{"id":5863,"date":"2023-06-14T16:24:56","date_gmt":"2023-06-14T13:24:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/?p=5863"},"modified":"2024-10-01T12:18:10","modified_gmt":"2024-10-01T09:18:10","slug":"kielilinjaukset-tekevat-kielen-oppimisen-ja-kielivalinnat-nakyviksi-kielibuustia-5-5","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/2023\/06\/14\/kielilinjaukset-tekevat-kielen-oppimisen-ja-kielivalinnat-nakyviksi-kielibuustia-5-5\/","title":{"rendered":"Kielilinjaukset tekev\u00e4t kielen oppimisen ja kielivalinnat n\u00e4kyviksi \u2013 Kielibuustia 5\/5"},"content":{"rendered":"

Kielilinjauksissa otetaan kantaa siihen, miten organisaatio suhtautuu kielenoppimiseen, monikielisyyteen ja eri kielten rinnakkaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kielitietoisessa korkeakoulussa kielelliset linjaukset tuovat esiin sen, ett\u00e4 korkeakoulu on tietoinen kielitaidon ja kielen merkityksest\u00e4 oppimisessa ja ottaa huomioon eri ihmisten kielitaidot sek\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kielenoppimiseen liittyv\u00e4t toiveet ja tarpeet.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kielitietoinen korkeakoulu avaa oviaan my\u00f6s sellaisille kansainv\u00e4lisille opiskelijoille ja henkil\u00f6st\u00f6lle, joilla ei ole opintojen tai ty\u00f6suhteen alkaessa riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 suomen kielen taitoa. Opetus- tai ty\u00f6kielt\u00e4 ei ole tarkoitus vaihtaa kokonaan englantiin, vaan korkeakoulussa huolehditaan siit\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4linen opiskelija ottaa suomen kielen haltuun opintojensa aikana ja ty\u00f6ntekij\u00e4 ty\u00f6n tekemisen lomassa ja ty\u00f6yhteis\u00f6n sosiaalisissa tilanteissa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Usein englanninkielisten tutkintojen ja englanninkielisten ty\u00f6paikkojen olemassaoloa Suomessa perustellaan sill\u00e4, ett\u00e4 halutaan lis\u00e4t\u00e4 monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inklusiivisuutta. Monilla aloilla opiskelijat kuitenkin valmistuvat t\u00f6ihin, joissa suomen kielen taito on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. (Vrt. Kotilainen ym. 2022.) Suomen kielen osaaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s siksi, sen on todettu olevan keskeinen asia Suomessa viihtymiselle (esim. V\u00e4lim\u00e4ki ym. 2023).<\/span><\/p>\n

It’s also worth remembering that many jobs in Finland require at least a basic knowledge of Finnish, although the actual work can be done in English. Finnish language skills have an impact on the integration and experience of inclusion of those working and studying in English: people living in Finland encounter Finnish language everywhere, and it can be hard if you don’t know the language at all. In these situations, the language guidelines play an important role: they can help ensure that those studying in English also learn Finnish and find employment in Finland.<\/span><\/p>\n

Useiden yliopistojen kielelliset linjaukset kaipaavat uudistuksia<\/span><\/h2>\n

Organisaatioiden kielilinjaukset puhuttavat my\u00f6s valtakunnallisesti. Esimerkiksi suomen ja ruotsin kielen asemaa suomalaisissa yliopistoissa selvitettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen aloitteesta. Yliopistojen kieliratkaisut eiv\u00e4t sovi ammattikorkeakouluille kovin hyviksi esikuviksi, sill\u00e4 selvityksen mukaan monissa yliopistojen maisteriohjelmissa oli ilmoitettu ohjelman kieleksi suomi tai ruotsi, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suuri osa opetuksesta toteutui vain englannin kielell\u00e4. (Saarikivi & Koskinen, 2023.)\u00a0<\/span><\/p>\n

