Englanninkielisiss\u00e4 tutkinto-ohjelmissa opiskeleville ty\u00f6harjoittelut tarjoavat usein ainoan mahdollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, kuulemaan ja kokemaan, millaista on ammattikieli ja ammatillinen vuorovaikutus suomenkielisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Koska ammattikielen osaaminen vaatii usein vahvaa kielitaitoa, erityissanaston hallintaa ja ammatillisten viestint\u00e4k\u00e4yt\u00e4nteiden osaamista (Komppa ym. 2014), on kansainv\u00e4lisill\u00e4 opiskelijoilla usein kiusaus valita englanninkielinen harjoittelupaikka, jos se vain on mahdollista. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole tulevaisuuden kannalta hyv\u00e4 vaihtoehto \u2013 ainakaan, jos opiskelija haluaisi valmistuttuaan ty\u00f6llisty\u00e4 Suomeen.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 k\u00e4sittelemme kansainv\u00e4lisen opiskelijan ty\u00f6harjoittelua ja ty\u00f6yhteis\u00f6n roolia kielenoppimisessa. L\u00e4ht\u00f6kohtanamme on, ett\u00e4 opiskelija tarvitsee kielenoppimiseen ty\u00f6yhteis\u00f6n tuen. Kerromme, mit\u00e4 tarkoitetaan kielenoppijan ja ty\u00f6yhteis\u00f6n v\u00e4lisell\u00e4 kielisopimuksella, millaista tukea kielimentori voi antaa sek\u00e4 mit\u00e4 tarkoitetaan kielituetulla ty\u00f6harjoittelulla.<\/p>\n
Suomen kielen oppiminen ei ole vain yksil\u00f6n vastuulla. Koska kielenk\u00e4ytt\u00f6 on sosiaalista toimintaa, kielt\u00e4 opitaan parhaiten vuorovaikutuksessa toisten kielenpuhujien kanssa. Metropolia Ammattikorkeakoulussa toteutettava kielituettu harjoittelumalli korostaa ty\u00f6yhteis\u00f6n roolia kansainv\u00e4lisen opiskelijan kielenoppimisen tukijana.<\/p>\n
Kielituettu ty\u00f6harjoittelu vaatii suunnittelua ja ennakointia, jotta kielitaidoltaan eritasoiset opiskelijat hy\u00f6tyisiv\u00e4t ty\u00f6harjoittelusta ja oppisivat kielt\u00e4 tehokkaasti. Metropolian englanninkielisess\u00e4 sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa harjoittelut on nimetty ty\u00f6- ja kieliharjoitteluksi (Work Placement and Language Internship), mik\u00e4 rohkaisee kansainv\u00e4lisi\u00e4 opiskelijoita valitsemaan suomenkielisen harjoittelun ja oppimaan kielt\u00e4 harjoittelun yhteydess\u00e4.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 harjoitteluiden toteutussuunnitelmiin kirjataan kielitaitotavoitteet opiskelijan oman kielitaitotason mukaan. Pelkk\u00e4 tavoitteiden kirjaaminen ei kuitenkaan riit\u00e4, vaan ty\u00f6yhteis\u00f6n t\u00e4ytyy<\/p>\n
Kielisopimuksen tekeminen harjoittelupaikan kanssa auttaa tiedostamaan ja sanallistamaan kielitaitoon ja kielenoppimiseen liittyvi\u00e4 asioita k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla. Kielisopimuksessa ohjaaja, ty\u00f6harjoittelupaikan edustaja ja opiskelija neuvottelevat yhdess\u00e4, millaisia viestint\u00e4tilanteita opiskelija ottaa haltuunsa harjoittelun aikana. Samalla sopimus kirkastaa sit\u00e4, millaista kielt\u00e4 opiskelija tarvitsee, millaisissa vuorovaikutustilanteissa h\u00e4nen t\u00e4ytyy osata puhua suomea ja millaisista fraaseista ja ilmauksista on hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n
Sopimusta voidaan tarkentaa harjoittelun edetess\u00e4. Kielisopimuksen tekemisess\u00e4 auttaa harjoittelua varten laadittu opetussuunnitelmakuvaus, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n harjoittelun kielitaitotavoitteet opiskelijan kielitaitotason mukaan (ks. kielitaitotavoite-nosto my\u00f6hemmin t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4). T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 kielitaitotavoitteet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n my\u00f6s suomea ensikielen\u00e4 puhuville. (Ks. my\u00f6s Kielisopimus-video 2022.)<\/p>\n
Hyv\u00e4ksi havaittu keino on l\u00e4hett\u00e4\u00e4 opiskelijat harjoitteluihin pareittain (ns. tandem-malli) niin, ett\u00e4 kielenoppija saa harjoitteluparikseen ja kielimentorikseen suomen kielt\u00e4 osaavan opiskelijan (ks. esim. Export Expert -hanke 2022). Kielimentorin tuplarooli tulee kuitenkin huomioida harjoittelun aikana ja sit\u00e4 ennen tarjoamalla tukea ja koulutusta kielimentorille.<\/p>\n
Metropolian englanninkielisess\u00e4 sosionomikoulutuksessa kielimentorillekin on laadittu kielitavoitteet. Jokainen kielimentoriksi ryhtyv\u00e4 suomea erinomaisesti osaava sosiaalialan opiskelija suorittaa ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 harjoittelua kielitietoisen ja yhdenvertaisen ohjauksen opintojakson. Opintojakson aikana opiskelija saa ty\u00f6kaluja siihen, miten tukea suomen kielen oppimista ty\u00f6ss\u00e4 ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia monikielisen ty\u00f6yhteis\u00f6n viestinn\u00e4ss\u00e4 voi olla. Lis\u00e4ksi opiskelija tutustuu selkokieleen ja selkokieliseen ohjaukseen.<\/p>\n
