Raudan fysiologiaa<\/strong><\/h4>\nAloitetaan muutamista perusasioista. On hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t asiat raudan fysiologista. Sen j\u00e4lkeen on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 raudanpuutteeseen liittyv\u00e4t oireet ja osaa tunnistaa riskiryhm\u00e4t. Rauta on kaikille el\u00e4ville soluille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n hivenaine. Elimist\u00f6ss\u00e4 eniten rautaa on punasoluissa, niiden esiasteissa, lihaksissa myoglobiinissa ja rautavarastoissa ferritiiniin sitoutuneena. DNA:n kahdentumiseen ja sen korjausmekanismeihin tarvitaan my\u00f6s rautaa ja siksi jakautuvat solut k\u00e4rsiv\u00e4t helposti raudanpuutteesta. Lapsilla se saattaa n\u00e4ky\u00e4 kasvu- ja kehitysh\u00e4iri\u00f6in\u00e4. Aikuisilla se aiheuttaa etenkin epiteelisolukon h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 eli iho ja limakalvot k\u00e4rsiv\u00e4t monenlaisista ongelmista. Energian tuotanto eli ATP:n valmistukseen tarvitaan rautaa: kolme nelj\u00e4st\u00e4 hengitysketjun entsyymist\u00e4 on raudasta riippuvaisia. Niinp\u00e4 raudanpuute n\u00e4kyy energian tuotannon heikkoutena mik\u00e4 puolestaan ilmeen paljon energiaa kuluttavissa kudoksissa kuten keskushermostossa ja lihaksistossa (my\u00f6s syd\u00e4men toiminnassa). Kun rautavarastot tyhjenev\u00e4t (Ferritiini <30 \u00b5g\/l), pystyy luuydin viel\u00e4 toimimaan normaalisti koska erytroblastit pystyv\u00e4t ottamaan verest\u00e4 rautaa muita kudoksia tehokkaammin. Erytroblastien TfR1-reseptorien tiheys on selv\u00e4sti suurempi kuin muissa kudoksissa. Muut kudokset alkavat k\u00e4rsi\u00e4 raudanpuutteesta jo paljon ennen anemian kehittymist\u00e4 ja itse asiassa anemia on vain pieness\u00e4 osassa raudanpuutetta.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-content\/uploads\/sites\/23\/2024\/09\/punasolut.jpg\")
<\/strong><\/p>\nRautavarastoja kuvaa parhaiten seerumin (tai plasman) ferritiinipitoisuus. Normaalin ferritiinin alrajana pidet\u00e4\u00e4n ferritiiarvoa 50 \u00b5g\/l. Kun ferritiini on 30 \u00b5g\/l tai alle, ovat rautavarastot silloin tyhj\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 raja-arvo onkin herkin ja spesifisin raudanpuutteen mittari.[1]<\/a> TfR on harvoin koholla edes raudanpuuteanemiassa ja se onkin liian ep\u00e4herkk\u00e4 ja ep\u00e4spesifinen raudanpuutteen mittari. Yleens\u00e4 raudanpuutteen oireita alkaa ilmaantumaan viimeist\u00e4\u00e4n, kun ferritiini on alle t\u00e4m\u00e4n raja-arvon. Usein raudanpuutteen oireet ilmaantuvat jo aiemmin, kun ferritiiniarvo on alle tason 50-60 \u00b5g\/l. Yli 65-vuotiailla ja kroonisia sairauksia sairastavilla raudanpuutteen raja-arvona pidet\u00e4\u00e4n ferritiiniarvoa alle 100 \u00b5g\/l. Itsell\u00e4ni ferritiini on ollut liki 300 ja er\u00e4\u00e4ll\u00e4 mieskollegallani 400 \u00b5g\/l. Kun olen v\u00e4hent\u00e4nyt viime vuosina selv\u00e4sti punaisen lihan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, on ferritiiniarvoni laskenut l\u00e4hemm\u00e4ksi arvoa 200 \u00b5g\/l. Menstruoivilla naisilla ferritiini on usein varsin matala, tasolla 15-50 \u00b5g\/l eik\u00e4 arvot alle 15 \u00b5g\/l ole harvinaisia. T\u00e4m\u00e4n todistaa naisten ferritiinin viitearvon alaraja, joka on laboratoriosta riippuen 10-15 \u00b5g\/l. Lapsilla t\u00e4m\u00e4 viitealueen alaraja on niinkin matala kuin 6 \u00b5g\/l mik\u00e4 kertoo kasvavan lapsen suuresta raudantarpeesta ja raudanpuutteen yleisyydest\u00e4 heill\u00e4kin. Raudanpuutteen riskiryhmill\u00e4 ferritiinin viitealuen alaraja on patologisen matala koska raudanpuute on n\u00e4iss\u00e4 ryhmiss\u00e4 hyvin yleist\u00e4. Viitealue on siis eri asia kuin tavoiteltava normaalitaso. T\u00e4m\u00e4 koskee kaikkia laboratorioarvoja, jotka jotenkin liittyv\u00e4t rautaan (esim. Hb, MCV ja MCH). Kyll\u00e4 ferritiini saisi kaikilla ihmisill\u00e4 olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 30 \u00b5g\/l ja jotta olisi edes niukat rautavarastot niin mielell\u00e4\u00e4n yli 50 \u00b5g\/l.<\/p>\nRaudanpuute voidaan jakaa kolmeen vaikeusasteeseen:<\/p>\n
\n- Vaikeusaste 1 \u2013 on raudanpuutteen oireita, Hb-arvo on normaali (yksil\u00f6llinen oma normaalitaso) ja ferritiini on yli 30 \u00b5g\/l.<\/li>\n
- Vaikeusaste 2 \u2013 on raudanpuutteen oireita, Hb-arvo on normaali (yksil\u00f6llinen oma normaalitaso) ja ferritiini on alle 30 \u00b5g\/l.<\/li>\n
- Vaikeusaste 3 eli vaikein raudanpuute \u2013 on oireita, Hb on laskenut normaalitasosta ja ferritiini on <30 \u00b5g\/l.<\/li>\n<\/ol>\n
On siis yleisesti jo oppikirjatasolla hyv\u00e4ksytty tosiasia, jonka my\u00f6s kokenut raudanpuutetta hoitava kliinikko voi vahvistaa, ett\u00e4 voi olla oireinen (jopa ty\u00f6kyvytt\u00f6myytt\u00e4 aiheuttava) raudanpuute vaikka Hb-arvo olisi normaali. Valitettavasti meill\u00e4 on vallalla k\u00e4sitys, ett\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 mitata ferritiini\u00e4 ellei potilaalla ole anemiaa. Kuulemani mukaan ferritiinin mittaaminen on kielletty l\u00e4hes kaikissa Suomen terveyskeskuksissa, ellei potilaalla ole anemiaa. T\u00e4llaisille ohjeille ei olemassa mit\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 perusteita.<\/p>\n
Raudanpuute yleist\u00e4 naisten keskuudessa<\/strong><\/h4>\nSuomalaisen tutkimuksen mukaan, jossa tutkittiin terveiden nuorten naisten rauta-arvoja ja joilta raudanpuutteen riskitekij\u00e4t oli poissuljettu, oli noin 70 %:lla hyvin niukat tai t\u00e4ysin tyhj\u00e4t rautavarastot kun rautavarastoja arvioitiin luuydinaspiraatin rautav\u00e4rj\u00e4yksen perusteella[2]<\/a>. Heill\u00e4 ferritiini oli 26 \u00b5g\/l. Lopuilla 30 %:lla, joilla oli todettavissa riitt\u00e4v\u00e4ksi arvioidut rautavarastot, ferritiini oli 114 \u00b5g\/l. N\u00e4iden kahden ryhm\u00e4n Hb-arvo oli t\u00e4sm\u00e4lleen sama. Israelin armeijaan pyrkivien vapaaehtoisten nuorten naisten keskuudessa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 77 %:lla ferritiini oli alle 20 \u00b5g\/l.[3]<\/a> T\u00e4st\u00e4 voidaan vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 ainakin 80 %:lla ferritiinin t\u00e4ytyi olla <30 \u00b5g\/l. Raudanpuuteanemiaa oli 10 %:lla.<\/p>\n <\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-content\/uploads\/sites\/23\/2024\/09\/veistos.png\")
<\/p>\n
