Teksti: Outi Norberg/ Perinnetalkoot (Lapinjärven Hyvinvoinnin tila)

Toimitus: Eeva Tawast

Lapinjärven Perinnetalkoolaiset ovat ryhtyneet videotuottajiksi. Perinnetalkoiden Facebook-seinälle ilmestyy viikoittain ohjevideoita ja kerran viikossa tehdään livelähetys. Suosituimmalla videolla valmistuu makaroni-jauhelihavuoka ja sitä on katsottu yli 900 kertaa. Satoja katselukertoja on myös muilla videoilla, joissa muun muassa koulitaan taimia puutarhurin opastuksella, leivotaan munkkeja vapuksi ja tehdään puolen tunnin tuolijumppa.

Videoiden tekemiseen ajoi koronapandemia, joka laittoi kaiken toiminnan jäihin hetkeksi.  Perinnetalkoiden toiminnan tarkoituksena on edistää työllistymistä, ehkäistä syrjäytymistä ja lievittää osattomuuden tunnetta. Tähän on pyritty järjestämällä mielekästä tekemistä niin työ- kuin eläkeikäisille. Viikoittaisissa Torstaitalkoissa työkokeilijat, vapaaehtoiset ja muut asiakkaat ovat päässeet kuukausittain vaihtuvan teeman mukaan leipomaan, tekemään puutarhatöitä, ompelemaan ja säilömään. Talkoolaisille on tarjottu aamukahvi ja keittolounas.

Maaliskuun lopussa tuli suositus, että kaikkia lähikontakteja tulee välttää ja siihen loppuivat talkoot. Toiminnan tarve ei kuitenkaan kadonnut mihinkään, niinpä palvelut piti toteuttaa uudella tavalla. Ensin aloitettiin vanhemmalle väelle suunnatut Kirjakuoma, Kauppa-apu ja Kirjekuoma. Kirjakuoma vie kirjaston kirjoja kotiin ikäihmisille, Kauppa-apu auttaa ostosten kanssa ja Kirjekuomalla houkutellaan ihmisiä kirjoittamaan koteihinsa jääneille vanhuksille kirjeitä.

Torstaitalkoot siirtyivät verkkoon

Kevään Torstaitalkoisiin oli suunniteltu muun muassa puutarhaneuvontaa. Hyötykasviyhdistyksen puutarhurin vierailu Lapinjärvelle peruuntui poikkeustilanteen vuoksi, mutta puutarhaneuvonta toteutettiin pikapikaa omin voimin. Livelähetyksessä oli mukana Lapinjärven kunnan puutarhuri, jonka opastuksella talkoolaisten aikaisemmin keväällä kylvämät tomaatin ja paprikan taimet koulittiin. Livelähetyksissä on myös jumpattu, istutettu sankoperunoita ja pistetty kombucha-juoma käymään. Tulossa on lisää puutarhavinkkejä ja muun muassa ohjattu mindfulness-harjoitus.

Perinnetalkoiden videoilla Facebookissa on muun muassa tehty helppoa arkiruokaa, koulittu taimia ja tuolijumpattu. 

Ohjevideoilla taas valmistuu helppoa arkiruokaa, nopeita leivonnaisia tai vaikka agilityrata kotoa löytyvistä välineistä.  Videoiden sisältöä on mietitty sen mukaan, mitä asiakkaiden arveltiin nyt kaipaavan ja mihin etätöissä olevien Perinnetalkoolaisten resurssit taipuvat. Yhdeksi aihepiiriksi valikoitui ruoka, koska helpoille arkiruokaohjeille oli ilmiselvästi tarvetta perheissä, joissa on tehty etätöitä ja käyty kotikoulua. Lapinjärven kunta jakoi koululaisille ruokakassin ja ruokaa on tehty muun muassa tämän kassin sisällöstä. Myös Perinnetalkoolaisten omat kotikoululaiset ovat osallistuneet videoiden tekemiseen, heidät on valjastettu kuvaajiksi, avustajiksi ja it-tukihenkilöiksi.

Poikkeustila jatkuu – mitä nyt?

