![\"Ammattikorkeakoulun](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2023\/11\/Ammattikorkeakoulujen_rahoitusmalli_OKM-620x339.png\")
Rahoitusosuudet lasketaan kolmen edellisen vuoden tulosten keskiarvolla. Esimerkiksi vuoden 2024 rahoituksessa huomioidaan vuosien 2020\u20132022 tulokset. Ammattikorkeakoulujen nykyinen rahoitusmalli on vahvasti tulosperusteinen. Ammattikorkeakoulut voivatkin omalla toiminnallaan vaikuttaa saamansa perusrahoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Korkeakoulut saavat siis valtiolta tiettyjen kriteerien ja toimintansa tulosten perusteella tukun rahaa, jonka sis\u00e4isest\u00e4 kohdentamisesta ne p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t itse.<\/p>\n
Nykyinen rahoitusmalli on voimassa vuoden 2024 loppuun, ja uutta mallia valmistellaan paraikaa opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6ss\u00e4. Perusrahoitukseen liittyy siis aina poliittinen ulottuvuus.<\/p>\n
Koulutustoiminnan tulokset ovat merkitt\u00e4vin rahoitukseen vaikuttava tekij\u00e4<\/h2>\n
Koulutukseen liittyv\u00e4 rahoitus muodostaa per\u00e4ti 76 prosenttia ammattikorkeakoulujen saamasta perusrahoituksesta. Edell\u00e4 mainittu rahoituksen osuus muodostuu viiden kriteerin perusteella. Suurin osa (56 %) rahoituksesta my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen perusteella.<\/p>\n
Jatkuvan oppimisen rahoitusosuus (9 %) perustuu muiden kuin tutkintoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.\u00a0 Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 opintopisteist\u00e4 suoritetaan avoimessa ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n
Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden ty\u00f6llistymist\u00e4 ja sen laatua (6 %) mitataan kahdella mittarilla:<\/p>\n
- \n
- ty\u00f6llistyneiden osuudella vuosi valmistumisen j\u00e4lkeen<\/li>\n
- viisi vuotta valmistumisen j\u00e4lkeen teht\u00e4v\u00e4n valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksilla.<\/li>\n<\/ul>\n
Opiskelijapalautteen perusteella my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 rahoitus (3 %) perustuu puolestaan valmistumisvaiheessa teht\u00e4v\u00e4n AVOP-kyselyn tuloksiin. Lis\u00e4ksi osa ammattikorkeakouluista saa perusrahoitusta ammatillisessa opettajakoulutuksessa opintokokonaisuuden suorittaneiden henkil\u00f6iden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella (2 %).<\/p>\n
TKI-vastinraha palkitsee aktiivisesta TKI-toiminnasta<\/h2>\n
TKI-toiminnan osuus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta on 19 prosenttia. Rahoitukseen vaikuttaa kolme kriteeri\u00e4:<\/p>\n
- \n
- ammattikorkeakoulun hankkima ulkopuolinen TKI-rahoitus (11 %)<\/li>\n
- suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 (6 %)<\/li>\n
- ammattikorkeakoulun julkaisutoiminta (2 %).<\/li>\n<\/ul>\n
Rahoitusmallissa ammattikorkeakouluille maksetaan niin sanottua TKI-vastinrahaa sen mukaan, kuinka paljon ammattikorkeakoulu on onnistunut hankkimaan ulkopuolista TKI-rahoitusta. TKI-vastinraha on tietynlainen tulospalkkio tai bonus: mit\u00e4 enemm\u00e4n hankit ulkopuolista TKI-rahoitusta, sit\u00e4 enemm\u00e4n saat TKI-vastinrahaa. Ammattikorkeakoulut voivat hakea ulkopuolista TKI-rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta, EU:n rakennerahastoista, ministeri\u00f6ilt\u00e4, s\u00e4\u00e4ti\u00f6ist\u00e4, kuntien tutkimusrahoituksesta, kansainv\u00e4lisilt\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 sek\u00e4 yrityksilt\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suurin osa ulkopuolisesta TKI-rahoituksesta on erilaista hankerahoitusta. Merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 rahoittajana on EU:n rakennerahastot, kuten Euroopan sosiaalirahasto (ESR).<\/p>\n