N\u00e4iden tutkimusten perusteella voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 raudanpuute on hyvin yleist\u00e4 terveiden nuorten naisten keskuudessa ja ett\u00e4 vain pienell\u00e4 osalla raudanpuutteisista on anemia. Opittiin my\u00f6s, ett\u00e4 Hb-arvoa tutkimalla ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kuka on raudanpuutteinen ja kuka ei ole. N\u00e4htiin my\u00f6s, ett\u00e4 kun rautavarastot ovat tyhj\u00e4t on ferritiini <30 \u00b5g\/l (suomalaisessa tutkimuksessa siis 26 \u00b5g\/l) ja kun rautavarastoja on riitt\u00e4v\u00e4sti, ferritiini on yli 100 \u00b5g\/l. Raudanpuute ei siis ole muoti-ilmi\u00f6 vaan maailman yleisimpi\u00e4 terveysongelmia.<\/p>\n
Raudanpuuteanemiaakaan (vaikeusaste 3) ei usein tunnisteta, jos tarkkaillaan vain yksitt\u00e4ist\u00e4 potilaan Hb-arvoa ja Hb:n viitearvoja. Suomessahan Hb:n viitealueen alaraja naisilla on vain 117 g\/l. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei ole kuitenkaan normaali Hb-arvo koska WHO:n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan naisella on anemia, kun Hb-arvo on alle 120 g\/l. Koska naisilla on usein raudanpuute (tutkimusten mukaan noin 80 %:lla) ja sen seurauksena usein my\u00f6s omaa normaalitasoa matalampi Hb-arvo, on naisten Hb:n viitearvot matalammat kuin miesten arvot. Jos naisten Hb tutkitaan niin, ett\u00e4 raudanpuute on poissuljettu (esim. ferritiini >50 ja Trfesat yli 25 %) olisi naisten Hb:n viitearvot todenn\u00e4k\u00f6isesti yht\u00e4 hyv\u00e4t kuin miehill\u00e4kin, En tied\u00e4 onko asiaa tutkittukin, mutta oman kokemukseni mukaan yleens\u00e4 naisten Hb-arvo on raudanpuutteen korjaamisen j\u00e4lkeen tasolla 135-160 g\/l eli yht\u00e4 hyv\u00e4 kuin miehill\u00e4. Mielest\u00e4ni paras anemian m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 on yksil\u00f6llinen siten, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on anemia, kun Hb laskee yli 20 yksikk\u00f6\u00e4 omasta normaalitasosta. Siisp\u00e4 naisella, jolla Hb on normaalisti 160 g\/l, on anemia kun, Hb laskee <140 g\/l. T\u00e4t\u00e4 ei tietysti voida soveltaa laajemmin v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 koska varsinkaan naisten normaali Hb-arvo ei ole tiedossa ja se selvi\u00e4\u00e4kin vasta kun raudanpuute on hoidettu pois.<\/p>\n
Opettavainen potilastapaus<\/strong><\/h4>\nAnnan esimerkin omasta naispotilaastani, jolle ilmaantui voimakas v\u00e4symys ja lukuisia muitakin oireita ja t\u00e4m\u00e4 johtavassa asemassa oleva naishenkil\u00f6 muuttui ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4ksi. Oireiden perusteella h\u00e4n ep\u00e4ili raudanpuutetta ja hakeutui l\u00e4\u00e4k\u00e4riin, joka sanoi: \u201dei sinulla ainakaan raudanpuutetta ole koska se ei aiheuta tuollaisia oireita ja hemoglobiinisi on 130 g\/l eli normaali.\u201d H\u00e4nelle tarjottiin masennusdiagnoosia kuten valitettavan usein raudanpuutteesta k\u00e4rsiville tarjotaan. Nainen hakeutui toisen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle. Lis\u00e4tutkimuksissa todettiin, ett\u00e4 h\u00e4nen ferritiiniarvonsa oli alle 10 \u00b5g\/l eli h\u00e4nell\u00e4 oli huomattava raudanpuute, joka selitti h\u00e4nen oireensa ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myytens\u00e4. Kokemukseni mukaan liki kaikki ihmiset, joiden ferritiiniarvo on alle 10 \u00b5g\/l, ovat ty\u00f6kyvytt\u00f6mi\u00e4, oli anemiaa tai ei. H\u00e4n sai rautainfuusion ja kaksi viikkoa my\u00f6hemmin h\u00e4nen yli 10 oirettaan v\u00e4istyiv\u00e4t ja ty\u00f6kyky palasi ennalleen. Ilmeni my\u00f6s, ett\u00e4 raudanpuutteen korjaamisen j\u00e4lkeen h\u00e4nen Hb-arvonsa oli 160 g\/l. H\u00e4nen ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden aiheuttanutta raudanpuuteanemiaansa ei siis onnistuttu diagnostisoimaan koska A) ei tunnistettu raudanpuutteen oireita ja B) kun tarkasteltiin vain potilaan Hb-arvoa, joka oli \u201dviitteiss\u00e4\u201d.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-content\/uploads\/sites\/23\/2024\/09\/woman-358767_1920.jpg\")
<\/strong><\/p>\nRaskaus ja raudanpuute<\/strong><\/h4>\nRaskauden aikana naisen raudantarve lis\u00e4\u00e4ntyy noin 800 mg:lla mik\u00e4 vastaa 1-2 vuoden koko aikuisen elimist\u00f6n raudantarvetta. T\u00e4m\u00e4 tulee siis 9 kk aikana normaalin raudantarpeen lis\u00e4ksi. Mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n raskaana olevien naisten ja heid\u00e4n lastensa rauta-arvoista. Suomalaisen tutkimuksen mukaan raskausviikolla 16 noin 2\/3:lla oli joko tyhj\u00e4t tai niukat rautavarastot ja 1\/3:lla oli riitt\u00e4v\u00e4t rautavarastot.[4]<\/a> Tutkimuksessa puolet raskaana olevista naisista sai ferrosulfaattia 200 mg p\u00e4ivitt\u00e4in raskausviikosta 16 alkaen koko loppuraskauden ajan ja viel\u00e4 kuukauden ajan synnytyksen j\u00e4lkeen. Toiset 50 % tutkimukseen osallistuneista ei saanut lis\u00e4rautaa.<\/p>\nTutkimustuloksia: Loppuraskaudessa (rv 36) kailla naisilla, jotka eiv\u00e4t saaneet lis\u00e4rautaa oli joko tyhj\u00e4t (80 %) tai niukat (20 %) rautavarastot luuytimess\u00e4. Rautasubstituutiota saaneista naisista loppuraskaudessa 43 %:lla oli tyhj\u00e4t rautavarastot, 14 %:lla niukat rautavarastot ja 43 %:lla riitt\u00e4v\u00e4t rautavarastot. Niill\u00e4 naisilla, joilla oli tyhj\u00e4t rautavarastot, ferritiini oli 33 ja kun rautavarastot olivat\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 riitt\u00e4v\u00e4t, ferritiini oli 99 \u00b5g\/l. Kaikilla naisilla, jotka eiv\u00e4t saaneet rautasubstituutiota oli matalat ferritiiniarvot (21 \u00b5g\/l, vaihteluv\u00e4li12-35) kun taas rautalis\u00e4\u00e4 saaneilla ferritiiniarvot olivat selv\u00e4sti suuremmat (63 \u00b5g\/l, vaihteluv\u00e4li 43-92). Rautalis\u00e4\u00e4 saaneilla Hb oli korkeampi raskausviikolla 36\u00a0(127 g\/l) ja synnytysvaiheessa (132 g\/l) kuin niill\u00e4, jotka eiv\u00e4t saaneet lis\u00e4rautaa (vastaavat arvot 110 g\/l ja 111 g\/l). Synnytysvaiheessa rautaa saaneilla oli siis 21 g\/l korkeampi Hb-arvo kuin niill\u00e4, jotka eiv\u00e4t saaneet lis\u00e4rautaa. Rautalis\u00e4\u00e4 saaneilla oli my\u00f6s korkeammat MCV-, MCH- ja Trfesat-arvot kuin niill\u00e4, jotka eiv\u00e4t saanet rautaa. Voidaan siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 niill\u00e4 odottavilla naisilla, jotka eiv\u00e4t saaneet lis\u00e4rautaa oli synnytysvaiheessa raudanpuuteanemia. Tutkijoiden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s oli, ett\u00e4 Suomessa pit\u00e4\u00e4 antaa kaikille odottaville naisille rautaa raskauden aikana raudanpuuteanemian ehk\u00e4isemiseksi.<\/p>\n