Perinnetalkoot jatkaa videoiden ja livelähetysten tekoa juhannukseen asti, sitten virtuaalitalkoot jäävät kesätauolle. Kukaan ei tiedä kauanko pandemian aiheuttama poikkeustila jatkuu, mutta selvää on, että lähikontakteja etenkin riskiryhmiin kuuluvien ja ikäihmisten kanssa pitää välttää vielä pitkään. Kesä on kuitenkin tulossa ja lämpimämpien ilmojen myötä on mahdollista järjestää ulkona sellaisia tapaamisia, joissa pystytään pitämään suositellut turvavälit. Perinnetalkoolaiset ovat alustavasti suunnitelleet kesäohjelmaksi puistojumppaa ja kesäkahvilaa.

Yksi Perinnetalkoiden toimintamuoto on ollut hoiva- ja palvelukodeissa harrastettu viriketoiminta. Olemme käyneet ulkoilemassa asukkaiden kanssa ja järjestäneet askartelu- ja leivontahetkiä. Talkoolaisten kylvämät tomaatit ja paprikat piti istuttaa yhdessä asukkaiden kanssa kasvimaalle, mutta yhteisiä istutustalkoita ei tänä kesänä päästä järjestämään. Virtuaalitalkoissa koulitut taimet ovat kuitenkin kasvaneet kohisten ja ne lahjoitetaan joka tapauksessa hoivakodeissa asuvien iloksi. Ehkä pääsemme syksyllä mukaan sadonkorjuuseen, ainakin virtuaalisesti.

Teksti: Pia Halonen

Toimitus ja kuvitus (Metropolian kuvapankki): Eeva Tawast

Sammonlahti on Lappeenrannan länsiosassa sijaitseva kaupunginosa. Se on Saimaan rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä Lappeenrannan keskustasta.   Väestö koostuu hyvin monimuotoisista asukkaista sosiaalisesta,  terveydellisestä ja taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Sammonlahdessa asuu verrattain runsaasti vähätuloisia lapsiperheitä, mutta myös hyvätuloisia. Alueella asuu myös eläkeläisiä ja ikääntynyttä väkeä. Tätä selittänee Sammonlahdessa sijaitsevat ikääntyneiden asumista ja hoivaa tarjoavat palvelut. Opiskelijoita ja opiskelija-asuntoja on paljon, sillä Sammonlahti-Skinnarila alueella sijaitsee Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto sekä LAB ammattikorkeakoulu.  Lappeenrannan maahanmuuttajista 43 % eli lähes puolet asuu Sammonlahden alueella. Työttömyysaste on Lappeenrannan asuinalueiden korkein, erityisesti työttömyyttä on nuorilla aikuisilla.

Tiesitkö, että Lappeenranta on kuuluisa opiskelijoidensa järjestämästä Suomen pisimmästä vapusta

Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa olemme ottaneet näitä alueen yhteisön erityispiirteitä huomioon kehittäessämme kaikille yhteistä hyvinvoinnin tilaa, Soppi Sammonlahtea, jotta se vastaisi aidosti alueen ihmisten tarpeisiin.

Tällä hetkellä Soppi Sammonlahti on moniammatillinen asukas-, asiakas- ja työelämälähtöinen toiminta- ja oppimisympäristö sekä kohtaamispaikka Sammonlahtelaisille. Soppi sijaitsee S-marketissa, entisen tyhjilleen jääneen kahvion tiloissa. S-market päätyi antamaan tilan hankkeen käyttöön, ainakin toistaiseksi – ja ilmaiseksi, koska haluavat omalta osaltaan olla mahdollistamassa hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymistä alueella.   Yhteisen keskustelun kautta tilalle löytyi nimi Soppi. Nimi kuvaa, että paikka on sangen pieni ja sijaitsee kauppakeskuksen yhdessä kulmassa. Tila on kuitenkin viihtyisä ja helposti kaikkien saatavilla. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta tila on myös todella matalan kynnyksen paikka: kauppakeskukseen on helppo tulla eikä käynti leimaa ketään. Alueen asukkaiden osallisuuden kokemuksen vahvistaminen voi toteutua monin tavoin. Kaikki ovat Soppeen yhtä tervetulleita.