Vaikka monilla yliopistoilla on kielistrategia, niiden strategioissa korostetaan kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 ja pyrkimyst\u00e4 luoda kansainv\u00e4list\u00e4 huippututkimusta – valitettavan usein se tehd\u00e4\u00e4n suomen ja ruotsin kielen kustannuksella. (Saarikivi & Koskinen, 2023.) Esimerkiksi Helsingin yliopiston kieliperiaatteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t oletuksen, ett\u00e4 kaikki osaavat englantia, mutta eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suomea: \u201cL\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 suomenkieliset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ruotsia ja ruotsinkieliset suomea ja kaikki englantia, vaikka eiv\u00e4t aina puhukaan ko. kieli\u00e4 sujuvasti. Monissa tilanteissa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kieli\u00e4 rinnakkain.\u201d (<\/span>Helsingin yliopiston kieliperiaatteet 2014.<\/span><\/a>)\u00a0<\/span><\/p>\n

Toistaiseksi yliopistojen kielilinjauksissa ei oteta selv\u00e4sti kantaa siihen, miten yliopistoissa tuetaan kansainv\u00e4lisen henkil\u00f6st\u00f6n suomen kielen taitoa. Kielibuusti-hankkeen my\u00f6t\u00e4 yliopistoissa kehitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kotimaisten kielten opetusta niin opiskelijoille kuin henkil\u00f6kunnallekin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ammattikorkeakouluissa suomen kielen tukea ja suomen kielen oppimista on yleens\u00e4 helpompi edist\u00e4\u00e4 kuin yliopistoissa, sill\u00e4 opiskelijoilla on usein mahdollisuus tehd\u00e4 ty\u00f6harjoittelujaksoja suomenkielisiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Lis\u00e4ksi opinn\u00e4ytteiden tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hialueen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4, mink\u00e4 vuoksi englanninkielisiss\u00e4kin tutkinnoissa opinn\u00e4ytet\u00f6iden yhteisty\u00f6kumppanit l\u00f6ytyv\u00e4t usein Suomesta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kansainv\u00e4listen opiskelijoiden haasteet nykytilanteessa<\/span><\/h2>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monella englanninkielisest\u00e4 tutkinto-ohjelmasta valmistuneella kansainv\u00e4lisell\u00e4 osaajalla on usein kolme vaihtoehtoa:\u00a0<\/span><\/p>\n

    \n
  1. H\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Suomesta ty\u00f6paikan, jossa ei vaadita suomen kielen taitoa.<\/strong> Haaste: H\u00e4n t\u00f6rm\u00e4\u00e4 englanninkielisen kuplansa ulkopuolella suomen kieleen tavan takaa, ja voi kokea ulkopuolisuutta. Integroituminen Suomeen ja sitoutuminen ty\u00f6paikkaan voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 heikoksi ilman suomen kielen taitoa, vaikka ty\u00f6kielen\u00e4 onkin englanti.<\/span><\/li>\n
  2. H\u00e4n ei l\u00f6yd\u00e4 ty\u00f6paikkaa Suomesta, mutta p\u00e4\u00e4see TE-toimiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n kotoutumiskoulutukseen.<\/strong> Haaste: Valmistuneen ty\u00f6h\u00f6n p\u00e4\u00e4sy viiv\u00e4styy, eik\u00e4 alkuvaiheen maahanmuuttajille suunnattu koto-koulutus ole jo vuosia Suomessa asuneelle paras paikka oppia suomea. Kotoutumiskoulutuksessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n opi oman alan ammattikielt\u00e4.\u00a0<\/span><\/li>\n
  3. H\u00e4n ei l\u00f6yd\u00e4 ty\u00f6paikkaa Suomesta, koska ei osaa riitt\u00e4v\u00e4sti suomen kielt\u00e4, ja palaa kotimaahansa<\/strong> tai muuttaa muualle ulkomaille t\u00f6ihin. Haaste: Pettymys voi olla suuri niin valmistuneelle itselleen kuin ammattikorkeakoulullekin. Suomi menett\u00e4\u00e4 kouluttamansa kansainv\u00e4lisen osaajan, eik\u00e4 Suomen ty\u00f6voimapula helpotu.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

    Tilanne on siis nykyisell\u00e4\u00e4n kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n, ja siihen tarvitaan muutos.\u00a0<\/span><\/p>\n

