Kiristyv\u00e4t talousn\u00e4kym\u00e4t, ekokriisi, polarisoituminen, eriarvoistuminen ja pahoinvoinnin lis\u00e4\u00e4ntyminen vaikuttavat kaikkeen keskusteluun ja maassamme teht\u00e4viin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin \u2013\u00a0my\u00f6s kulttuuripolitiikkaan ja sen suuntaviivoihin.<\/p>\n
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 on asettanut ty\u00f6ryhm\u00e4n valmistelemaan kulttuuripoliittista selontekoa<\/a>. T\u00e4t\u00e4 varten tehdyss\u00e4 taustaselvityksess\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n esimerkiksi sit\u00e4, miten kulttuuritoiminta voisi aiempaa vahvemmin edist\u00e4\u00e4 ihmisten osallisuutta, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja est\u00e4\u00e4 ihmisten v\u00e4listen luottamuksen rapautumista.<\/p>\n Asetetaanko kulttuurialan harteille jo liian suuria vaatimuksia vai voiko taidetoiminnalla edist\u00e4\u00e4 hyvinvointia nykyist\u00e4 enemm\u00e4n?<\/p><\/blockquote>\n Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 on my\u00f6nt\u00e4nyt Metropolia Ammattikorkeakoululle strategiarahoitusta kulttuurisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseen yhteis\u00f6iss\u00e4.\u00a0Pohdimme t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa osallisuutta ja kulttuurihyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 kulttuuripoliittisina l\u00e4ht\u00f6kohtina.<\/p>\n Varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksena, vanhustenhuollossa, sosiaalipalveluissa tarvitaan pedagogisesti ammattitaitoista ja osallisuutta tukevaa taidetoimintaa. Laadukas hyvinvoinnin edist\u00e4minen taideymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 on monenlaisten reittien rakentamista luovuuden ja ilmaisun \u00e4\u00e4relle. Siihen tarvittavaan erityisosaamiseen \u2013 osana monien ammattilaisten ty\u00f6otteita \u2013tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota1,2<\/sup><\/a>.<\/p>\n Osallisuuden kokemukseen vaikuttaa tutkimuksen mukaan<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 sopivat ammattitaitoisen taidepedagogiikan taustaksi5<\/sup><\/a>. Esimerkiksi yhdess\u00e4 soittaminen, maalaaminen, laulaminen tai tanssiminen kutsuvat mukaan, rakentavat sanatonta yhteisyyden kokemusta ja voivat tarjota turvallisen ymp\u00e4rist\u00f6n tunteille, olemiselle ja ilmaisulle6,7,8<\/sup><\/a>.<\/p>\n Taideharrastusten ja luovan itseilmaisun tulisi olla jokaisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mahdollista9<\/sup><\/a>. Kulttuurikokemuksiin ja kulttuurissa toimimiseen nivoutuu kuitenkin paljon saavutettavuuskysymyksi\u00e410,11,12<\/sup><\/a>. Saavutettavuus liittyy itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti erilaisten ulkoisten ja fyysisten tekij\u00f6iden huomioimiseen. Mutta se liittyy my\u00f6s kiinte\u00e4sti ohjaajan pedagogiseen ammattitaitoon: ovatko taidekasvatuksen ja taiteen harrastamisen parissa saadut kokemukset sellaisia, ett\u00e4 niiden kautta syntyy osallisuuden kokemuksia ja el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyytt\u00e4 tukevaa maaper\u00e4\u00e413<\/sup><\/a>.<\/p>\n Usein kuulee sanottavan, ett\u00e4 ”taide lis\u00e4\u00e4 hyvinvointia ja osallisuutta”, mutta v\u00e4ite perustuu liiallisiin yksinkertaistuksiin eik\u00e4 sellaisenaan sovi esimerkiksi kulttuuripolitiikan ohjenuoraksi. Taide ei tapahdu tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan se liittyy aina vahvasti siihen tilanteeseen ja kokemukselliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa ihmiset toimivat. N\u00e4in ollen my\u00f6s taiteen mahdollisuudet lis\u00e4t\u00e4 osallisuutta ja hyvinvointia ovat tilannesidonnaisia ja tapahtuvat osana kompleksisia systeemej\u00e414,15,16,17,18<\/sup><\/a>.