\u00a0<\/strong>Raudanpuute siirtyy \u00e4idilt\u00e4 vauvalle<\/strong><\/h4>\nEm. tutkijat huomasivat toisessa tutkimuksessa, ett\u00e4 raudanpuutteisten \u00e4itien lapset syntyiv\u00e4t tilastollisesti merkitsev\u00e4sti matalammalla ferritiiniarvolla (222 \u00b5g\/l) kuin ei-raudanpuutteisten \u00e4itien lapset (324 \u00b5g\/l). Kuusi kuukautta my\u00f6hemmin ensimm\u00e4isen ryhm\u00e4n lasten ferritiini oli 99 \u00b5g\/l ja j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 150 \u00b5g\/l. Odottavan \u00e4idin raudanpuute n\u00e4kyy siis my\u00f6s h\u00e4nen lapsensa ferritiniarvossa.<\/p>\n
Useissa tutkimuksissa on osoitettu, ett\u00e4 odottavan \u00e4idin raudanpuute alkuraskaudessa lis\u00e4\u00e4 ennenaikaisen synnytyksen riski\u00e4. Ennenaikaisuuteen liittyy erilaisia vastasyntyneen terveysriskej\u00e4. Odottavan \u00e4idin anemialla matalilla vastasyntyneen Apgarpisteill\u00e4 on joissakin tutkimuksissa todettu yhteys. Toisaalta on osoitettu, ett\u00e4 odottavan \u00e4idin rautasubstituution seurauksena syntyneen vauvan Apgar-pisteet ovat olleet merkitsev\u00e4sti korkeammat kuin niiden \u00e4itien vastasyntyneill\u00e4, jota eiv\u00e4t saanet rautasubstituutiota. Odottavan naisten rautasubstituution on osoitettu nostavan ferritiini\u00e4 ja \u00e4idin Hb-arvoa.<\/p>\n
Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vastasyntyneiden rautavarastot ovat paremmat kuin koskaan my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. N\u00e4in pit\u00e4\u00e4kin olla koska imetyksen aikana vauvat eiv\u00e4t saa rautaa \u00e4idin maidosta ja heid\u00e4n t\u00e4ytyy p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 raskauden aikana saamillaan rautavarastoilla. Esimerkiksi vastasyntyneiden tytt\u00f6vauvojen ferritiinin viitealueen yl\u00e4raja (HUSLAB) on 515 \u00b5g\/l (viitealueen alaraja 6 \u00b5g\/l!) ja se laskee jyrk\u00e4sti 6 ensimm\u00e4isen kuukauden aikana ja on 7-8 kk ik\u00e4isill\u00e4 en\u00e4\u00e4 45 \u00b5g\/l. T\u00e4m\u00e4 jyrkk\u00e4 lasku kuvastaa imev\u00e4isten hyvin suurta raudantarvetta. Ensimm\u00e4isen elinvuoden aikana imev\u00e4iset komikertaistavat kehon painon ja hemoglobiinimassansa. On helppo arvata, ett\u00e4 jos raudanpuutteisen \u00e4idin vauva syntyy 100 yksikk\u00f6\u00e4 matalammalla ferritiiniarvolla kuin ei-raudanpuutteisen \u00e4idin vauva, niin osa heist\u00e4 on raudanpuutteisia 3-12 kk ik\u00e4isin\u00e4. Mitenk\u00f6h\u00e4n mahtaa k\u00e4yd\u00e4 niille vauvoille, jotka syntyv\u00e4t ferritiinarvolla 100 tai alle sen? Silloin vauvallakin on raudanpuutteen oireita kenties jo muutaman kuukauden i\u00e4ss\u00e4: kuiva iho (vaippaihottuma), koliikki (aikuisella raudanpuutteisella IBS), voimakas pulauttelu (aikuisella refluksitauti) ja uniongelmat. Lis\u00e4ksi voi olla kasvukipuja, jota voivat johtuvat raudanpuutteesta. Koska Hb-arvo ei paljasta raudanpuutetta, j\u00e4\u00e4 se yleens\u00e4 hoitamatta. Sen seurauksen my\u00f6hemmin voi ilmaantua erilaisia kognitiivisia ongelmia kuten keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa lapsi todenn\u00e4k\u00f6isesti ohjataan lastenpsykiatrille ja tehd\u00e4\u00e4n ADD- tai ADHD-diagnoosi. Ainakin aikuisille radanpuutteisille tehd\u00e4\u00e4n usein n\u00e4it\u00e4 diagnooseja.<\/p>\n
Raudanpuute aiheuttaa lukuisia oireita \u2013 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n v\u00e4symyst\u00e4<\/strong><\/h4>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-content\/uploads\/sites\/23\/2024\/09\/vasyny.png\")
<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa raudanpuutteen keskeisimm\u00e4t oireet, joita ovat: v\u00e4symys, heikentyneet kognitiiviset toiminnot, heikentynyt muisti, huono keskittymiskyky, \u00e4rtyisyys, mielialan lasku, unih\u00e4iri\u00f6t, p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky, hengenahdistus, kuivat limakalvot, suupielten halkeilu, palantunne<\/p>\n
kurkussa, nielemisvaikeudet, IBS-tyyppiset oireet, pahoinvointi, heikentynyt ruokahalu, kylm\u00e4t raajat, huimaus, heikentynyt kuulo, korvien suhina (tinnitus), lapsettomuusongelmat, kuukautiskierron h\u00e4iri\u00f6t, lihaskivut, turvotukset, painon nousu, heikentynyt rasituksen sieto, korkea leposyke, nopea sykkeen nousu rasituksessa, rytmih\u00e4iri\u00f6tuntemukset, joskus lepohengenahdistustakin, levottomat raajat (etenkin jalat, mutta joskus my\u00f6s k\u00e4det), Kuivat limakalvot, kuiva iho, muut iho-ongelmat kuten akne, huonolaatuiset hiukset, hiusten runsas irtoaminen, joskus muidenkin karvojen irtoaminen. Klassinen pica-oire on varsin harvinainen, mutta joskus saattaa esiinty\u00e4 erikoisia mielihaluja joihinkin ruoka-aineisiin tai tuoksuihin (kuten m\u00e4ntynestesaippuaan tai bensiiniin).<\/p>\n
Tyypillisesti oireisessa raudanpuutteessa on yli 10 n\u00e4ist\u00e4 oireista. Hakeutuessaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin n\u00e4m\u00e4 potilaat kirjoittavat lukuisat oireensa huonontuneen muistinsa vuoksi, viisasti kyll\u00e4kin, paperille. L\u00e4\u00e4k\u00e4rin kannattaa kirjata n\u00e4m\u00e4 oireet mahdollisimman tarkasti sairauskertomukseen, jotta niiden korjautumista voidaan seurata raudanpuutteen hoidon aikana. Ne oireet, jotka eiv\u00e4t parane rautasubstituution my\u00f6t\u00e4 (usein kaikki v\u00e4istyv\u00e4t), saattavat johtua jostakin muusta syyst\u00e4. Mit\u00e4 matalampi ferritiini, sit\u00e4 enemm\u00e4n oireita. Usein potilaat ovat ty\u00f6kyvytt\u00f6mi\u00e4, kun ferritiini on alle 20 \u00b5g\/l.<\/p>\n
Milloin on syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 raudanpuutetta?<\/strong><\/h4>\nMielest\u00e4ni kenellekk\u00e4\u00e4n (ei ainakaan menstruoiville naisille eik\u00e4 kasvaville lapsille) ei pit\u00e4isi tehd\u00e4 masennus- ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6- tai ADD\/ADHD-diagnoosia ennen kuin raudanpuute on poissuljettu, koska on iso vaara, ett\u00e4 oireinen raudanpuute sekoitetaaan em. diagnooseihin. T\u00e4ss\u00e4 olisi tietysti my\u00f6s kliinisen tutkimuksen paikka, mik\u00e4li raudanpuutteen ja em. diagnoosien yhteytt\u00e4 ei ole tarkemmin selvitetty.<\/p>\n
Oireisilta lapsilta, alkuraskaudessa naisilta, verenluovuttajilta ja muilta raudanpuutteen riskiryhmiin kuuluvilta varsinkin jos heill\u00e4 on raudanpuutteeseen sopivia oireita, tulisi tutkia S\/P -ferritiini (mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s PVK+T, CRP, ja Trfesat) ja jos se on tilanteeseen n\u00e4hden matala eli <30-50 \u00b5g\/l (esim. raskaana olevilla ja verenluovuttajilla <80 \u00b5g\/l), tulisi aloittaa rautasubstituutio ja seurata ferritiiniarvoja. Hyv\u00e4 tavoiteaso oireista raudanpuutetta hoidettaessa on yli 80 \u00b5g\/l.<\/p>\n