    Kielilinjauksissa olisikin t\u00e4rke\u00e4 tuoda esiin, ett\u00e4 ammattikorkeakoulu tukee kansainv\u00e4listen opiskelijoiden suomen kielen taidon kehittymist\u00e4 ja samalla my\u00f6s velvoittaa opiskelijoita hankkimaan opintojensa aikana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaadittavan suomen kielen taidon.\u00a0<\/span><\/p>\n

    Organisaation kielivalinnat vaikuttavat kaikkeen<\/span><\/h2>\n

    Jokaisen yrityksen ja organisaation olisi hyv\u00e4 tukea kansainv\u00e4lisen henkil\u00f6st\u00f6ns\u00e4 suomen kielen oppimista. Kansainv\u00e4listen ty\u00f6ntekij\u00f6iden rekrytoinnissa kilpailuvalttina voisi toimia se, ett\u00e4 yritys tarjoaa henkil\u00f6st\u00f6lleen suunnitelmallisen kielipolun, suomen kielen kursseja ja kielitukea. (Ks. my\u00f6s Kotilainen ym. 2022.)<\/span><\/p>\n

    Vaikka suomen kielen oppiminen on kotoutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeist\u00e4, korkeakoulujen kielilinjauksissa on huomioitava my\u00f6s se, miten tuetaan henkil\u00f6kunnan englannin kielen oppimista.\u00a0<\/span><\/p>\n

    Esimerkiksi Metropoliassa on her\u00e4tty siihen, ett\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4t toimivat usein yksikielisesti, joko englanniksi tai suomeksi. Seurauksena on, ett\u00e4 Metropolian kansainv\u00e4lisen henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat rajattuja. Toisaalta jotkut suomen kielt\u00e4 puhuvat eiv\u00e4t uskalla l\u00e4hte\u00e4 englanninkielisiin ty\u00f6ryhmiin, koska arastelevat englannin puhumista ja tuntevat h\u00e4pe\u00e4\u00e4 esimerkiksi \u00e4\u00e4nt\u00e4misens\u00e4 tai kielitaitonsa takia.\u00a0<\/span><\/p>\n

    Ongelmallista on sekin, ettei kaikista dokumenteista ole saatavilla englanninkielisi\u00e4 versioita, vaikka niille olisi tarvetta. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sohjelmia ei uskalleta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, vaikka joissakin tilanteissa konek\u00e4\u00e4nn\u00f6s riitt\u00e4isi. Toisaalta aina ei tunnisteta, millaisissa tilanteissa tarvitaan laadukas k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, joka ottaa huomioon kielen variaatiot ja tunnistaa tiedonalan kielen ja k\u00e4sitteet.\u00a0<\/span><\/p>\n

    Joustava kielen k\u00e4ytt\u00f6 antaa oppimisen ja osallistumisen mahdollisuuksia kaikille: ty\u00f6ryhm\u00e4t voivat toimia kaksikielisesti, ja esimerkiksi opetukseen osallistuminen suomeksi voi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 opettaja antaa englanninkielisen palautteen suomenkielisest\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 tai tekee suomenkielisi\u00e4 dioja, vaikka pit\u00e4isi luentonsa englanniksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

    Rinnakkaiskieliset k\u00e4yt\u00e4nteet edist\u00e4v\u00e4t luovuutta<\/span><\/h2>\n

    Jos yritys toimii Suomessa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n englannin kielell\u00e4, yrityksen kieli saattaa yksinkertaistua liikaa (Nurmi & Koroma 2019). Samoin voi k\u00e4yd\u00e4 englanninkielisiss\u00e4 tutkinnoissa, jos pid\u00e4mme tiukasti kiinni yksikielisyyden vaatimuksesta. Ihanteellisessa tilanteessa kaikki osallistujat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t suomea ja englantia, ja voivat valita, kumpaa kielt\u00e4 itse k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Alussa ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 t\u00e4ytyy tietenkin varmistaa useammin, mutta v\u00e4hitellen kaikkien osallistujien kielitaito kehittyy t\u00e4llaisissa monikielisiss\u00e4 kohtaamisissa.\u00a0<\/span><\/p>\n

