Miten tukea oppijoita, joille kynnys perinteisiin koulutusvaihtoehtoihin on viel\u00e4 liian korkea? Ent\u00e4 mik\u00e4 merkitys paikallisyhteis\u00f6ll\u00e4 voisi olla osana koulutusta?<\/p>\n
Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen globaali Agenda 2030 -toimintaohjelma on asettanut maailman kaikille maille 17 kunnianhimoista tavoitetta. Niiden saavuttamisessa keskeist\u00e4 on osallisuuden vahvistaminen huomioiden kest\u00e4v\u00e4n kehityksen taloudelliset, sosiaaliset ja ymp\u00e4rist\u00f6lliset ulottuvuudet. Jotta jokaisella olisi mahdollisuus pysy\u00e4 muutoksessa mukana, on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s paikallisyhteis\u00f6t osallistuvat ja osallistetaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toimintaan. (UNESCO Institute for Lifelong Learning, 2017.) T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa kuvattu oppimiskokeilu tarjoaa konkreettisen esimerkin, kuinka yhteis\u00f6 voi olla mukana toteuttamassa oppimistoimintaa.<\/p>\n
Metropolia Ammattikorkeakoulussa osana\u00a0Olo-Tila -hanketta<\/a> l\u00e4hdettiin pilotoimaan matalan kynnyksen valmentavia opintoja kirjastossa. Osallisuuden yhdess\u00e4 rakentaminen on yksi sen keskeinen ajatus. Ideana oli, ett\u00e4 hankkeeseen osallistuvien, heikossa ty\u00f6markkina-asemassa olevien oppimis- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiudet sek\u00e4 osaaminen ja osallisuus vahvistuvat. Tarkoituksena oli my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4\u00e4 polkuja koulutukseen hankkeessa kehitettyjen opiskelu- ja toimintakyky\u00e4 vahvistavien opintojen avulla. Kerromme seuraavassa keskeisist\u00e4 oivalluksistamme pilotin aikana.<\/p>\n Matalan kynnyksen valmentavat opinnot ovat joustava tapa toteuttaa oppimista ja osaamisen kehittymist\u00e4. Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman matala kynnys osallistumiselle ja huomioida yksil\u00f6lliset rajoitteet. Kohderyhm\u00e4n osallistaminen jo suunnitteluvaiheessa tukee onnistumista.<\/p>\n Yksi t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hestymistapa oppimiseen osana matalan kynnyksen opintoja on yhteis\u00f6llinen oppiminen. Toinen on tekem\u00e4ll\u00e4 oppiminen, learning by doing<\/i>. Se pohjautuu oppimiseen, joka tapahtuu omien kokemusten kautta aidoissa tilanteissa. Se on tuhansia vuosia vanha menetelm\u00e4. (Reese 2011.)<\/p>\n \u201cFor the things we have to learn before we can do them, we learn by doing them.\u201d <\/i>(Aristoteles)<\/p><\/blockquote>\n Olo-Tila -hankkeessa toimintaa l\u00e4hdettiin suunnittelemaan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isesti kick off -ty\u00f6pajassa, jossa osallistujilla, niin opiskelijoilla opettajilla kuin ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n edustajillakin, oli mahdollisuus tuoda omia ideoitaan ja ajatuksiaan valmentavien opintojen suunnitteluun. Tekem\u00e4ll\u00e4 oppiminen sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyys oppimisessa nousivat keskusteluja kiteytt\u00e4viksi teemoiksi.<\/p>\n Yhteissuunnittelussa nousi esille useita erilaisia ehdotuksia muun muassa digitaalisuuteen, taloudenpitoon ja omaan hyvinvointiin liittyen. My\u00f6s kurkistamismahdollisuutta amk-opintoihin toivottiin. Keskusteluissa toistui ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 vuorovaikutus ja sensitiivisyys toisia kohtaan on oleellista, jotta osallistujille voi synty\u00e4 osallisuuden kokemus.<\/p>\n Kohderyhm\u00e4n tarpeiden ja toiveiden tunnistaminen on muotoiluprosessin t\u00e4rke\u00e4 alku. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 prosessi etenee yhdess\u00e4 sovittuun tavoitteeseen istuvan ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n valintaan sek\u00e4 siihen liittyvien ty\u00f6teht\u00e4vien taitovaatimusten tunnistamiseen. Teht\u00e4v\u00e4analyyseilla voidaan tunnistaa esimerkiksi ne tekij\u00e4t, jotka vaikuttavat toiminnan suorittamiseen ja niit\u00e4 taitoja, joita tietty teht\u00e4v\u00e4 vaatii. Tunnistettujen tietojen perusteella on mahdollista soveltaa ja vahvistaa henkil\u00f6iden osallistumista tarkoituksenmukaisella tavalla. (Boyt Schell ym. 2019, 320\u2013330.)