K\u00e4rry, vankkuri vai vaunu? Hermeettinen vai hermeneuttinen? Katetri vai kanyyli? Ammatilliseen kasvuun kuuluu tiedollisen ja taidollisen kehittymisen ohella aina astuminen tiettyyn diskurssiyhteis\u00f6\u00f6n. Ammattikielt\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4 laajemmin rakenteiden tai vuorovaikutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta sanat ovat ajattelun ja viestinn\u00e4n askelkivi\u00e4, joita ilman emme tule toimeen.<\/b><\/p>\n
Syksyll\u00e4, 50 vuotta hallittuaan, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa p\u00e4\u00e4si kuningattarensa kanssa hevosajelulle ymp\u00e4ri Tukholmaa. Aurinko paistoi ja vapaat kansalaiset huiskuttivat. Suomen TV:ss\u00e4 yksi toimittaja kutsui kuuden komean ruunan vet\u00e4m\u00e4\u00e4 menopeli\u00e4 \u201dk\u00e4rryksi\u201d ja toinen taas \u201dvankkuriksi\u201d.<\/p>\n
\u2013 Se on vaunu<\/i>, min\u00e4 jupisin omalla puolellani ruutua.<\/p>\n
Jokaisella meist\u00e4 on oma yksil\u00f6llinen sanavarastomme: sanat, joiden merkityksen ymm\u00e4rr\u00e4mme ja joita k\u00e4yt\u00e4mme \u2013 tai voisimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Koska olen hevosharrastaja, toimittajien terminologinen horjahtelu kirpaisi korvaani. Minulle k\u00e4rryll\u00e4, vankkurilla ja vaunulla on vissi merkitysero.<\/p>\n
Jokaisella meist\u00e4 on oma yksil\u00f6llinen sanavarastomme.<\/p><\/blockquote>\n
Toimittajien sanavalintoihin liittynee my\u00f6s kielen muutos<\/b>. Perinteisiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin, luontoyhteyteen ja esimerkiksi juuri hevosajoneuvoihin liittyv\u00e4n sanaston hallinta kapenee ja uusia sanoja muodostetaan ja napsitaan toisista kielist\u00e4, kuten It\u00e4-Suomen yliopiston Kielen ja lukemiskulttuurin muutos digiajassa -seminaarissa 18.9.2023 huomautettiin. Hanna Lappalaisen ja Helka Riionheimon seminaarissa esitt\u00e4m\u00e4 havainto siit\u00e4, ett\u00e4 nuoriso kompastuu \u201dahoon\u201d tai \u201dpettuun\u201d, k\u00e4ykin j\u00e4rkeen. T\u00e4llaiset sanat eiv\u00e4t yksinkertaisesti sano nuorelle polvelle mit\u00e4\u00e4n, koska el\u00e4m\u00e4npiiri on toinen.<\/p>\n
Yht\u00e4 lailla varttuneemmalle voivat tuottaa vaikeuksia nykymuodin mukaiset slangi-ilmaukset, \u201dlegitit\u201d ja muut. Erityisesti englanti el\u00e4\u00e4 nuorten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vahvasti suomen kielen rinnalla, kuten toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen (2023) summaa Helsingin Sanomien artikkelissaan marraskuun lopussa. Tulee mieleen, ett\u00e4 ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4ntyyppinen kielenk\u00e4ytt\u00f6 on syntynyt osin tekem\u00e4\u00e4n eroa \u201dvanhaan\u201d kieleen. Valistuneesti my\u00f6s arvaan, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 muutoksen dynamiikassa on paljon pysyv\u00e4\u00e4. Jokainen sukupolvi muokkaa kielt\u00e4\u00e4n, tekee sit\u00e4 mieleisekseen \u2013 ja nauttii her\u00e4tt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4mmennyksest\u00e4, jopa pahennuksesta, kun vanhukset ei tajuu.<\/p>\n
Sanoilla on valtaa<\/b><\/h2>\n
Sanavarastolla on tapana karttua i\u00e4n my\u00f6t\u00e4, kun konkretiasta kurotetaan kohti abstraktia<\/b>. Varannon kartuttamista tukee erityisesti kirjallisuuden lukeminen, varhaislapsuudessa mielell\u00e4\u00e4n vanhemman kanssa (Yhdess\u00e4 lukeminen ennustaa lapsen lukutaitoa 2022<\/a>). Julkisuudessa on esitetty voimakas huoli siit\u00e4, ett\u00e4 kirjoja lukevan ja kirjallisuudesta kiinnostumattoman nuoren sanavarastossa olisi jopa kymmenien tuhansien sanayksik\u00f6iden ero (ks. esim. Vilkman 2016; Hiltunen 2017; Riiali 2022).<\/p>\n
Vierasper\u00e4isten ilmausten hallinta voi olla hyvinkin merkityksellist\u00e4 tieteellisen viestinn\u00e4n piiriss\u00e4 sek\u00e4 viranomaisten kanssa viestitt\u00e4ess\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n