<\/p>\n Siksi pelkk\u00e4 ”taiteen tuominen” ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 osallisuutta \u2013 se voi my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 osattomuuden kokemusta.<\/p><\/blockquote>\n Jos ihminen ei tunne kuuluvansa joukkoon tai ei esimerkiksi osaa olla osana korkeakulttuurin maailmaa, h\u00e4nelle voi synty\u00e4 kokemus, ett\u00e4 taide ei ole h\u00e4nt\u00e4 varten. Pelkk\u00e4 taiteilijan omaan ilmaisuun keskittyv\u00e4 ty\u00f6 tai kulttuuritarjonta ei riit\u00e4 avaamaan mahdollisuuksia niille, jotka eiv\u00e4t ole kosketuksissa sen kanssa, miten luovuus tai taide voisi olla omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 rikastava tai yhteiskunnallista hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4 elementti.19<\/sup><\/a><\/p>\n Taiteen saavutettavuudessa on mit\u00e4 suurimmissa m\u00e4\u00e4rin kysymys pedagogisesta ammattitaidosta, jolla osallisuuden kokemukset tulevat mahdollisiksi sek\u00e4 tekemisen, kokemisen ja ilmaisun tilat turvallisiksi20,21<\/sup><\/a>.\u00a0 T\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n tarvitaan pedagogisesti ammattitaitoisia ryhm\u00e4toiminnan ohjaajia, opettajia, taidepedagogeja, taiteilijoita sek\u00e4 kulttuurihyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4 esimerkiksi osana sosiaali- ja terveysalojen ty\u00f6otteita ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e422,23,24,25<\/sup><\/a>.<\/p>\n Pedagogisella ammattitaidolla ohjatun osallistujal\u00e4ht\u00f6isen taidetoiminnan lis\u00e4\u00e4minen matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin edist\u00e4\u00e4 osallisuutta, hyvinvointia sek\u00e4 empatiaa \u2013 mahdollisuuksia asettua toisen asemaan sek\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoista suhtautumista itsen ulkopuolella olevaan26,27<\/sup><\/a>.<\/p>\n Korkeakulttuuria ja taiteilijan ty\u00f6t\u00e4 korostavan n\u00e4k\u00f6kulman rinnalla on kulttuuripolitiikassa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tunnistaa taidetoimintaan osallistumisen tarve sek\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen vastaava osallisuutta edist\u00e4v\u00e4, sensitiivinen ja monipuolinen pedagoginen ammattitaito.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on edellytys, jotta taidetoiminta ja kokemukset koskettaisivat nykyist\u00e4 useampia ihmisi\u00e4 ja lis\u00e4isiv\u00e4t hyvinvointia.<\/p>\n Uskallammeko katsoa suomalaista kulttuuripolitiikkaa n\u00e4in isosta kuvakulmasta vai tyydymmek\u00f6 siihen, ett\u00e4 taide- ja kulttuuritoiminta koskettaa vain osaa ihmisist\u00e4?<\/p><\/blockquote>\n Sanalla kulttuuri on kaksi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 \u2013 toinen kapeammin taidetta ja korkeakulttuuria koskeva \u2013 ja toinen laajemmin ihmisten ilmaisua, olemista, el\u00e4m\u00e4ntapaa ja osallisuutta koskettava28,29<\/sup><\/a>. Kumpaa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 haluamme korostaa riippuu siit\u00e4, kenen kulttuurista puhumme ja mihin tarpeisiin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 vastaa.