Sopessa järjestetään mm. perhekahvilatoimintaa, naapuriäititoimintaa, digineuvontaa, erilaisia taide- ja hyvinvointilähtöisiä työpajoja, sekä terveyskioskitoimintaa. Sopen toiminnassa huomioidaan myös erilaisia teemapäiviä, kuten esim. Maailman mielenterveyspäivä, jolloin Sopessa järjestetään teemaan sisältyvää toimintaa. LAB ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on Sopen toiminnassa varsin merkityksellinen rooli. Opiskelijat ovat mukana sekä toiminnan kehittäjinä ja aktiivisina osallistujina että ammatillisen osaamisen oppijoina. Toimintaa kehitetään edelleen kävijöiden ehdotusten mukaan. Soppi on innostavan tekemisen, oppimisen ja yhdessäolon paikka, joka on siellä missä ihmisetkin ovat!

Kaikki tämä   kehittämistyö on ollut mahdollista vain hyvällä paikallisella verkostoyhteistyöllä. Verkostomme on rakentunut alueen paikallisista toimijoista ja asiantuntijoista. Verkoston muodostumiseen vaikuttivat hyvin pitkälle myös jo aikaisemmin luodut yhteistyösuhteet ja tuntemus toimijoihin. Kehittämistyön alussa lähetimme kutsuja kohdennetusti hankeyhteistyöhön mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Lisäksi kutsuimme avoimesti kaikkia asiasta kiinnostuneita mukaan kehitystyöhön, jotka lähtökohtaisesti olivat kiinnostuneista lähtemään toimintaan mukaan. Halusimme varmistaa, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan.

Verkostoyhteistyön sujumisen kannalta on ratkaisevaa ollut se, miten olemme kyenneet tekemään aidosti yhteistyötä toistemme kanssa. Yhteistyön tekemisessä ovat korostuneet monipuoliset vuorovaikutustaidot sekä aito arvostus toisiamme kohtaan.   Olemme tarvinneet avointa mieltä ja ennakkoluulotonta asennetta sekä halua tehdä asioita yhdessä.   Kun on ollut aktiivista ajatusten ja mielipiteiden vaihtoa verkostossa toimivien välillä, on syntynyt uusia ideoita ja näkökulmia, jotka ovat vauhdittaneet kehitystyötä eteenpäin. Yhdessä on löydetty monipuolisia ja toimivia ratkaisuja erilaisiin kysymyksiin ja pulmiin. Verkostoyhteistyö on mahdollistanut moniammatillisen asiantuntijuuden ja osaamisen jakamista sekä ajantasaisen tiedon välittämistä toimijoiden välillä. Parhaimmillaan verkostotyö on ollut yhdessä oppimista ja omaa asiantuntijuutta vahvistavaa sekä voimaannuttavaa toimintaa. Verkostotyön myötä on saanut tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin.

Tänä vuonna poliisi kehottaa jäämään vappuna kotiin tai ainakin noudattamaan piknikillä turvavälejä ja pieniä kokoontumisia.

LAB ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyökumppanit hankkeessa ovat olleet EKSOTE, ME-talo Lappeenranta/Me-säätiö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kymenpiiri ja Lappeenrannan Mielenterveysseura/Saimaan kriisikeskus. Hankkeessa oppilaitosyhteistyön merkeissä verkostotyötä olemme tehneet Sampo ammattiopiston sekä Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toiminnan viitoittajia ovat olleet Heikintalo ry, Tikankulma (srk), EKTA ry sekä ASPA-koti Virna.

Verkostoyhteistyö jatkuu Hyvinvoinnin tilat-hankkeen osalta edelleen, jotta Sammonlahti olisi hyvä paikka asua ja elää tulevaisuudessakin!

Jutun teksti ja kuvat: Pia Halonen, Lappeenrannan Hyvinvoinnin tila Soppi (Arjen olohuone)

Toimitus ja artikkelikuva: Eeva Tawast

Aivojen terveyteen ja hyvinvointiin voimme vaikuttaa monin eri keinoin. Terveelliset elämäntavat ovat aivojemme terveyden kulmakivi. On tärkeää välttää ylipainoa ja syödä terveellisesti sekä nukkua hyvin. Verenpaineen ja veren rasva-arvojen hyvä hoito, sekä tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön välttäminen on aivojen hyvinvoinnin kannalta erittäin merkityksellistä. Se, että olemme sosiaalisesti aktiivisia ja huolehdimme siitä, että liikumme riittävästi, tekee aivoille hyvää.