    My\u00f6s englanninkielisiss\u00e4 tutkinnoissa voi tarjoutua tilanteita, joissa osallistujat voivat toimia rinnakkaiskielisesti, ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suomea ja englantia. Metropoliassa esimerkiksi johdon tiedotustilaisuudet pidet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n kaksikielisesti, kielt\u00e4 lennossa vaihtaen. Rinnakkaiskielisyys vahvistaa kansainv\u00e4listen osaajien suomen kielen taitoa, etenkin ammatillisen ja tiedonalaan liittyv\u00e4n kielen taitoa, ja antaisi suomenkielisillekin opiskelijoille mahdollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 vahvinta kielt\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi tilanteissa, joissa ideoidaan uutta tai innovoidaan tuoreita ty\u00f6skentelytapoja, voivat kaikki hy\u00f6ty\u00e4 itselleen vahvimman kielen k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 tai ainakin siit\u00e4, ett\u00e4 voivat turvautua sen k\u00e4ytt\u00e4miseen. (Nurmi & Koroma 2019; <\/span>Kielibuustia 4<\/span><\/a>.) <\/span><\/p>\n

    Opiskelijoita ja henkil\u00f6kuntaa tulisi kannustaa inklusiiviseen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n eli vuorovaikutukseen, johon kaikki voivat osallistua, vaikka eiv\u00e4t osaisikaan vuorovaikutuksessa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 kieli\u00e4 t\u00e4ydellisesti. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kunnioittaa osallistujien erilaisuutta, erilaisia puhetyylej\u00e4 ja kielitaitoja. Vaikka organisaatiossa olisikin virallisena kielen\u00e4 suomi, kielilinjauksissa voidaan tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi my\u00f6s muita organisaatiossa puhuttuja kieli\u00e4. Kielilinjaukset tukevat ty\u00f6h\u00f6n ja opintoihin sitoutumista mutta my\u00f6s kokonaisvaltaisempaa integroitumista korkeakouluyhteis\u00f6\u00f6n ja Suomeen.<\/span><\/p>\n

    Muutos kielik\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4 ei tapahdu hetkess\u00e4<\/span><\/h2>\n

    Monikielisten toimintatapojen luominen (ks. <\/span>Kielibuustia 4<\/span><\/a>) ei tapahdu hetkess\u00e4, vaan vaatii suunnittelua ja yhteisty\u00f6t\u00e4. Tarvitaan yhteisi\u00e4 keskusteluja siit\u00e4, millaisia kieli\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ja eri yksik\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, miten eri tilanteissa voidaan toimia niin, ett\u00e4 kaikkien kielitaito voitaisiin ottaa huomioon ja miten kielenoppimista voitaisiin tukea ty\u00f6yhteis\u00f6n arjessa.\u00a0<\/span><\/p>\n

    Ty\u00f6ntekij\u00e4lle t\u00e4ytyy antaa lupa oppia suomen kielt\u00e4 ty\u00f6aikana. Samalla vahvistetaan sit\u00e4 ajatusta, ettei suomen kielen osaaminen ennen ty\u00f6n aloittamista ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Rekrytoidessa kielen osaamista t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on hakijan halu ja motivaatio oppia kielt\u00e4. Ty\u00f6yhteis\u00f6lle laadittujen kielilinjausten avulla voidaan my\u00f6s kannustaa ty\u00f6tiimej\u00e4 pohtimaan kielivalintojaan, vuorovaikutustaan ja kielenk\u00e4ytt\u00f6tapojaan monipuolisesti. Kielilinjausten avulla halutaan tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi ty\u00f6yhteis\u00f6n kielellist\u00e4 todellisuutta ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden toiveita ja kokemuksia kielenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja kielivalinnoista. (Lehtimaja ym. tulossa.)\u00a0<\/span><\/p>\n

    Making language guidelines for the organisation does not guarantee that the ideas will be put into practice. However, guidelines provide a good basis for building and maintaining new and flexible communication practices. Metropolia UAS has different departments and teams, and the same solutions will not work everywhere. However, each unit should consider the following issues on the basis of the future language guidelines:<\/span><\/p>\n