Kuinka tulisi ehk\u00e4ist\u00e4 raudanpuutetta?<\/strong><\/h4>\nEdell\u00e4 mainittuhin tutkimustuloksiin viitaten tulisi kaikille raskaana oleville aloittaa rautasubstituutio esim. 100 mg x 1ensimm\u00e4isell\u00e4 neuvolak\u00e4ynnill\u00e4. Olisi harkittava suurempaakin rautasubstituutiota, mik\u00e4li ferritiini on matala (esim. <60 \u00b5g\/l). Oireinen raudanpuute pit\u00e4\u00e4 aina hoitaa my\u00f6s raskauden aikana, ensisijaisesti po. raudalla ja jos se ei onnistu esimerkiksi vatsavaivojen vuoksi, niin sitten on annettava rautainfuusio huolimatta Hb-arvosta. On erikoista, ett\u00e4 Suomessa ei suostuta antamaa rautainfuusiota oireiselle raskaana olevalle naiselle, joka ei sied\u00e4 po. rautaa, ellei h\u00e4nen Hb-arvonsa ole <80 g\/l. Kyseh\u00e4n ei ole anemian hoidosta vaan raudanpuutteen hoidosta.<\/p>\n
Olisi hyv\u00e4, jos Suomessa saataisiin aikaiseksi raudanpuutteen diagnostiikasta, hoidosta ja profylaktisesta raudan antamisesta kansalliset suositukset (k\u00e4yp\u00e4hoito-ohje), jossa eri riskiryhmien kulloisetkin fysiologiset tilanteet huomioidaan erikseen. Aloittaisin ensiksi n\u00e4m\u00e4 ohjeistukset neuvoloista (\u00e4itiysneuvolat ja lastenneuvolat). Raudanpuutteen ennaltaehk\u00e4isyyn ja hoitoon onkin olemassa kansainv\u00e4lisi\u00e4 ohjeita erilaisten sairauksien ja kirurgisten toimenpiteiden osalta.<\/p>\n
Nutritional Anemia Consultative Group (INACG) ja WHO suosittelevat kaikille naisille raskauden aikana rautasubstituutiota (60 mg rautaa\/vrk) kuuden kuukauden ajan joko ensimm\u00e4isest\u00e4 neuvolak\u00e4ynnist\u00e4 tai toisen trimesterin alusta.[5]<\/a>,<\/sup>[6]<\/a> Normaalipainoisina syntyneille lapsille suositellaan p\u00e4ivitt\u00e4in rautaa 12,5 mg 6-12 kk i\u00e4ss\u00e4. Lis\u00e4ksi n\u00e4ille riskiryhmille suositellaan foolihappolis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\u00a0<\/sub><\/p>\nL\u00e4hteet<\/h4>\n\n- Wintrobe\u2019s Clinical Hematology 14th Edition, 2018, Chapt. 25 Iron deficiency.<\/li>\n
- Puolakka J. Serum Ferritin in the Evaluation of Iron Status in Young Healthy Women. Acta Obstet Gynecol Scand. 1980;59(95 S):35-41.<\/li>\n
- Dubnov G, Foldes AJ, Mann G, Magazanik A, Siderer M, Constantini N. High Prevalence of Iron Deficiency and Anemia in Female Military Recruits. Mil Med. 2006;171(9):866-869.<\/li>\n
- Puolakka J, J\u00e4nne O, Pakarinen A, J\u00e4rvinen PA, Vihko R. Serum Ferritin as a Measure of Iron Stores During and After Normal Pregnancy with and Without Iron Supplements. Acta Obstet Gynecol Scand. 1980;59(s95):43-51.<\/li>\n
- Stolzfus, R.J. & Dreyfuss, M. (1998) Guidelines for the Use of Iron Supplementation to Prevent and Treat Iron Deficiency Anemia. International Nutritional Anemia Consultative Group (INACG). ILSI Press, Washington, DC.<\/li>\n
- WHO (2001) Iron Deficiency Anaemia: Assessment, Prevention and Control. WHO\/NHD\/01.3, World Health Organization, Geneva, Switzerland.<\/li>\n<\/ol>\n
<\/p>\n
Kirjoittaja<\/strong> LT Tom Widenius on Sis\u00e4tautien- ja kliinisen hematologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri<\/p>\n\u00a0<\/sub><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Raudanpuute on kokemukseni mukaan Suomessa huonosti tunnettu, hyvin yleinen terveysongelma, joka aiheuttaa siit\u00e4 k\u00e4rsiville paljon vaivoja ja usein my\u00f6s ty\u00f6kyvytt\u00f6myytt\u00e4. Raudanpuutetta, varsinkin ilman anemiaa, pidet\u00e4\u00e4n meill\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 muoti-ilmi\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 se ei tietenk\u00e4\u00e4n ole. Raudanpuutteen oireita ei useinkaan tunnisteta ja niit\u00e4 tutkitaan runsaasti eri erikoisalojen toimesta. Oireet sekoitetaan usein muihin sairauksiin ja niit\u00e4 hoidetaan monenlaisilla hoidoilla, […]<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":81,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[91,93,95,97],"class_list":["post-75","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-anemia","tag-ferritiini","tag-raskaudenaikainen-anemia","tag-raudanpuute"],"acf":[],"yoast_head":"\n
Raudanpuute \u2013 muoti-ilmi\u00f6k\u00f6? - K\u00e4til\u00f6kouluttaja - The Voice of Midwifery<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Raudanpuute \u2013 muoti-ilmi\u00f6k\u00f6? - K\u00e4til\u00f6kouluttaja - The Voice of Midwifery\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Raudanpuute on kokemukseni mukaan Suomessa huonosti tunnettu, hyvin yleinen terveysongelma, joka aiheuttaa siit\u00e4 k\u00e4rsiville paljon vaivoja ja usein my\u00f6s ty\u00f6kyvytt\u00f6myytt\u00e4. Raudanpuutetta, varsinkin ilman anemiaa, pidet\u00e4\u00e4n meill\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 muoti-ilmi\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 se ei tietenk\u00e4\u00e4n ole. Raudanpuutteen oireita ei useinkaan tunnisteta ja niit\u00e4 tutkitaan runsaasti eri erikoisalojen toimesta. Oireet sekoitetaan usein muihin sairauksiin ja niit\u00e4 hoidetaan monenlaisilla hoidoilla, […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"K\u00e4til\u00f6kouluttaja - The Voice of Midwifery\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-10-08T21:00:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-10-01T07:29:52+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-content\/uploads\/sites\/23\/2024\/09\/rauta1-1.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1107\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"328\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"K\u00e4til\u00f6kouluttajan bloggaajat\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"K\u00e4til\u00f6kouluttajan bloggaajat\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"K\u00e4til\u00f6kouluttajan bloggaajat\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/12e11a3cfefbc4aba03afe41db756927\"},\"headline\":\"Raudanpuute \u2013 muoti-ilmi\u00f6k\u00f6?\",\"datePublished\":\"2020-10-08T21:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2024-10-01T07:29:52+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/\"},\"wordCount\":2665,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/23\\\/2024\\\/09\\\/rauta1-1.png\",\"keywords\":[\"anemia\",\"ferritiini\",\"raskaudenaikainen anemia\",\"Raudanpuute\"],\"articleSection\":[\"Henkil\u00f6st\u00f6\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/\",\"name\":\"Raudanpuute \u2013 muoti-ilmi\u00f6k\u00f6? - K\u00e4til\u00f6kouluttaja - The Voice of Midwifery\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/23\\\/2024\\\/09\\\/rauta1-1.png\",\"datePublished\":\"2020-10-08T21:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2024-10-01T07:29:52+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/12e11a3cfefbc4aba03afe41db756927\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/23\\\/2024\\\/09\\\/rauta1-1.