<\/p>\n Yhteiskunnalliseen hyvinvointiin liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusperustaista ja monitieteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 pit\u00e4isi vahvistaa, jotta kulttuuripolitiikka ei j\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisilta vaikutusmahdollisuuksiltaan niukaksi. On pystytt\u00e4v\u00e4 katsomaan laajemmin yhteiskunnallisen, kulttuurisen hyvinvoinnin horisonttiin, ei vain yksitt\u00e4isten taidealojen tai kulttuurilaitosten toimintaan. T\u00e4ll\u00e4 tavalla voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 koko kulttuuriekosysteemi\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n Ei riit\u00e4, ett\u00e4 Suomella on kansainv\u00e4list\u00e4 mainetta niitt\u00e4vi\u00e4 taiteilijoita ja kulttuuritarjontaa, vaan koko taiteen ja kulttuurisen ekosysteemin on oltava monimuotoinen, jotta hyvinvointi suomalaisessa yhteiskunnassa lis\u00e4\u00e4ntyisi.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n vaaditaan osallisuutta mahdollistavan taidepedagogiikan ja kulttuurihyvinvoinnin edist\u00e4misen ammattitaidon kehitt\u00e4mist\u00e4 poikkialaisesti ja moniammatillisesti.<\/p><\/blockquote>\n On my\u00f6s syyt\u00e4 tunnistaa jo olemassa olevien koulutusten tuottamaa pedagogista, luovan toiminnan fasilitointiin liittyv\u00e4\u00e4 osaamista niin taidealojen, kasvatusalan kuin sosiaali- ja terveysalojen koulutuksissa sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 edelleen tutkimustietoon perustuen. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yh\u00e4 paremmin kulttuurihyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 ammatillisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja osaamista.<\/p>\n Alussa mainitussa kyselyss\u00e4 halutaan my\u00f6s tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 olisi vastaajien mielest\u00e4 parasta, mit\u00e4 Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan alalla voisi tapahtua. Vastaamme kysymykseen kysymyksell\u00e4: Miten hy\u00f6dynn\u00e4mme ja tunnistamme olemassa olevaa eri alojen ammattiosaamista, jonka avulla taide- ja luova toiminta koskettaisi useampia ihmisi\u00e4?<\/p>\n 1.<\/a> Huhtinen-Hild\u00e9n, L. 2023. Musiikkikasvatus osallisuuden, merkitysten ja mahdollisuuksien maisemassa. Teoksessa M-L. Juntunen & H. Partti (toim.)\u00a0Musiikkikasvatus muutoksessa.\u00a0<\/em>Helsinki: Taideyliopisto, 289\u2013311.<\/p>\n 2. CuWeRE. Kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen osaamiskeskittym\u00e4.<\/strong><\/a><\/p>\n 3.<\/a> Leemann, L., Martelin, T., Koskinen, S., H\u00e4rk\u00e4nen, T. & Isola, A-M. 2021.\u00a0Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale.<\/strong><\/a>\u00a0Journal of Human Development and Capabilities<\/em>.<\/p>\n 4. Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., L\u00e4\u00e4peri, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mit\u00e4 osallisuus on? Osallisuuden viitekehyst\u00e4 rakentamassa. Ty\u00f6paperi 33\/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/p>\n 5.<\/a> Huhtinen-Hild\u00e9n 2023<\/p>\n 6.<\/a> Huhtinen-Hild\u00e9n, L. & Isola, A-M. 2020. Systemaattisista havainnoista vaikutusten todentamiseen: Havainnointimalli luovaan ryhm\u00e4toimintaan.<\/strong><\/a>\u00a0Tutkimuksesta tiiviisti 37\/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.<\/p>\n 7. Huhtinen-Hild\u00e9n, L. & Pitt, J. 2018. Taking a learner-centred approach to music education. Pedagogical pathways. Abindgon: Routledge.<\/p>\n 8. Saarikallio, S. 2023. Musiikin tunnekokemukset toimijuuden ja hyvinvoinnin rakentajina. Teoksessa M-L. Juntunen & H. Partti (toim.) Musiikkikasvatus muutoksessa.\u00a0<\/em>Helsinki: Taideyliopisto, 135\u2013146.<\/p>\n 9.