<\/p>\n Hankkeen ensimm\u00e4isess\u00e4 pilotissa p\u00e4\u00e4dyttiin valitsemaan ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ksi kirjasto. Kirjasto sitoutui yhteiseen prosessiin ja oli mukana kick off -tilaisuudesta alkaen l\u00e4pi kokonaisuuden. Yhteisty\u00f6t\u00e4 suunniteltiin yhteisess\u00e4 ideointipalaverissa. Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n edustajien mukanaolo vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, mink\u00e4laiseksi matalan kynnyksen valmentavat opinnot muotoutuivat.<\/p>\n Ty\u00f6teht\u00e4vien taitovaatimusten tunnistamisessa tehtiin analyysi seitsem\u00e4st\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 kuvaus ja ohje ty\u00f6skentelyn pohjaksi. Toimintaterapian vaihto-opiskelijat vastasivat analyysist\u00e4. Analyysi perustui toimintaterapian viitekehykseen. Kuvailu mukaili Boyt Schell ym. (2019) teht\u00e4v\u00e4analyysitaulukkoa. T\u00e4m\u00e4 analyysi osoitti ty\u00f6teht\u00e4vien vaativuutta sek\u00e4 sit\u00e4, millaista osaamista niiden kautta voi synty\u00e4.<\/p>\n Opinnot muodostuivat nelj\u00e4st\u00e4 kokonaisuudesta, joiden laajuus oli yhteens\u00e4\u00a0 2 opintopistett\u00e4:<\/p>\n Prosessinomaisuus oli vahvasti l\u00e4sn\u00e4 l\u00e4pi t\u00e4m\u00e4n yhteis\u00f6llisen oppimisen kokonaisuuden. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentely tapahtui pienryhmiss\u00e4 sek\u00e4 parity\u00f6skentelyn\u00e4 kirjastolla. Opinnoissa k\u00e4ytettiin suomen kielen lis\u00e4ksi englantia, sill\u00e4 prosessin eri vaiheisiin osallistui my\u00f6s toimintaterapian vaihto-opiskelijoita. T\u00e4m\u00e4 toi lis\u00e4v\u00e4ri\u00e4 ty\u00f6skentelyyn ja vahvisti ajatusta yhteis\u00f6llisyydest\u00e4, tarjoten osallistujilla kokemusta monimuotoisessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 toimimisesta.<\/p>\n Digiosaaminen nousi esiin pilotin kohderyhm\u00e4n toiveissa jo suunnitteluvaiheessa. Yh\u00e4 digitalisoituneempi arki ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 asettavat uudenlaisia vaateita digitaidoille, vuorovaikutukselle sek\u00e4 tiedonk\u00e4sittelylle. Digitaitojen taustalla vaikuttavat muun muassa valmiudet tarttua toimeen sek\u00e4 moninaiset ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t, jotka samalla vaikuttavat my\u00f6s digiosallisuuden tai -osattomuuden kokemukseen (Halonen ym. 2023). Digiosallisuus tarkoittaa vapaaehtoista osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja osallisuuden kokemista digitaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tai digitaalisen teknologian avulla (Kuusisto ym. 2022, 21). Aiemmissa hankkeissa tunnistettuja keinoja ja tuen muotoja digiosallisuuden vahvistamiseksi hy\u00f6dynnettiin my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 pilotissa mm. perehdytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusiin ty\u00f6tapoihin, sek\u00e4 ohjaamalla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vien tekoa sek\u00e4 tarkistamalla yhdess\u00e4 kokonaisuuksien hallinta (Halonen & Rantala-Nenonen 2023) .<\/p>\n Digitaitoja harjoiteltiin ja vahvistettiin pilotissa muun muassa kirjaston tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4viss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 \u00e4lypuhelimen sovelluksella. Toiminnan aikana toimintaterapeuttiopiskelija havainnoi tekemist\u00e4 ja hy\u00f6dynsi toimintaterapeuteille ominaisia strategioita. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa j\u00e4sent\u00e4minen, rohkaisu ja palautteen anto positiivisen osallistumiskokemuksen varmistamiseksi (Pepin 2024, 229\u2013230).