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/23\\\/2024\\\/09\\\/rauta1-1.png\",\"width\":1107,\"height\":328},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/2020\\\/10\\\/09\\\/raudanpuute-muoti-ilmioko\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Raudanpuute \u2013 muoti-ilmi\u00f6k\u00f6?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/\",\"name\":\"K\u00e4til\u00f6kouluttaja - The Voice of Midwifery\",\"description\":\"Keskusteluja k\u00e4til\u00f6ty\u00f6st\u00e4, -koulutuksesta ja -tieteest\u00e4\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/12e11a3cfefbc4aba03afe41db756927\",\"name\":\"K\u00e4til\u00f6kouluttajan bloggaajat\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3cc561481a7f03a45459d1557e23ba1486be37fc1ac450c7df2f37f36bfeda76?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3cc561481a7f03a45459d1557e23ba1486be37fc1ac450c7df2f37f36bfeda76?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3cc561481a7f03a45459d1557e23ba1486be37fc1ac450c7df2f37f36bfeda76?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"K\u00e4til\u00f6kouluttajan bloggaajat\"},\"description\":\"ovat Metropolian k\u00e4til\u00f6ty\u00f6n opettajia ja asiantuntijoita.\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.metropolia.fi\\\/katilokouluttaja\\\/author\\\/kondh\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Raudanpuute \u2013 muoti-ilmi\u00f6k\u00f6? - K\u00e4til\u00f6kouluttaja - The Voice of Midwifery","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Raudanpuute \u2013 muoti-ilmi\u00f6k\u00f6? - K\u00e4til\u00f6kouluttaja - The Voice of Midwifery","og_description":"Raudanpuute on kokemukseni mukaan Suomessa huonosti tunnettu, hyvin yleinen terveysongelma, joka aiheuttaa siit\u00e4 k\u00e4rsiville paljon vaivoja ja usein my\u00f6s ty\u00f6kyvytt\u00f6myytt\u00e4. Raudanpuutetta, varsinkin ilman anemiaa, pidet\u00e4\u00e4n meill\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 muoti-ilmi\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 se ei tietenk\u00e4\u00e4n ole. Raudanpuutteen oireita ei useinkaan tunnisteta ja niit\u00e4 tutkitaan runsaasti eri erikoisalojen toimesta. Oireet sekoitetaan usein muihin sairauksiin ja niit\u00e4 hoidetaan monenlaisilla hoidoilla, […]","og_url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/","og_site_name":"K\u00e4til\u00f6kouluttaja - The Voice of Midwifery","article_published_time":"2020-10-08T21:00:00+00:00","article_modified_time":"2024-10-01T07:29:52+00:00","og_image":[{"width":1107,"height":328,"url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-content\/uploads\/sites\/23\/2024\/09\/rauta1-1.png","type":"image\/png"}],"author":"K\u00e4til\u00f6kouluttajan bloggaajat","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"K\u00e4til\u00f6kouluttajan bloggaajat","Arvioitu lukuaika":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/"},"author":{"name":"K\u00e4til\u00f6kouluttajan bloggaajat","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/#\/schema\/person\/12e11a3cfefbc4aba03afe41db756927"},"headline":"Raudanpuute \u2013 muoti-ilmi\u00f6k\u00f6?","datePublished":"2020-10-08T21:00:00+00:00","dateModified":"2024-10-01T07:29:52+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/"},"wordCount":2665,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-content\/uploads\/sites\/23\/2024\/09\/rauta1-1.png","keywords":["anemia","ferritiini","raskaudenaikainen anemia","Raudanpuute"],"articleSection":["Henkil\u00f6st\u00f6"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/","url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/","name":"Raudanpuute \u2013 muoti-ilmi\u00f6k\u00f6? - K\u00e4til\u00f6kouluttaja - The Voice of Midwifery","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-content\/uploads\/sites\/23\/2024\/09\/rauta1-1.png","datePublished":"2020-10-08T21:00:00+00:00","dateModified":"2024-10-01T07:29:52+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/#\/schema\/person\/12e11a3cfefbc4aba03afe41db756927"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-content\/uploads\/sites\/23\/2024\/09\/rauta1-1.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-content\/uploads\/sites\/23\/2024\/09\/rauta1-1.png","width":1107,"height":328},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/2020\/10\/09\/raudanpuute-muoti-ilmioko\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Raudanpuute \u2013 muoti-ilmi\u00f6k\u00f6?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/#website","url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/","name":"K\u00e4til\u00f6kouluttaja - The Voice of Midwifery","description":"Keskusteluja k\u00e4til\u00f6ty\u00f6st\u00e4, -koulutuksesta ja -tieteest\u00e4","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/#\/schema\/person\/12e11a3cfefbc4aba03afe41db756927","name":"K\u00e4til\u00f6kouluttajan bloggaajat","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3cc561481a7f03a45459d1557e23ba1486be37fc1ac450c7df2f37f36bfeda76?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3cc561481a7f03a45459d1557e23ba1486be37fc1ac450c7df2f37f36bfeda76?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3cc561481a7f03a45459d1557e23ba1486be37fc1ac450c7df2f37f36bfeda76?s=96&d=mm&r=g","caption":"K\u00e4til\u00f6kouluttajan bloggaajat"},"description":"ovat Metropolian k\u00e4til\u00f6ty\u00f6n opettajia ja asiantuntijoita.","url":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/author\/kondh\/"}]}},"lang":"fi","translations":{"fi":75},"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/users\/78"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":80,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions\/80"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/media\/81"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/katilokouluttaja\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/strong><\/p>\nRautavarastoja kuvaa parhaiten seerumin (tai plasman) ferritiinipitoisuus. Normaalin ferritiinin alrajana pidet\u00e4\u00e4n ferritiiarvoa 50 \u00b5g\/l. Kun ferritiini on 30 \u00b5g\/l tai alle, ovat rautavarastot silloin tyhj\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 raja-arvo onkin herkin ja spesifisin raudanpuutteen mittari.