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen on varattu tietty summa TKI-vastinrahaa jaettavaksi korkeakoulujen kesken. TKI-vastinrahan varmistaminen ja sen osuuden kasvattaminen edellytt\u00e4v\u00e4tkin ammattikorkeakouluilta yh\u00e4 aktiivisempaa TKI-toimintaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaa enemm\u00e4n ja laadukkaampia hankehakemuksia.<\/p>\n
Ammattikorkeakoulujen v\u00e4lisen kilpailun n\u00e4k\u00f6kulmasta tilanne on varsin mielenkiintoinen, sill\u00e4 hankerahoituksen saaminen edellytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes aina yhteisty\u00f6t\u00e4 toisten korkeakoulujen ja\/tai muiden organisaatioiden kanssa. Rahoituksen saamisen edellytyksen\u00e4 on usein my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 omavastuu- eli omarahoitusosuus. Lis\u00e4ksi t\u00e4ss\u00e4 rahanjaossa kilpaillaan yhteisen \u201drahakakun\u201d palasista: mit\u00e4 enemm\u00e4n korkeakoulut onnistuvat hankkimaan ulkopuolista TKI-rahoitusta, sit\u00e4 pienemm\u00e4ksi TKI-vastinrahan osuus hankittua ulkoista euroa kohden muodostuu. On toki mahdollista, ett\u00e4 kansallinen tavoite TKI-rahoituksen kasvattamisesta nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin bruttokansantuotteesta kasvattaa ammattikorkeakouluille jaettavan TKI-vastinrahan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, siis tuon rahakakun kokoa.<\/p>\n
Strategiarahasta sovitaan neuvottelup\u00f6yd\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n
Strategiaperusteisen perusrahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on viisi prosenttia. T\u00e4m\u00e4n rahoituksen kriteereist\u00e4 sovitaan korkeakoulun ja OKM:n v\u00e4lisiss\u00e4 neuvotteluissa. Kriteerit liittyv\u00e4t yleens\u00e4 esimerkiksi ammattikorkeakoulun profiloitumiseen, vahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja alueelliseen vaikuttavuuteen.<\/p>\n
Ulkoinen tulorahoitus t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 perusrahoitusta<\/h2>\n
Korkeakoulujen rahoitukseen kohdistuu monenlaisia paineita muun muassa julkisen talouden kest\u00e4vyysvajeen vuoksi. Perusrahoitus tuskin siis kasvaa l\u00e4hivuosina. Jatkossa ratkaisuja etsitt\u00e4neen erilaisista ulkoisen tulorahoituksen muodoista. Korkeakoulujen ulkoisella rahoituksella tarkoitetaan muualta kuin valtion budjettivaroista saatavaa julkista ja yksityist\u00e4 rahoitusta. Se siis tarkoittaa kaikkea perusrahoituksen ulkopuolista tulorahoitusta, jota korkeakoulu voi saada eri l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n
Julkinen<\/i> ulkoinen rahoitus on rahaa, jonka jakoa valtiovalta tai EU ohjaa. Valtaosa TKI-hankkeista rahoitetaan t\u00e4llaisella rahoituksella. Suomen Akatemia ja Business Finland ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4t TKI-rahoittajat Suomessa.\u00a0 Ulkoista julkista tulorahoitusta ovat my\u00f6s Opetushallituksen (OPH) rahoittama t\u00e4ydennyskoulutus sek\u00e4 Jatkuvan oppimisen ja ty\u00f6llisyyden palvelukeskuksen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 niin sanottu JOTPA-rahoitus.<\/p>\n
Yksityisen<\/i> ulkoisen tulorahoituksen osuuden kasvattaminen on kuuma puheenaihe kaikissa korkeakouluissa, sill\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 liikevaihtoa ja parhaimmillaan my\u00f6s kasvattaa taloudellista tulosta. T\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4 erityisesti ammattikorkeakouluille, joista merkitt\u00e4v\u00e4 osa toimii osakeyhti\u00f6in\u00e4.<\/p>\n
![\"Ulkoinen](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2023\/11\/Ammattikorkeakoulujen_ulkoinen_rahoitus-609x420.png\")
Kuvio 2. Ammattikorkeakoulujen ulkoisen tulorahoituksen muodot ja vaikutus talouteen.<\/figcaption><\/figure>\n Ammattikorkeakoulut voivat tehd\u00e4 monenlaista liiketoimintaa (kuvio 2). Ammattikorkeakoulut p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t itse katetasonsa eli sen, kuinka paljon ne tekev\u00e4t voittoa liiketoiminnalla. Liiketoiminnan t\u00e4hti\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olevan EU-ETA -alueen ulkopuolelta tulevat lukuvuosimaksua maksavat opiskelijat. Heid\u00e4n lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 on yli kymmenkertaistunut vuosien 2017 ja 2022 v\u00e4lill\u00e4 reilusta 500 l\u00e4hes 6000 opiskelijaan. Kannattavaa liiketoimintaa ovat my\u00f6s yritysten rahoittamat tutkimus- ja kehitysprojektit sek\u00e4 osa t\u00e4ydennyskoulutuksista.<\/p>\n