<\/p>\n Tutkimustieto osoittaa ty\u00f6paikalla tapahtuvan oppimisen olevan eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osaamisen kehittymisess\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja opitaan parhaiten aidoissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4konteksteissa. Esimerkiksi ty\u00f6ss\u00e4oppimisjaksot tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia vahvistaa sosiaalisia taitoja, joiden merkitys korostuu yhdess\u00e4 digitaitojen kanssa nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. (Tynj\u00e4l\u00e4 & Virtanen 2017.)<\/p>\n Pilottiin osallistuneet harjoittelivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja osana koulutusta. Esimerkiksi ajanhallinta,\u00a0 tiedonk\u00e4sittely ja vuorovaikutus korostuivat. Osallistujat sitoutuivat teht\u00e4v\u00e4jaksoon ja osoittivat vastuullisuutta sek\u00e4 suurta kiinnostusta teht\u00e4vi\u00e4 kohtaan. He jakoivat kokemuksiaan pilotin p\u00e4\u00e4tteeksi ja totesivat esimerkiksi n\u00e4in: \u201cOpin paljon kirjaston arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4\u201d ja \u201cKokemus kirjastossa oli mielenkiintoinen\u201d. <\/i>Osaamista ja osallisuuden kokemusta arvioitiin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Osallisuusmittarin 24 apukysymyst\u00e4 (Osallisuuden osa-alueiden apukysymykset – Osallisuuden palaset 2024.) T\u00e4rkeimmiksi asioiksi osallistujien n\u00e4k\u00f6kulmasta nousivat seuraavat asiat:<\/p>\n Osallistujien mahdollisuus vahvistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia taitoja konkreettisen tekemisen kautta aidossa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 muodosti joustavan tavan oppia uusia, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia asioita. Erityisesti painottuivat vuorovaikutus- ja digitaidot.<\/p>\n Pilotissa etsittiin vastausta siihen, kuinka ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 oppiminen ja osallisuuden yhdess\u00e4 rakentaminen voivat luonnollisella tavalla rakentua osallistujien kokemukseksi osallisuudesta ja yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 aidossa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kontekstissa. Innovatiivinen oppimisenkokeilu kirjastoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tarjosi matalan kynnyksen oppimisen muotoja ja vahvisti osallistujien ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja sek\u00e4 eri toimijoiden osallisuuden kokemusta. Keskeiseksi l\u00e4hestymistavaksi vahvistui yhteis\u00f6llinen oppiminen, jossa vuorovaikutuksessa yhteis\u00f6n j\u00e4senten kanssa mahdollistui monipuolinen uusien taitojen oppiminen.<\/p>\n T\u00e4llaisten r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityjen, opettajien ja opiskelijoiden yhteistoiminnassa muotoiltujen, matalan kynnyksen valmentavien opintojen rakentaminen vaatii aikaa ja energiaa, sek\u00e4 yhteist\u00e4 tahtotilaa. Se vaatii kaikilta osapuolilta sitoutumista ja resursseja. Prosessin eri vaiheiden aikatauluttaminen, yhteisen oppimisk\u00e4sityksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n vieminen sek\u00e4 osallisuuden vahvistaminen edellytt\u00e4v\u00e4t yhteist\u00e4 keskustelua ja sopimista, jotta jokaisen toimijan rooli on selke\u00e4 ja toisaalta my\u00f6s joustava. Havaintojemme pohjalta keskeiset tekij\u00e4t, jotka tukivat onnistumista ovat seuraavat:<\/p>\n Pilotti osoitti j\u00e4lleen kerran, ett\u00e4 on mahdollista yhdist\u00e4\u00e4 oppimistoiminta hanketoimintaan mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla, edellytt\u00e4en ett\u00e4 kokeilun suunnitteluvaiheessa huomioidaan erityisesti kohderyhm\u00e4n ja kumppaneiden tarpeet, hankkeen tavoitteet ja opiskelijoiden osaamistavoitteet (Halonen & Saikko 2023). Vaihto-opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen kokeilun eri vaiheisiin mahdollistui laajempana kuin alun perin suunniteltiin kohderyhm\u00e4n ja kumppanin erinomaisen kielitaidon my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 koettiin erityisen mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 opiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta ja my\u00f6s kohderyhm\u00e4lt\u00e4 tuli palautetta, ett\u00e4 oli mukava huomata osaavansa toimia vieraalla kielell\u00e4 uudessa tilanteessa.