[1]<\/a> TfR on harvoin koholla edes raudanpuuteanemiassa ja se onkin liian ep\u00e4herkk\u00e4 ja ep\u00e4spesifinen raudanpuutteen mittari. Yleens\u00e4 raudanpuutteen oireita alkaa ilmaantumaan viimeist\u00e4\u00e4n, kun ferritiini on alle t\u00e4m\u00e4n raja-arvon. Usein raudanpuutteen oireet ilmaantuvat jo aiemmin, kun ferritiiniarvo on alle tason 50-60 \u00b5g\/l. Yli 65-vuotiailla ja kroonisia sairauksia sairastavilla raudanpuutteen raja-arvona pidet\u00e4\u00e4n ferritiiniarvoa alle 100 \u00b5g\/l. Itsell\u00e4ni ferritiini on ollut liki 300 ja er\u00e4\u00e4ll\u00e4 mieskollegallani 400 \u00b5g\/l. Kun olen v\u00e4hent\u00e4nyt viime vuosina selv\u00e4sti punaisen lihan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, on ferritiiniarvoni laskenut l\u00e4hemm\u00e4ksi arvoa 200 \u00b5g\/l. Menstruoivilla naisilla ferritiini on usein varsin matala, tasolla 15-50 \u00b5g\/l eik\u00e4 arvot alle 15 \u00b5g\/l ole harvinaisia. T\u00e4m\u00e4n todistaa naisten ferritiinin viitearvon alaraja, joka on laboratoriosta riippuen 10-15 \u00b5g\/l. Lapsilla t\u00e4m\u00e4 viitealueen alaraja on niinkin matala kuin 6 \u00b5g\/l mik\u00e4 kertoo kasvavan lapsen suuresta raudantarpeesta ja raudanpuutteen yleisyydest\u00e4 heill\u00e4kin. Raudanpuutteen riskiryhmill\u00e4 ferritiinin viitealuen alaraja on patologisen matala koska raudanpuute on n\u00e4iss\u00e4 ryhmiss\u00e4 hyvin yleist\u00e4. Viitealue on siis eri asia kuin tavoiteltava normaalitaso. T\u00e4m\u00e4 koskee kaikkia laboratorioarvoja, jotka jotenkin liittyv\u00e4t rautaan (esim. Hb, MCV ja MCH). Kyll\u00e4 ferritiini saisi kaikilla ihmisill\u00e4 olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yli 30 \u00b5g\/l ja jotta olisi edes niukat rautavarastot niin mielell\u00e4\u00e4n yli 50 \u00b5g\/l.<\/p>\n Raudanpuute voidaan jakaa kolmeen vaikeusasteeseen:<\/p>\n On siis yleisesti jo oppikirjatasolla hyv\u00e4ksytty tosiasia, jonka my\u00f6s kokenut raudanpuutetta hoitava kliinikko voi vahvistaa, ett\u00e4 voi olla oireinen (jopa ty\u00f6kyvytt\u00f6myytt\u00e4 aiheuttava) raudanpuute vaikka Hb-arvo olisi normaali. Valitettavasti meill\u00e4 on vallalla k\u00e4sitys, ett\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 mitata ferritiini\u00e4 ellei potilaalla ole anemiaa. Kuulemani mukaan ferritiinin mittaaminen on kielletty l\u00e4hes kaikissa Suomen terveyskeskuksissa, ellei potilaalla ole anemiaa. T\u00e4llaisille ohjeille ei olemassa mit\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 perusteita.<\/p>\n Suomalaisen tutkimuksen mukaan, jossa tutkittiin terveiden nuorten naisten rauta-arvoja ja joilta raudanpuutteen riskitekij\u00e4t oli poissuljettu, oli noin 70 %:lla hyvin niukat tai t\u00e4ysin tyhj\u00e4t rautavarastot kun rautavarastoja arvioitiin luuydinaspiraatin rautav\u00e4rj\u00e4yksen perusteella[2]<\/a>. Heill\u00e4 ferritiini oli 26 \u00b5g\/l. Lopuilla 30 %:lla, joilla oli todettavissa riitt\u00e4v\u00e4ksi arvioidut rautavarastot, ferritiini oli 114 \u00b5g\/l. N\u00e4iden kahden ryhm\u00e4n Hb-arvo oli t\u00e4sm\u00e4lleen sama. Israelin armeijaan pyrkivien vapaaehtoisten nuorten naisten keskuudessa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 77 %:lla ferritiini oli alle 20 \u00b5g\/l.[3]<\/a> T\u00e4st\u00e4 voidaan vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 ainakin 80 %:lla ferritiinin t\u00e4ytyi olla <30 \u00b5g\/l. Raudanpuuteanemiaa oli 10 %:lla.<\/p>\n <\/p>\n N\u00e4iden tutkimusten perusteella voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 raudanpuute on hyvin yleist\u00e4 terveiden nuorten naisten keskuudessa ja ett\u00e4 vain pienell\u00e4 osalla raudanpuutteisista on anemia. Opittiin my\u00f6s, ett\u00e4 Hb-arvoa tutkimalla ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kuka on raudanpuutteinen ja kuka ei ole. N\u00e4htiin my\u00f6s, ett\u00e4 kun rautavarastot ovat tyhj\u00e4t on ferritiini <30 \u00b5g\/l (suomalaisessa tutkimuksessa siis 26 \u00b5g\/l) ja kun rautavarastoja on riitt\u00e4v\u00e4sti, ferritiini on yli 100 \u00b5g\/l. Raudanpuute ei siis ole muoti-ilmi\u00f6 vaan maailman yleisimpi\u00e4 terveysongelmia.<\/p>\n Raudanpuuteanemiaakaan (vaikeusaste 3) ei usein tunnisteta, jos tarkkaillaan vain yksitt\u00e4ist\u00e4 potilaan Hb-arvoa ja Hb:n viitearvoja. Suomessahan Hb:n viitealueen alaraja naisilla on vain 117 g\/l. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei ole kuitenkaan normaali Hb-arvo koska WHO:n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan naisella on anemia, kun Hb-arvo on alle 120 g\/l. Koska naisilla on usein raudanpuute (tutkimusten mukaan noin 80 %:lla) ja sen seurauksena usein my\u00f6s omaa normaalitasoa matalampi Hb-arvo, on naisten Hb:n viitearvot matalammat kuin miesten arvot. Jos naisten Hb tutkitaan niin, ett\u00e4 raudanpuute on poissuljettu (esim. ferritiini >50 ja Trfesat yli 25 %) olisi naisten Hb:n viitearvot todenn\u00e4k\u00f6isesti yht\u00e4 hyv\u00e4t kuin miehill\u00e4kin, En tied\u00e4 onko asiaa tutkittukin, mutta oman kokemukseni mukaan yleens\u00e4 naisten Hb-arvo on raudanpuutteen korjaamisen j\u00e4lkeen tasolla 135-160 g\/l eli yht\u00e4 hyv\u00e4 kuin miehill\u00e4. Mielest\u00e4ni paras anemian m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 on yksil\u00f6llinen siten, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on anemia, kun Hb laskee yli 20 yksikk\u00f6\u00e4 omasta normaalitasosta. Siisp\u00e4 naisella, jolla Hb on normaalisti 160 g\/l, on anemia kun, Hb laskee <140 g\/l. T\u00e4t\u00e4 ei tietysti voida soveltaa laajemmin v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 koska varsinkaan naisten normaali Hb-arvo ei ole tiedossa ja se selvi\u00e4\u00e4kin vasta kun raudanpuute on hoidettu pois.<\/p>\n Annan esimerkin omasta naispotilaastani, jolle ilmaantui voimakas v\u00e4symys ja lukuisia muitakin oireita ja t\u00e4m\u00e4 johtavassa asemassa oleva naishenkil\u00f6 muuttui ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4ksi. Oireiden perusteella h\u00e4n ep\u00e4ili raudanpuutetta ja hakeutui l\u00e4\u00e4k\u00e4riin, joka sanoi: \u201dei sinulla ainakaan raudanpuutetta ole koska se ei aiheuta tuollaisia oireita ja hemoglobiinisi on 130 g\/l eli normaali.