavoittelun asettamia esteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kulttuurituotannon ammattilaiset rakentavat ja mahdollistavat enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin merkityksellisi\u00e4 kulttuurikokemuksia my\u00f6s digitaalisesti. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 digitaalinen kentt\u00e4 toimii suurten korporaatioiden ehdoilla, mink\u00e4 vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 kysym\u00e4\u00e4n, miten haluamme tulevaisuudessa tuottaa ja jakaa sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4mme. Hajautettu humanismi antaa meille kehyksen pohtia sit\u00e4, kenen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 kulttuuria vastaisuudessa tehd\u00e4\u00e4n, jaetaan, rahoitetaan sek\u00e4 miten rojaltit jaetaan?.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hajautettu tarvehierarkia mahdollistaa siirtym\u00e4n algoritmien ja portinvartijoiden vallasta kohti suoraa yhteis\u00f6suhdetta. Kun luottamus ja korvaukset hoidetaan l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti \u00e4lysopimuksilla ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko jaetaan yhteis\u00f6llisesti (esimerkiksi DAOjen kautta), yleis\u00f6 voi muuttua passiivisista kuluttajista aktiivisiksi osallistujiksi ja tukijoiksi.<\/p>\n\n\n\n Maslow kysyi sodan keskell\u00e4, mitk\u00e4 olosuhteet mahdollistavat inhimillisen kukoistamisen. Meid\u00e4n kulttuurialan ammattilaisten on nyt kysytt\u00e4v\u00e4 samaa digitaalisessa kontekstissa, kun verkon kolmannen iteraation (web3) uudet rakenteet ovat vasta muotoutumassa. Meill\u00e4 on mahdollisuus rakentaa j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa ihminen on keski\u00f6ss\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4, ei tuotteena.<\/p>\n\n\n\n Bridgman, T., Cummings, S. & Ballard, J. (2019). Who built Maslow’s pyramid? Academy of Management Learning & Education.<\/p>\n\n\n\n Koltko-Rivera, M. E. (2006). Rediscovering the later version of Maslow’s hierarchy of needs. Review of General Psychology.<\/p>\n\n\n\n Maslow, A. H. (1943). A theory of human motivation. Psychological Review.<\/p>\n\n\n\n Maslow, A. H. (1970). Religions, values, and peak experiences. Penguin.<\/p>\n\n\n\n Anderson, S. P. (2011) Seductive Interaction Design: Creating Playful, Fun, and Effective<\/p>\n\n\n\n Web Experiences. Berkeley: New Riders.<\/p>\n\n\n\n Bhaskar, S. (2025) ’Decentralized Humanism: A Theoretical Construct’, Forbes, 17 June. Saatavilla: https:\/\/www.forbes.com\/councils\/forbesbusinesscouncil\/2025\/06\/17\/decentralized-humanism-a-theoretical-construct\/<\/a> (Viitattu: 4.5.2026).<\/p>\n\n\n\n Eyal, N. (2014) Hooked: How to Build Habit-Forming Products. London: Portfolio Penguin.<\/p>\n\n\n\n Lanier, J. (2018) Ten Arguments for Deleting Your Social Media Accounts Right Now. London: The Bodley Head.<\/p>\n\n\n\n Srnicek, N. (2017) Platform Capitalism. Cambridge: Polity Press.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/lume\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2026\/05\/image.png\")
<\/figure>\n\n\n\nKun ihmisen tarpeista tuli markkinointity\u00f6kalu<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/lume\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2026\/05\/image-1.png\")
<\/figure>\n\n\n\nHajautetun internetin lupaus ja sen rajoitteet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Hajautettu tarvehierarkia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/lume\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2026\/05\/image-2.png\")
<\/figure>\n\n\n\nMiksi t\u00e4m\u00e4 on kulttuurituotannolle oleellista?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n