Yksityist\u00e4 ulkoista TKI-rahoitusta ovat esimerkiksi yksityisten s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden, kuten Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n, tutkimushankkeisiin my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 rahoitus sek\u00e4 yritysten tekem\u00e4t investoinnit ammattikorkeakoulun kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoimintaan. Yritysten ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden kanssa toteutetut TKI-projektit voidaan toteuttaa joko niin sanotusti vastinrahakelpoisina, siis perusrahoitukseenkin vaikuttavina, kaupallisina TKI-projekteina tai puhtaasti liiketoimintana. Yksityist\u00e4 ulkoista tulorahoitusta saadaan my\u00f6s sijoitustoiminnasta, varainhankinnalla saaduista tuotoista ja mahdollisista lahjoituksista.<\/p>\n
Ulkoisen tulorahoituksen merkitys on kasvanut my\u00f6s tilastojen valossa: vuonna 2018 sen tuotot muodostivat noin 20 prosenttia ammattikorkeakoulujen liikevaihdosta. Vuonna 2022 osuus oli jo noin 25 prosenttia. Ulkoinen TKI-rahoitus on yli kaksinkertaistunut vuosien 2015 ja 2022 v\u00e4lill\u00e4 71 miljoonasta eurosta 148 miljoonaan euroon.<\/p>\n
Ulkoiselle tulorahoitukselle on ominaista, ett\u00e4 ammattikorkeakoulu voi itse omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa oleellisesti sen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Liiketoiminnan riskit, markkinoiden tuntemus ja myyntiosaaminen haastavat kuitenkin ammattikorkeakouluja, samoin kuin organisaatiokulttuuriin ja -rakenteisiin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ulkoisen tulorahoituksen ainoa \u201cpoliittinen riski\u201d liittyy koulutusviennin ja lukuvuosimaksullisten tutkinto-opiskelijoiden maksuihin sek\u00e4 opiskelijoiden maahanp\u00e4\u00e4syn viiveisiin. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten se vaikuttaa ammattikorkeakoulujen liikevaihdon kehitykseen.<\/p>\n
Lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4 ammattikorkeakoulujen rahoituksesta<\/h2>\n
- \n
- Korkeakoulujen rahoitukseen ja talouteen liittyv\u00e4 k\u00e4sitteist\u00f6 on monimutkaista: \u00e4l\u00e4 siis s\u00e4ik\u00e4hd\u00e4 tai turhaudu, jos et heti hahmota kokonaisuutta.<\/li>\n
- Ammattikorkeakoulut saavat perusrahoituksen valtiolta. Sit\u00e4 t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n ulkoisella tulorahoituksella, jota hankitaan sek\u00e4 julkisilta ett\u00e4 yksityisilt\u00e4 toimijoilta.<\/li>\n
- Perusrahoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin miljardi euroa vuodessa, ja se jaetaan ammattikorkeakouluille niiden toiminnan tuloksiin pohjautuvan rahoitusmallin mukaan.<\/li>\n
- Tutkintokoulutus tuottaa ylivoimaisesti eniten rahoitusta ammattikorkeakouluille, vaikka niiss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n todella paljon muutakin.<\/li>\n
- TKI-rahoitus on oma taiteenlajinsa. Siihen liittyv\u00e4 vastinraha, jota valtio maksaa, toimii kannustimena hankkia ulkoista TKI-rahoitusta.<\/li>\n
- Ulkoista tulorahoitusta hankitaan sek\u00e4 julkisilta ett\u00e4 yksityisilt\u00e4 toimijoilta. Merkitt\u00e4vin laji on julkinen TKI-rahoitus. Yksityist\u00e4 tulorahoitusta saadaan muun muassa lukukausimaksuista, liiketoiminnasta, tilavuokrista ja sijoitustoiminnasta.<\/li>\n
- Ulkoinen tulorahoitus laajentaa ammattikorkeakoulun rahoituspohjaa ja lis\u00e4\u00e4 sen autonomiaa.<\/li>\n
- Ulkoisen tulorahoituksen hankkiminen edellytt\u00e4\u00e4 investointeja ja resursseja. Siksi ammattikorkeakouluilla on hanketoimistoja, tutkimusyksik\u00f6it\u00e4, agenttisopimuksia,\u00a0 liiketoimintayksik\u00f6it\u00e4 ja monenlaista kumppaniyhteisty\u00f6t\u00e4.<\/li>\n