On sanoja ja sanoja. Lappalaisen ja Riionheimon (2023) havaintojen mukaan nuoriso voi vierastaa vanhojen agraaristen sanojen ohella my\u00f6s esimerkiksi \u201dobjektiivista\u201d, \u201dimplisiittist\u00e4\u201d, \u201dabsurdia\u201d ja jopa \u201dinhimillist\u00e4\u201d sek\u00e4 \u201dempaattista\u201d. T\u00e4m\u00e4ntyyppisten vierasper\u00e4isten ilmausten, niin sanottujen sivistyssanojen (ks. Kielitoimiston ohjepankki<\/a> 2015), hallinta voi olla hyvinkin merkityksellist\u00e4 tieteellisen viestinn\u00e4n piiriss\u00e4 ja siten korkeakouluissa. V\u00e4it\u00e4n, ettei siit\u00e4 ole haittaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n viranomaisten tai vaikkapa vakuutusyhti\u00f6iden kanssa viestitt\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n
Hallintolain 6.6.2003\/434 mukaan viranomaisen on toki k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 asiallista, selke\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 kielt\u00e4. Selke\u00e4\u00e4 virkakielt\u00e4 on pidetty demokratian kulmakiven\u00e4. Kotimaisten kielten keskus ja muut toimijat ovat tehneet pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 viranomaisten kielenk\u00e4yt\u00f6n kehitt\u00e4miseksi koulutuksin ja suosituksin (ks. esim. Suositus virastojen johdolle. Tekstit tukemaan tavoitteitanne 2021). Silti v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 ei ole mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellista t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 viralliseen tekstiin, joka vaatii avautuakseen ponnistelua: sit\u00e4, ettei kavahda sanoja ja rakenteita, jotka viihtyv\u00e4t abstraktiotikkaiden ylemmill\u00e4 portailla tai edustavat ehtaa kapulakielt\u00e4. Ettei s\u00e4ik\u00e4hd\u00e4, torju ja ehk\u00e4 jopa luovuta subjektiasemaansa pois.<\/p>\n
Toisentyyppisi\u00e4 huolia kielen s\u00e4vykkyyden ja ilmaisuvoiman puolesta taas her\u00e4tt\u00e4\u00e4 se Lappalaisen ja Riionheimon (2023) huomio, ett\u00e4 nuoriso voi vierastaa my\u00f6s esimerkiksi \u201dmessiasta\u201d, \u201dnuorukaista\u201d, \u201dh\u00e4veli\u00e4st\u00e4\u201d, \u201draamikasta\u201d, \u201dmaireaa\u201d, \u201dtyrsky\u00e4\u201d ja \u201dholhoavaa\u201d.<\/p>\n
Joka h\u00e4rjill\u00e4 ajaa, se h\u00e4rist\u00e4 puhuu<\/b><\/h2>\n
Korkeakoulussa opiskelija kohtaa uuden haasteen, ammattikielen<\/b>, samaan ammattikuntaan kuuluvien tavan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 ammattiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6yhteis\u00f6t rakentuvat vahvasti kielen avulla, ja monilla aloilla ty\u00f6 muodostuu erilaisista kielellisist\u00e4 kohtaamisista ja teksteist\u00e4. (Lehtinen 2008.) Ammattialueen kielimallit omaksutaan usein jo opintojen alussa, ja niill\u00e4 on osansa ammatti-identiteetin rakentumisessa (Kuuliala-M\u00f6genburg 2021). Ammatti-identiteetin omaksuminen on aina my\u00f6s astumista tiettyyn diskurssiyhteis\u00f6\u00f6n, ja diskurssihan tunnetusti m\u00e4\u00e4rittelee paitsi sen, mist\u00e4 puhutaan, my\u00f6s sen, mist\u00e4 ei puhuta.<\/p>\n
Minulla on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4v\u00e4sti mieleen pienryhm\u00e4tilanne, jossa sosiaali- ja terveysalan AMK-opiskelijat pohdiskelivat ammattikielen hyvi\u00e4 ja huonoja puolia. Tarjosin heille opetusmateriaalia, jonka tarkoitus oli nimenomaan auttaa ottamaan et\u00e4isyytt\u00e4 kaikkein sakeimpaan<\/b> ammattislangiin:<\/b> jargoniin. <\/b>Esimerkiksi L\u00e4\u00e4ketieteen sanaston (2021) mukaan jargon kantaa kahtalaista merkityst\u00e4:<\/p>\n
\n
- ty\u00f6h\u00f6n tai harrastukseen liittyv\u00e4 erikoiskieli tai sanasto<\/li>\n
- k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n puhe, \u201dsanasalaatti\u201d.<\/li>\n<\/ol>\n