\u201d H\u00e4nelle tarjottiin masennusdiagnoosia kuten valitettavan usein raudanpuutteesta k\u00e4rsiville tarjotaan. Nainen hakeutui toisen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle. Lis\u00e4tutkimuksissa todettiin, ett\u00e4 h\u00e4nen ferritiiniarvonsa oli alle 10 \u00b5g\/l eli h\u00e4nell\u00e4 oli huomattava raudanpuute, joka selitti h\u00e4nen oireensa ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myytens\u00e4. Kokemukseni mukaan liki kaikki ihmiset, joiden ferritiiniarvo on alle 10 \u00b5g\/l, ovat ty\u00f6kyvytt\u00f6mi\u00e4, oli anemiaa tai ei. H\u00e4n sai rautainfuusion ja kaksi viikkoa my\u00f6hemmin h\u00e4nen yli 10 oirettaan v\u00e4istyiv\u00e4t ja ty\u00f6kyky palasi ennalleen. Ilmeni my\u00f6s, ett\u00e4 raudanpuutteen korjaamisen j\u00e4lkeen h\u00e4nen Hb-arvonsa oli 160 g\/l. H\u00e4nen ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden aiheuttanutta raudanpuuteanemiaansa ei siis onnistuttu diagnostisoimaan koska A) ei tunnistettu raudanpuutteen oireita ja B) kun tarkasteltiin vain potilaan Hb-arvoa, joka oli \u201dviitteiss\u00e4\u201d.<\/p>\n Raskauden aikana naisen raudantarve lis\u00e4\u00e4ntyy noin 800 mg:lla mik\u00e4 vastaa 1-2 vuoden koko aikuisen elimist\u00f6n raudantarvetta. T\u00e4m\u00e4 tulee siis 9 kk aikana normaalin raudantarpeen lis\u00e4ksi. Mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n raskaana olevien naisten ja heid\u00e4n lastensa rauta-arvoista. Suomalaisen tutkimuksen mukaan raskausviikolla 16 noin 2\/3:lla oli joko tyhj\u00e4t tai niukat rautavarastot ja 1\/3:lla oli riitt\u00e4v\u00e4t rautavarastot.[4]<\/a> Tutkimuksessa puolet raskaana olevista naisista sai ferrosulfaattia 200 mg p\u00e4ivitt\u00e4in raskausviikosta 16 alkaen koko loppuraskauden ajan ja viel\u00e4 kuukauden ajan synnytyksen j\u00e4lkeen. Toiset 50 % tutkimukseen osallistuneista ei saanut lis\u00e4rautaa.<\/p>\n Tutkimustuloksia: Loppuraskaudessa (rv 36) kailla naisilla, jotka eiv\u00e4t saaneet lis\u00e4rautaa oli joko tyhj\u00e4t (80 %) tai niukat (20 %) rautavarastot luuytimess\u00e4. Rautasubstituutiota saaneista naisista loppuraskaudessa 43 %:lla oli tyhj\u00e4t rautavarastot, 14 %:lla niukat rautavarastot ja 43 %:lla riitt\u00e4v\u00e4t rautavarastot. Niill\u00e4 naisilla, joilla oli tyhj\u00e4t rautavarastot, ferritiini oli 33 ja kun rautavarastot olivat\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 riitt\u00e4v\u00e4t, ferritiini oli 99 \u00b5g\/l. Kaikilla naisilla, jotka eiv\u00e4t saaneet rautasubstituutiota oli matalat ferritiiniarvot (21 \u00b5g\/l, vaihteluv\u00e4li12-35) kun taas rautalis\u00e4\u00e4 saaneilla ferritiiniarvot olivat selv\u00e4sti suuremmat (63 \u00b5g\/l, vaihteluv\u00e4li 43-92). Rautalis\u00e4\u00e4 saaneilla Hb oli korkeampi raskausviikolla 36\u00a0(127 g\/l) ja synnytysvaiheessa (132 g\/l) kuin niill\u00e4, jotka eiv\u00e4t saaneet lis\u00e4rautaa (vastaavat arvot 110 g\/l ja 111 g\/l). Synnytysvaiheessa rautaa saaneilla oli siis 21 g\/l korkeampi Hb-arvo kuin niill\u00e4, jotka eiv\u00e4t saaneet lis\u00e4rautaa. Rautalis\u00e4\u00e4 saaneilla oli my\u00f6s korkeammat MCV-, MCH- ja Trfesat-arvot kuin niill\u00e4, jotka eiv\u00e4t saanet rautaa. Voidaan siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 niill\u00e4 odottavilla naisilla, jotka eiv\u00e4t saaneet lis\u00e4rautaa oli synnytysvaiheessa raudanpuuteanemia. Tutkijoiden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s oli, ett\u00e4 Suomessa pit\u00e4\u00e4 antaa kaikille odottaville naisille rautaa raskauden aikana raudanpuuteanemian ehk\u00e4isemiseksi.<\/p>\n Em. tutkijat huomasivat toisessa tutkimuksessa, ett\u00e4 raudanpuutteisten \u00e4itien lapset syntyiv\u00e4t tilastollisesti merkitsev\u00e4sti matalammalla ferritiiniarvolla (222 \u00b5g\/l) kuin ei-raudanpuutteisten \u00e4itien lapset (324 \u00b5g\/l). Kuusi kuukautta my\u00f6hemmin ensimm\u00e4isen ryhm\u00e4n lasten ferritiini oli 99 \u00b5g\/l ja j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 150 \u00b5g\/l. Odottavan \u00e4idin raudanpuute n\u00e4kyy siis my\u00f6s h\u00e4nen lapsensa ferritiniarvossa.<\/p>\n Useissa tutkimuksissa on osoitettu, ett\u00e4 odottavan \u00e4idin raudanpuute alkuraskaudessa lis\u00e4\u00e4 ennenaikaisen synnytyksen riski\u00e4. Ennenaikaisuuteen liittyy erilaisia vastasyntyneen terveysriskej\u00e4. Odottavan \u00e4idin anemialla matalilla vastasyntyneen Apgarpisteill\u00e4 on joissakin tutkimuksissa todettu yhteys. Toisaalta on osoitettu, ett\u00e4 odottavan \u00e4idin rautasubstituution seurauksena syntyneen vauvan Apgar-pisteet ovat olleet merkitsev\u00e4sti korkeammat kuin niiden \u00e4itien vastasyntyneill\u00e4, jota eiv\u00e4t saanet rautasubstituutiota. Odottavan naisten rautasubstituution on osoitettu nostavan ferritiini\u00e4 ja \u00e4idin Hb-arvoa.<\/p>\n Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vastasyntyneiden rautavarastot ovat paremmat kuin koskaan my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. N\u00e4in pit\u00e4\u00e4kin olla koska imetyksen aikana vauvat eiv\u00e4t saa rautaa \u00e4idin maidosta ja heid\u00e4n t\u00e4ytyy p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 raskauden aikana saamillaan rautavarastoilla. Esimerkiksi vastasyntyneiden tytt\u00f6vauvojen ferritiinin viitealueen yl\u00e4raja (HUSLAB) on 515 \u00b5g\/l (viitealueen alaraja 6 \u00b5g\/l!) ja se laskee jyrk\u00e4sti 6 ensimm\u00e4isen kuukauden aikana ja on 7-8 kk ik\u00e4isill\u00e4 en\u00e4\u00e4 45 \u00b5g\/l. T\u00e4m\u00e4 jyrkk\u00e4 lasku kuvastaa imev\u00e4isten hyvin suurta raudantarvetta. Ensimm\u00e4isen elinvuoden aikana imev\u00e4iset komikertaistavat kehon painon ja hemoglobiinimassansa. On helppo arvata, ett\u00e4 jos raudanpuutteisen \u00e4idin vauva syntyy 100 yksikk\u00f6\u00e4 matalammalla ferritiiniarvolla kuin ei-raudanpuutteisen \u00e4idin vauva, niin osa heist\u00e4 on raudanpuutteisia 3-12 kk ik\u00e4isin\u00e4. Mitenk\u00f6h\u00e4n mahtaa k\u00e4yd\u00e4 niille vauvoille, jotka syntyv\u00e4t ferritiinarvolla 100 tai alle sen? Silloin vauvallakin on raudanpuutteen oireita kenties jo muutaman kuukauden i\u00e4ss\u00e4: kuiva iho (vaippaihottuma), koliikki (aikuisella raudanpuutteisella IBS), voimakas pulauttelu (aikuisella refluksitauti) ja uniongelmat. Lis\u00e4ksi voi olla kasvukipuja, jota voivat johtuvat raudanpuutteesta. Koska Hb-arvo ei paljasta raudanpuutetta, j\u00e4\u00e4 se yleens\u00e4 hoitamatta. Sen seurauksen my\u00f6hemmin voi ilmaantua erilaisia kognitiivisia ongelmia kuten keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa lapsi todenn\u00e4k\u00f6isesti ohjataan lastenpsykiatrille ja tehd\u00e4\u00e4n ADD- tai ADHD-diagnoosi. Ainakin aikuisille radanpuutteisille tehd\u00e4\u00e4n usein n\u00e4it\u00e4 diagnooseja.