<\/p>\n Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 oppimista voi mahdollistaa ja toteuttaa aidoissa autenttisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 vahvistui. Onnistumisen mahdollistaa yhteiskehitt\u00e4minen ja osallistava ty\u00f6tapa, jolloin niin ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n edustajat, opettajat kuin opiskelijat saavat vaikuttaa toimintaan. Toivottavasti esimerkkimme inspiroi sinua vastaaviin toteutuksiin!<\/p>\n Johanna Holvikivi <\/b>toimii yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa opettaen johtamista ylemmiss\u00e4 amk-tutkinnoissa ja asiantuntijana Olo-Tila – osallisuutta, osaamista ja toiminnallisuutta hankkeessa. Johanna on perehtynyt erityisesti korkeakoulupedagogiikkaan, johtamiseen sek\u00e4 ty\u00f6llisyyden ja ty\u00f6kyvyn edist\u00e4miseen.<\/p>\n Janett Halonen<\/b> toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa ja asiantuntijana Olo-Tila – Osallisuutta, osaamista ja toiminnallisuutta hankkeessa. Janett on perehtynyt erityisesti ty\u00f6- ja toimintakyvyn arviointiin sek\u00e4 edist\u00e4miseen.<\/p>\n Olo-Tila -hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ESR+.<\/strong><\/p>\n Boyt Schell, B. A., Gillen, G., Blesedell Crepeau, E. & Scaffa, M. E. 2019. Analyzing Occupations and Activity. 320-331. Teoksessa Boyt Schell, B. A. & Gillen, G. 2019. Willard & Spackman\u00b4s Occupational therapy. 13. ed. Wolters Kluwer. Philadelphia.<\/p>\n Halonen, J. & Rantala-Nenonen, K. 2023. Avaimia digitaaliseen osallisuuteen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/a>\u00a0\u00a0Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki.<\/p>\n Halonen, J. & Rantala-Nenonen, K. & Saikko, S. 2023. Digiosallisuus digitaalisessa ty\u00f6nhaussa. <\/a>Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 113. Helsinki.<\/p>\n Halonen, J. & Saikko, S. 2023. Oppimistoiminta yhdistyy hanketoimintaan pedagogisella ymm\u00e4rryksell\u00e4<\/a>. Hiilt\u00e4 ja timanttia \u2013blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki.<\/p>\n Kuusisto, O. & Merisalo, M. & K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, J. & H\u00e4nninen, R., Karhinen, J., Korpela, V. & Pajula, L, Pihlajamaa, O., Taipale, S. & Wilska, T-A 2022. Digiosallisuus Suomessa: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti<\/a>. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki.<\/p>\n Pepin, G. 2024. Occupational Engagement: How clients can achieve change. Teoksessa Taylor, R & Bowyer, P & Fisher, G. 2024. Kielhofner\u00b4s Model of Human Occupation. Theory and Application. Wolters Kluwer.<\/p>\n Olo-Tila hankesivut.<\/a> Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki.<\/p>\n Osallisuuden osa-alueiden apukysymykset<\/a>. Osallisuuden palaset kehitt\u00e4misty\u00f6. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.<\/p>\n Reese, H. 2011. The learning-by-doing principle<\/a>. Behavioral Development Bulletin, Volume 17 issue 1. American Psychological Association.<\/p>\n Tynj\u00e4l\u00e4, P. & Virtanen, A. 2017. Monipuolinen pedagogiikka tukee ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojen kehittymist\u00e4<\/a>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\nYhdess\u00e4 kehitt\u00e4en syntyy kohdentuva koulutus<\/h2>\n
Opintojen muotoilu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tarpeita vastaavaksi<\/h2>\n
\n
\n
Digiosaamisen painottuminen<\/h2>\n
Ty\u00f6ss\u00e4 oppiminen toimiva osa matalan kynnyksen opintoja<\/h2>\n
\n
\n
Kohti seuraavia matalan kynnyksen koulutuksia<\/h2>\n
\n
\n
Kirjoittajat<\/h2>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n