Aivoterveyttä voimme edistää myös vaikuttamalla siihen, että työn kuormittavuus pysyy kohtuullisena. Useat meistä elävät hektisen työelämän paineissa. Deadlinet paukkuvat, sähköpostin tulva on loputon ja kännykät soivat, ilmoittaen uusista tehtävistä.  Työpäivän aikana pitäisi saada tehdyksi useita asioita ja mielellään vielä samaan aikaan. Kiire on päällimmäinen tunne. Toisaalta pieni stressi silloin tällöin on tervetullutta! Se voi ”buustata” meitä eteenpäin ja toimia liikkeelle panevana voimana ja auttaa meitä pääsemään hyviin suorituksiin. Aina ei kuitenkaan ole niin.

Se, että olemme jatkuvasti ”ylikierroksilla” ei tee hyvää aivoille.  Silloin kun koemme, että voimavaramme ovat riittämättömät suhteessa omiin työtehtäviimme ja aivojen ja mielen palautuminen edellisen työpäivän kuormituksesta jää riittämättömäksi, alamme stressaantua ja oireilla eri tavoin. Voimme potea lihasjännityksiä, sydämen sykkeen ja verenpaineen nousua, hengityksen ja hikoilun kiihtymistä ja suoliston toiminnan muutoksia. Nämä ovat jo stressin ensioireita.  Stressin pitkittyessä erilaiset oireet saattavat lisääntyä. Jotta palaudumme työtehtävistämme ja haitallista stressiä ei pääsisi syntymään, meistä jokainen voi yrittää löytää itselle sopivia keinoja edistää omaa palautumistaan ja näin edistää aivoterveyttään.

Yksi tapa auttaa aivojamme voimaan paremmin on tehdä käsillä. Käsillä tekemisen hyvistä vaikutuksista aivojen hyvinvoinnille on olemassa tutkittua tietoa. Käsillä tekeminen voi olla esim.  askartelua, maalaamista, neulomista tai vaikka lennokkien rakentamista. On tärkeää tehdä käsillä sellaista, josta itse pitää ja mikä tuntuu mukavalta ja voimauttavalta.  Käsillä tekeminen auttaa aivoja ja kehoa palautumaan. Esim.  neulominen rauhoittaa sydämen sykettä ja mieltä.   Käsityöt aktivoivat monipuolisesti eri osa-alueita aivoissa ja niillä on ihmisen hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys. Tutkimusten mukaan käsillä tekeminen tehostaa oppimista, keskittymistä ja muistamista sekä kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Käsillä tekeminen saattaa saada ajankulun unohtumaan. Tekijä uppoutuu kokonaisvaltaisesti tekemiseensä ja hänelle tulee tunne, että asiat sujuvat onnistuneesti eteenpäin. Tässä tilassa aivot pääsevät hetkeksi ”lomamoodiin” ja kokonaisvaltainen rentoutuminen mahdollistuu.  Käsillä tekemisen voi ottaa tietoisesti itsesäätelyn, rauhoittumisen ja rentoutumisen keinoksi. Käsillä tekeminen on myös keino vahvistaa itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Miten palkitsevaa, kun on saanut sukan neulottua tai maalauksen valmiiksi! Ehkä siitä ei tullut aivan sellaista kuin suunnitteli, mutta tärkeintä olikin tekemisen prosessi.  Se voi antaa tunteen siitä, että pystyy säätelemään ja hallitsemaan oman elämänsä osa-alueita. Aivomme tarvitsevat huoltoa joka päivä ja se on meidän jokaisen elinikäinen tehtävä. Voit aloittaa sen jo tänään, vaikka käsillä tekemisen merkeissä!

Lähteitä

Aivot-tärkein pääomasi. Käsityöt aktivoivat aivojasi. https://areena.yle.fi/audio/1-3551576

https://www.muistiliitto.fi/fi/vaikutamme/kohti-muistiystavallista-suomea/muistiystavallinen-suomi/aivoterveyden-edistaminen

https://www.vahvike.fi/fi/kasityo/tutkimustuloksia