<\/p>\n On t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa raudanpuutteen keskeisimm\u00e4t oireet, joita ovat: v\u00e4symys, heikentyneet kognitiiviset toiminnot, heikentynyt muisti, huono keskittymiskyky, \u00e4rtyisyys, mielialan lasku, unih\u00e4iri\u00f6t, p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky, hengenahdistus, kuivat limakalvot, suupielten halkeilu, palantunne<\/p>\n kurkussa, nielemisvaikeudet, IBS-tyyppiset oireet, pahoinvointi, heikentynyt ruokahalu, kylm\u00e4t raajat, huimaus, heikentynyt kuulo, korvien suhina (tinnitus), lapsettomuusongelmat, kuukautiskierron h\u00e4iri\u00f6t, lihaskivut, turvotukset, painon nousu, heikentynyt rasituksen sieto, korkea leposyke, nopea sykkeen nousu rasituksessa, rytmih\u00e4iri\u00f6tuntemukset, joskus lepohengenahdistustakin, levottomat raajat (etenkin jalat, mutta joskus my\u00f6s k\u00e4det), Kuivat limakalvot, kuiva iho, muut iho-ongelmat kuten akne, huonolaatuiset hiukset, hiusten runsas irtoaminen, joskus muidenkin karvojen irtoaminen. Klassinen pica-oire on varsin harvinainen, mutta joskus saattaa esiinty\u00e4 erikoisia mielihaluja joihinkin ruoka-aineisiin tai tuoksuihin (kuten m\u00e4ntynestesaippuaan tai bensiiniin).<\/p>\n Tyypillisesti oireisessa raudanpuutteessa on yli 10 n\u00e4ist\u00e4 oireista. Hakeutuessaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin n\u00e4m\u00e4 potilaat kirjoittavat lukuisat oireensa huonontuneen muistinsa vuoksi, viisasti kyll\u00e4kin, paperille. L\u00e4\u00e4k\u00e4rin kannattaa kirjata n\u00e4m\u00e4 oireet mahdollisimman tarkasti sairauskertomukseen, jotta niiden korjautumista voidaan seurata raudanpuutteen hoidon aikana. Ne oireet, jotka eiv\u00e4t parane rautasubstituution my\u00f6t\u00e4 (usein kaikki v\u00e4istyv\u00e4t), saattavat johtua jostakin muusta syyst\u00e4. Mit\u00e4 matalampi ferritiini, sit\u00e4 enemm\u00e4n oireita. Usein potilaat ovat ty\u00f6kyvytt\u00f6mi\u00e4, kun ferritiini on alle 20 \u00b5g\/l.<\/p>\n Mielest\u00e4ni kenellekk\u00e4\u00e4n (ei ainakaan menstruoiville naisille eik\u00e4 kasvaville lapsille) ei pit\u00e4isi tehd\u00e4 masennus- ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6- tai ADD\/ADHD-diagnoosia ennen kuin raudanpuute on poissuljettu, koska on iso vaara, ett\u00e4 oireinen raudanpuute sekoitetaaan em. diagnooseihin. T\u00e4ss\u00e4 olisi tietysti my\u00f6s kliinisen tutkimuksen paikka, mik\u00e4li raudanpuutteen ja em. diagnoosien yhteytt\u00e4 ei ole tarkemmin selvitetty.<\/p>\n Oireisilta lapsilta, alkuraskaudessa naisilta, verenluovuttajilta ja muilta raudanpuutteen riskiryhmiin kuuluvilta varsinkin jos heill\u00e4 on raudanpuutteeseen sopivia oireita, tulisi tutkia S\/P -ferritiini (mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s PVK+T, CRP, ja Trfesat) ja jos se on tilanteeseen n\u00e4hden matala eli <30-50 \u00b5g\/l (esim. raskaana olevilla ja verenluovuttajilla <80 \u00b5g\/l), tulisi aloittaa rautasubstituutio ja seurata ferritiiniarvoja. Hyv\u00e4 tavoiteaso oireista raudanpuutetta hoidettaessa on yli 80 \u00b5g\/l.<\/p>\n Edell\u00e4 mainittuhin tutkimustuloksiin viitaten tulisi kaikille raskaana oleville aloittaa rautasubstituutio esim. 100 mg x 1ensimm\u00e4isell\u00e4 neuvolak\u00e4ynnill\u00e4. Olisi harkittava suurempaakin rautasubstituutiota, mik\u00e4li ferritiini on matala (esim. <60 \u00b5g\/l). Oireinen raudanpuute pit\u00e4\u00e4 aina hoitaa my\u00f6s raskauden aikana, ensisijaisesti po. raudalla ja jos se ei onnistu esimerkiksi vatsavaivojen vuoksi, niin sitten on annettava rautainfuusio huolimatta Hb-arvosta. On erikoista, ett\u00e4 Suomessa ei suostuta antamaa rautainfuusiota oireiselle raskaana olevalle naiselle, joka ei sied\u00e4 po. rautaa, ellei h\u00e4nen Hb-arvonsa ole <80 g\/l. Kyseh\u00e4n ei ole anemian hoidosta vaan raudanpuutteen hoidosta.<\/p>\n Olisi hyv\u00e4, jos Suomessa saataisiin aikaiseksi raudanpuutteen diagnostiikasta, hoidosta ja profylaktisesta raudan antamisesta kansalliset suositukset (k\u00e4yp\u00e4hoito-ohje), jossa eri riskiryhmien kulloisetkin fysiologiset tilanteet huomioidaan erikseen. Aloittaisin ensiksi n\u00e4m\u00e4 ohjeistukset neuvoloista (\u00e4itiysneuvolat ja lastenneuvolat). Raudanpuutteen ennaltaehk\u00e4isyyn ja hoitoon onkin olemassa kansainv\u00e4lisi\u00e4 ohjeita erilaisten sairauksien ja kirurgisten toimenpiteiden osalta.<\/p>\n Nutritional Anemia Consultative Group (INACG) ja WHO suosittelevat kaikille naisille raskauden aikana rautasubstituutiota (60 mg rautaa\/vrk) kuuden kuukauden ajan joko ensimm\u00e4isest\u00e4 neuvolak\u00e4ynnist\u00e4 tai toisen trimesterin alusta.[5]<\/a>,<\/sup>[6]<\/a> Normaalipainoisina syntyneille lapsille suositellaan p\u00e4ivitt\u00e4in rautaa 12,5 mg 6-12 kk i\u00e4ss\u00e4. Lis\u00e4ksi n\u00e4ille riskiryhmille suositellaan foolihappolis\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u00a0<\/sub><\/p>\n <\/p>\n Kirjoittaja<\/strong> LT Tom Widenius on Sis\u00e4tautien- ja kliinisen hematologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri<\/p>\n \u00a0<\/sub><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Raudanpuute on kokemukseni mukaan Suomessa huonosti tunnettu, hyvin yleinen terveysongelma, joka aiheuttaa siit\u00e4 k\u00e4rsiville paljon vaivoja ja usein my\u00f6s ty\u00f6kyvytt\u00f6myytt\u00e4. Raudanpuutetta, varsinkin ilman anemiaa, pidet\u00e4\u00e4n meill\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 muoti-ilmi\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 se ei tietenk\u00e4\u00e4n ole. Raudanpuutteen oireita ei useinkaan tunnisteta ja niit\u00e4 tutkitaan runsaasti eri erikoisalojen toimesta. Oireet sekoitetaan usein muihin sairauksiin ja niit\u00e4 hoidetaan monenlaisilla hoidoilla, […]<\/p>\n","protected":false},"author":78,"featured_media":81,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[91,93,95,97],"class_list":["post-75","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-anemia","tag-ferritiini","tag-raskaudenaikainen-anemia","tag-raudanpuute"],"acf":[],"yoast_head":"\n\n
Raudanpuute yleist\u00e4 naisten keskuudessa<\/strong><\/h4>\n
<\/p>\nOpettavainen potilastapaus<\/strong><\/h4>\n
<\/strong><\/p>\nRaskaus ja raudanpuute<\/strong><\/h4>\n
\u00a0<\/strong>Raudanpuute siirtyy \u00e4idilt\u00e4 vauvalle<\/strong><\/h4>\n
Raudanpuute aiheuttaa lukuisia oireita \u2013 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n v\u00e4symyst\u00e4<\/strong><\/h4>\n
<\/p>\nMilloin on syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 raudanpuutetta?<\/strong><\/h4>\n
Kuinka tulisi ehk\u00e4ist\u00e4 raudanpuutetta?<\/strong><\/h4>\n
L\u00e4hteet<\/h4>\n
\n