- Jokainen ammattikorkeakoulun ty\u00f6ntekij\u00e4 voi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ainakin v\u00e4lillisesti vaikuttaa rahoitukseen: ty\u00f6ntekij\u00e4 voi omalla toiminnallaan tukea opiskelijoiden valmistumista, kirjoittaa artikkelin, kaupallistaa omaa osaamistasi tai kehitt\u00e4\u00e4 kumppanisuhteita.<\/li>\n<\/ol>\n
Kun ymm\u00e4rr\u00e4t miten korkeakouluja rahoitetaan ja millaiset tekij\u00e4t tulorahoitukseen vaikuttavat, pystyt osallistumaan asian ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4viin keskusteluihin ja my\u00f6s vaikuttamaan asiaan omalla toiminnallasi!<\/p>\n
Kirjoittajat<\/h2>\n
Katariina R\u00f6nnqvist <\/b>toimii Metropolia ammattikorkeakoulussa asiakkuusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n on kehitt\u00e4\u00e4 Metropolian kumppanuustoimintaa, yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 ja liiketoimintaa. Katariinalla on monipuolinen kokemus yritysmaailmasta asiakkuuksien johtamisen konsulttina ja valmentajana sek\u00e4 opettajana ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa.<\/p>\n
Olli P\u00f6yry<\/b> ty\u00f6skentelee H\u00e4meen ammattikorkeakoulussa koulutuksen kehitt\u00e4misen asiantuntijana. H\u00e4nen ty\u00f6nkuvaansa kuuluu muun muassa opinto-ohjauksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa teht\u00e4v\u00e4n koulutusyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen. Ollin tausta on vakuutusalalta ja h\u00e4nell\u00e4 on l\u00e4hes kymmenen vuoden ty\u00f6kokemus eri koulutusasteilta.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 kirjoitus sai innostuksensa Tampereen yliopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4st\u00e4 Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen t\u00e4ydennyskoulutuksesta, jossa kirjoittajat perehtyiv\u00e4t korkeakoulujen ulkoiseen tulorahoitukseen.<\/p>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n
Arene ry. (2021). Vaikuttava ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta 2020. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry.<\/p>\n
Arene ry. (2023). Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja tulevaisuus.<\/a><\/p>\n
Bunescu, L., Estermann, T. & Pruvot, E. (2022). Public Funding Observatory. Report 2021\/2022. Part 1: Sector perspectives on funding. European University Association.<\/p>\n
Kivist\u00f6, J. (2020). Korkeakoulujen rahoitus. Teoksessa V. Kohtam\u00e4ki, J. Kivist\u00f6 & E. Pekkola (toim.), Korkeakouluhallinto \u2013 johtaminen, talous ja politiikka (197\u2013223). Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n
Kohtam\u00e4ki, V. (2020). Korkeakoulujen taloushallinto. Teoksessa V. Kohtam\u00e4ki, J. Kivist\u00f6 & E. Pekkola (Toim.), Korkeakouluhallinto – johtaminen, talous ja politiikka (329\u2013359). Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n
Korkeakoulujen taloushallinnon koodisto OKM\/2\/500\/2018<\/a>. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.<\/p>\n
Lepori. (2021). How are European Higher Education Institutions funded? New Evidence from the European Tertiary Education Register.<\/a> Zenodo.<\/p>\n
Pruvot, E., Claeys-Kulik, A. & Estermann, T. (2015). Strategies for Efficient Funding of Universities in Europe.<\/a> Teoksessa A. Curaj, L. Matei, R. Pricopie, J. Salmi & P. Scott (toim..), The European Higher Education Area. Springer, Cham.<\/p>\n
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (2018). Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia: ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen.<\/a> Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.<\/p>\n
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n internetsivut: Jatkuvan oppimisen avustukset <\/a>sek\u00e4 Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset.<\/a> Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.<\/p>\n