”T\u00e4m\u00e4 oli hei tosi mielenkiintoista! Nyt ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 juuri t\u00e4llaista ammattislangia meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ammattilaisina koko ajan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4”, yksi opiskelijoista oivalsi. Meni tovi purkaa t\u00e4t\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityst\u00e4.<\/p>\n
Opettele ja ota riitt\u00e4v\u00e4 et\u00e4isyys<\/b><\/h2>\n
Ammattikielen kiistaton etu on, ett\u00e4 oman kielij\u00e4rjestelm\u00e4n avulla ammattilaisten v\u00e4linen kommunikointi helpottuu, kun asioille on yhdess\u00e4 jaettu t\u00e4sm\u00e4llinen ilmaus. Toisaalta ammattikielen luonteeseen kuuluu, ett\u00e4 se ei noin vain avaudu ulkopuolisille<\/b>. (Kuuliala-M\u00f6genburg 2021.) Ilmeinen esimerkki t\u00e4st\u00e4 on latinan s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rikieli. Asiakkaan kannalta on toki hyv\u00e4 asia, mik\u00e4li potilaskirjausten informaatio siirtyy muuttumattomana vaikkapa ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4rin n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6lt\u00e4 erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rille. Ongelmia kuitenkin syntyy, jos asiakas itse ei ymm\u00e4rr\u00e4, mist\u00e4 on kysymys.<\/p>\n
V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4llainen kokemus voi olla musertava. Jokainen opettaja on takuulla kuullut opiskelijan kysyv\u00e4n varoen, saisiko esitt\u00e4\u00e4 tyhm\u00e4n kysymyksen. Ja moni on varmasti vastannut, ett\u00e4 anna tulla vaan, tyhmi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ei ole. Jos keskustelussa ammattilaisen kanssa kokemus omasta asemasta on syyst\u00e4 tai toisesta kovin heikko, voi olla, ett\u00e4 kysymykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t esitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n
On opittava kommunikoimaan alan sis\u00e4ll\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti ja vakuuttavasti, mutta my\u00f6s yleistajuistamaan ammattikielt\u00e4 viestint\u00e4kumppanin tietotaso huomioiden.<\/p><\/blockquote>\n
Uskaltaisin siis sanoa, ett\u00e4 ammattikieli on ensin opittava niin, ettei sotke vaikkapa hermeettist\u00e4 ja hermeneuttista tai kanyylia ja katetria kesken\u00e4\u00e4n. Sitten siihen on osattava ottaa et\u00e4isyytt\u00e4. On opittava kommunikoimaan alan sis\u00e4ll\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti ja vakuuttavasti, mutta my\u00f6s yleistajuistamaan<\/b> ammattikielt\u00e4<\/b> tilannekohtaisesti ja viestint\u00e4kumppanin tietotaso huomioiden.<\/p>\n
Kaiketi tilannetta voi verrata identiteetin kehittymiseen. On ensin tiedett\u00e4v\u00e4, kuka olen \u201dmin\u00e4\u201d ja keit\u00e4 olemme \u201dme\u201d, jotta pystyy todella avautumaan kohti ulkomaailmaa.<\/p>\n
Onnistuneessa asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutuksessa voi toki olla my\u00f6s tarpeen varmistaa yhteinen ymm\u00e4rrys erilaisin johdonmukaisin tekniikoin. Mielenkiintoinen esimerkki t\u00e4st\u00e4 on sote-alojen teach-back<\/i>-metodi, jossa asiakkaita pyydet\u00e4\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveytt\u00e4\u00e4n koskeva, asiantuntijalta saamansa tieto \u201dtakaisin\u201d asiantuntijalle (ks. esim. Yen & Leasure 2019).<\/p>\n
Kuuntele ja kunnioita\u00a0<\/b><\/h2>\n
Ammattikielen rajoituksia on mietitt\u00e4v\u00e4 paitsi suhteessa asiakkaisiin my\u00f6s muihin ammattilaisiin. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskelijat ty\u00f6skentelev\u00e4t jo innovaatio-opintojensa aikana moniammatillisissa tiimeiss\u00e4<\/b>. Miten vaikkapa toimintaterapeuttiopiskelija ja rakennustekniikan opiskelija l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t yhteisen kielen, kun tavoitteena ovat asunnon muutosty\u00f6t asiakkaan toimintakyvyn tukemiseksi? Maltetaanko aluksi pys\u00e4hty\u00e4 varmistamaan yhteinen ymm\u00e4rrys? Uskalletaanko kysy\u00e4 kesken matkan?<\/p>\n
