Suomi on YK:n onnellisuusraportin mittapuun mukaan maailman onnellisin maa jo neljännen kerran peräkkäin. Asiaa ei kenties hevillä usko, jos lueskelee hyvän uutisen perään tulleita lukijoiden kommentteja eri lehdissä. Erinomainen sijoitus eri maiden vertailussa pistää joka tapauksessa miettimään onnellisuuden lähtökohtia ja ilmenemismuotoja. Sana vaikuttaa kovin suurelta ja jopa veret seisauttavalta. ”Olenko minä onnellinen?” − Mistä sen tietää? Miten onnellisuuden eteen pitäisi toimia?

Onnellisuuden monet kasvot

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen (vuodelta 1776) toinen virke antaa valtion toiminnalle suuntaviivat: ”Luoja on suonut ihmisille tiettyjä luovuttamattomia oikeuksia,

”Ihminen on alkuansa kala”, toteaa sotamies Lahtinen Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa.

Ehkä niinkin, mutta nykyelämän kannalta kiinnostavampaa ja arjen valintoihin vaikuttavampaa olisi saada selvyys siihen, onko ihminen alkuansa hyvä vai paha. Käsityksemme ihmisen luontaisista taipumuksista vaikuttaa nimittäin siihen, mitä ajattelemme kanssakulkijoistamme ja miten heihin suhtaudumme. Meillä on taipumus toteuttaa ihmiskuvamme mukaisesti itsessämme ja muissa sitä ihmisyyttä, johon uskomme.

Ihmispeto vai jalo villi?

Länsimaista historiankirjoitusta on hallinnut muun muassa filosofi Thomas Hobbesin Leviathan-teoksessa (1651) kiteytetty näkökanta ihmisen alkuperäisestä luonteesta: alkuaan on vallinnut kaikkien sota kaikkia vastaan.

Vuoden 2018 kaunein kirja sai vuonna 2019 yhden valtion tiedonjulkistamispalkinnoista. Vuonna 2020 Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen teos Ohikuljetut. Erään kerjäläisperheen tarina (WSOY 2018) on edelleen ajankohtainen, varsinkin kun Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken mukaan ihmisyydestä on tulossa megatrendi.

Oksasen ja Piiroisen kirjan kauneus on paitsi kirjan upeankarheassa kuvituksessa myös juuri ihmisyyden näkemisessä koko monimuotoisuudessaan. Samalla tulee julkistetuksi tieto, jota länsimainen kouluttautunut urakiitäjä ei ehdi oivaltaa: ihmisyys ei ole mikään muotioikku tai huomisen megatrendi,