<\/a> Esimerkiksi YK:n yleissopimukset kansalais- ja poliittisista oikeuksista; taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisist\u00e4 oikeuksista; lasten oikeuksista ja vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksista k\u00e4sittelev\u00e4t artikloissaan oikeuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin sek\u00e4 itsens\u00e4 ja yhteis\u00f6jen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n 10.<\/a> Juntunen, M-L. & Kivij\u00e4rvi, S. 2019. Opetuksen saavutettavuuden lis\u00e4\u00e4minen taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa.<\/strong><\/a> Finnish Journal of Music Education 22<\/em>(1\u20132),\u00a070\u201387.<\/p>\n 11. Kivij\u00e4rvi, S. & Rautiainen, P. 2020. Contesting music education policies through the concept of reasonable accommodation: Teacher autonomy and equity enactment in Finnish music education.<\/strong><\/a>\u00a0Research Studies in Music Education 43<\/em>(2), 91\u2013109.<\/p>\n 12. Kivij\u00e4rvi, S. 2021. Towards equity in music education through reviewing policy and teacher autonomy.<\/a> Doctoral dissertation. Studia Musica 88. Sibelius Academy, University of the Arts Helsinki.<\/p>\n 13.<\/a> Ks. Huhtinen-Hild\u00e9n & Isola 2020<\/p>\n 14.<\/a> Ks. DeNora, T. & Ansdell, A. 2014. What Can\u2019t Music Do? Psychology of Well Being<\/em> 4<\/em>(23), 3\u201310.<\/p>\n 15. Ks. Huhtinen-Hild\u00e9n, L. 2014. Perspectives on professional use of arts and arts-based methods in elderly care.<\/strong><\/a>\u00a0Arts & Health: An International Journal for Research, Policy and Practice<\/em>.<\/p>\n 16. Ks. Huhtinen-Hild\u00e9n 2023<\/p>\n 17. Ks. Raw, A., Lewis, S., Russell, A. & Macnaughton, J. 2012. A hole in the heart: Confronting the drive for evidence-based impact research in arts and health.<\/strong><\/a>\u00a0Arts & Health 4<\/em>(2), 97\u2013108.<\/p>\n 18. Ks. Saarikallio 2023<\/p>\n 19.<\/a> Huhtinen-Hild\u00e9n, L. & Isola, A-M. 2019.\u00a0Reconstructing Life Narratives through Creativity in Social Work.<\/strong><\/a>\u00a0Cogent Social Sciences<\/em>, 5<\/em>(1).<\/p>\n 20.<\/a> Huhtinen-Hild\u00e9n 2014<\/p>\n 21. Huhtinen-Hild\u00e9n 2023<\/p>\n 22.<\/a> Esim. Huhtinen-Hild\u00e9n 2014<\/p>\n 23. Esim. Koivisto, T-A. 2022. The (Un)Settled Space of Healthcare Musicians: Hybrid Music Professionalism in the Finnish Healthcare System<\/strong><\/a>. Doctoral dissertation. Studia Musica 89. Sibelius Academy of the University of the Arts Helsinki.<\/p>\n 24. Esim. Tammela, A. 2022. Kansakoululaisen lauluaarteisto: j\u00e4lleen-rakennusajalta tutut laulut ik\u00e4ihmisten laulu-kokemuksissa ja muistoissa. V\u00e4it\u00f6skirja. JYU Dissertations 481. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n 25. Esim. T\u00e4hti, T. 2022. Pienet teot, suuri hurma. Toimijuus kulttuurisessa vanhusty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/a>. V\u00e4it\u00f6skirja. Studia Musica 91. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.<\/p>\n 26.<\/a> Huhtinen-Hild\u00e9n 2023<\/p>\n 27. Ks. Foster, R., Salonen, A. O. & Sutela, K. 2022. Taidekasvatuksen ekososiaalinen kehys: kohti kest\u00e4vyystietoista el\u00e4m\u00e4norientaatiota. Kasvatus\u00a053<\/em>(2), 118\u2013129.<\/p>\nMik\u00e4 vaikuttaa osallisuuden kokemukseen?<\/h2>\n
\n
Taide osana el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja arkea<\/h2>\n
Huomio osallisuuden kokemuksia edist\u00e4v\u00e4n taidetoiminnan pedagogiikkaan<\/h2>\n
Laajempaa horisonttia kulttuuripolitiikkaan<\/h2>\n
Kirjoittajat:<\/h2>\n
\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n