Moniammatillisessa viestinn\u00e4ss\u00e4 voi kehitty\u00e4 sellainenkin havainto, ettei ammattikieli ole edes l\u00e4hialoilla aivan yksi yhteen.<\/p>\n
My\u00f6s AMK-yhteis\u00f6n j\u00e4senin\u00e4<\/b> meill\u00e4 on yhteist\u00e4 sanastoa, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 avaudu ulkopuolisille. Minulta esimerkiksi meni opetusvuosieni alussa tovi, ett\u00e4 opin nimitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kursseja \u201dopintojaksoiksi\u201d ja \u201dtoteutuksiksi\u201d ja ty\u00f6aikaa \u201dresurssiksi\u201d. Totta puhuen osa AMK-slangista vaikutti suoranaiselta kikkailulta. Mutta nyt kieleeni ovat jo ehtineet tarttua niin oppimisalustat, osaamisalueet kuin innovaatiokeskittym\u00e4t. Saatan hyvinkin lausua \u201dgeneerinen\u201d, vaikka voisin valita \u201dyleisen\u201d, ja aivan erityisesti taidan rakastaa \u201dsystemaattista\u201d ja \u201deksplisiittist\u00e4\u201d.<\/p>\n
Kieli on yhteydess\u00e4 ammatti-identiteettiin: kertomukseen ja kokemukseen siit\u00e4, mit\u00e4 ammattilainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 olevansa ja mit\u00e4 h\u00e4n haluaa olla.<\/p><\/blockquote>\n
Nykyisin my\u00f6s huomaan reagoivani, jos joku kyseenalaistaa voimakkaasti ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4ni vallalla olevan puhetavan. Vaikka kriitikon tarkoitus olisi hyv\u00e4 \u2013 esimerkiksi ty\u00f6yhteis\u00f6n viestinn\u00e4n k\u00e4sitteellinen kirkkaus \u2013 ep\u00e4diplomaattisuus voi tuntua hy\u00f6kk\u00e4ykselt\u00e4. Kieli totta tosiaan on yhteydess\u00e4 ammatti-identiteettiin: kertomukseen ja kokemukseen siit\u00e4, mit\u00e4 ammattilainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 olevansa ja mit\u00e4 h\u00e4n haluaa olla. Kieli menee tunteisiin asti.<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/b><\/h2>\n
Hallintolaki 6.6.2003\/434.<\/p>\n
Heikkinen, Mikko-Pekka 2023. Suomi\u2013english\u2013fingliska.<\/a> Helsingin Sanomat 25.11.2023.<\/p>\n
Hiltunen, Jari 2017. Sanavarasto on nuoren ty\u00f6kalupakki el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten.<\/a> Kotuksen blogi 16.5.2017.<\/p>\n
L\u00e4\u00e4ketieteen sanasto 2021. Jargon.<\/a> Duodecim Terveyskirjasto.<\/p>\n
Kuuliala-M\u00f6genburg, Aino 2021. Maallikko l\u00e4\u00e4k\u00e4rijargonin maassa.<\/a> L\u00e4\u00e4ketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 137 (4), 432\u2013433.<\/p>\n
Lappalainen, Hanna & Riionheimo, Helka 2023. Nuorten kieli muutoksessa. Kielen ja lukemiskulttuurin muutos digiajassa \u2013 koulutus kaikille \u00e4idinkielt\u00e4 opettaville. AVI kouluttaa. It\u00e4-Suomen aluehallintovirasto. Opetus- ja kulttuuritoimi 18.9.2023.<\/p>\n
Lehtinen, Esa 2008. Toiminta, vuorovaikutus ja ammattikielet.<\/a> Lektio. Viritt\u00e4j\u00e4 (1).<\/p>\n
Riiali, Marianne 2022. Oppilaiden heikko lukutaito n\u00e4kyy jo koulujen arjessa: \u201dOppilaat kysyv\u00e4t tavallisten sanojen merkityst\u00e4\u201d<\/a>. Helsingin Sanomat 12.1.2022.<\/p>\n
Kielitoimiston ohjepankki 2015. Vierassanat: vierassana, erikoislaina, sitaattilaina, sivistyssana (lainasanojen nimityksi\u00e4).<\/a> Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.<\/p>\n
Suositus virastojen johdolle. Tekstit tukemaan tavoitteitanne 2021.<\/a> Kotimaisten kielten keskus.<\/p>\n
Vilkman, Sanna 2016. Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa \u2013 Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa.<\/a> YLE Uutiset 3.3.2016.<\/p>\n
Yen, Peggy H. & Leasure, A. Renee 2019. Use and Effectiveness of the Teach-Back Method in Patient Education and Health Outcomes.<\/a> Federal Practitioner 36 (6), 284\u2013289.<\/p>\n