Kielimentori tiet\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 asiat kieless\u00e4 voivat olla oppijalle haastavia, miten puhua selke\u00e4sti ja rauhallisesti, miten varmistaa ymm\u00e4rrys ja miten huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 kielenoppija ei j\u00e4\u00e4 kielen takia ulkopuolelle. Samalla opiskelijasta kasvaa kielitietoinen ty\u00f6ntekij\u00e4, joka osaa my\u00f6hemmin ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n toimia kielitietoisesti uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden perehdytt\u00e4misess\u00e4 ja opiskelijoiden ohjaamisessa.<\/p>\n
Pariharjoittelu korostaa sit\u00e4, miten kielenoppiminen on aina sosiaalista toimintaa. Harjoittelussa tuetaan kielenoppimista oikeaan aikaan, heti niiss\u00e4 tilanteissa, joissa opiskelija tarvitsee kielt\u00e4. Samalla lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kielenoppijan motivaatiota oppia ja ottaa kieli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Usein ajatellaan, ett\u00e4 ammattikielt\u00e4 voi oppia vasta, kun osaa hyvin kielen perusteet (B1-taso, EVK 2018). Kieliharjoittelumalliin laaditut kielenoppimistavoitteet tuovat esiin, ett\u00e4 my\u00f6s A1-tason puhuja voi oppia ty\u00f6paikan viestint\u00e4\u00e4 ja ammattikielt\u00e4 tarkkailijan roolissa, vaikka ei viel\u00e4 pystyisik\u00e4\u00e4n osallistumaan t\u00e4ysipainoisesti vuorovaikutukseen. A1-tasolle laadituissa kielitaitotavoitteissa otetaan huomioon se, ett\u00e4 kieli on my\u00f6s kehollista ja materiaalista. Kieli ei siis ole vain pelkki\u00e4 sanoja, vaan vuorovaikutuksessa ja viestinn\u00e4ss\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, huonekaluja, esineit\u00e4 ja kuvia. Lis\u00e4ksi kehonkieli, ilmeet ja eleet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 keinoja viestin perille saattamisessa.<\/p>\n
\u201cOpiskelija tutustuu tarkkailijan roolissa ty\u00f6harjoittelupaikan viestint\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja viestint\u00e4tilanteisiin. H\u00e4n tunnistaa ammattilaisen erilaisia viestint\u00e4rooleja ja viestinn\u00e4n tavoitteita eri tilanteissa. H\u00e4n harjaantuu tulkitsemaan suullisia viestint\u00e4tilanteita kielenulkoisten vihjeiden (esim. \u00e4\u00e4nens\u00e4vy, eleet, ilmeet, kehonkieli, puheenvuorojen pituus, osallistujat, viestint\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6, tilanteen kesto) avulla, ja osaa poimia puheenvirrasta usein toistuvia sanoja (tervehdykset, tilanteisiin liittyv\u00e4t keskeiset sanat ja fraasit), vaikka ei hahmottaisikaan aina tilanteiden syvempi\u00e4 merkityksi\u00e4. Opiskelija my\u00f6s osallistuu keskusteluun suomeksi lyhyiss\u00e4, ennakoitavissa ja rutiininomaisissa tilanteissa (tervehdykset, kuulumisten kyselyt, esitt\u00e4ytymiset).\u201d<\/p>\n
\u2013 Ty\u00f6- ja kieliharjoittelun kielenoppimistavoitteita (A1-taso) Degree Programme in Social Services -tutkinnossa (Opetussuunnitelma 2023. Degree Programme in Social Services, Metropolia AMK)<\/p>\n
Ty\u00f6yhteis\u00f6ill\u00e4 on joskus korkea kynnys ottaa viel\u00e4 kielt\u00e4 oppivaa opiskelijaa harjoitteluun. Ajatellaan, ett\u00e4 harjoittelija vie resursseja, hankaloittaa ty\u00f6yhteis\u00f6n toimintaa ja vaatii enemm\u00e4n tukea kuin sellainen harjoittelija, jolla suomen kieli on jo hallussa. Kannustamme ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n asian toisin: kielenoppijan l\u00e4sn\u00e4olo ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 voi tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi hankalia vuorovaikutusk\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, puutteellisia ohjeistuksia, vaikeaa kielt\u00e4 ja ep\u00e4selvi\u00e4 toimintamalleja.<\/p>\n
Monissa yrityksiss\u00e4 tai ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 on asiakkaita, jotka ovat itsekin kielenoppijoita. Ty\u00f6harjoitteluun tuleva kielenoppija voi avata yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla ty\u00f6yhteis\u00f6n silm\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6n toimintaa uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden silmin. Esimerkiksi p\u00e4iv\u00e4kodissa saatetaan huomata, ettei lasten kielitaustoja ole tehty n\u00e4kyviksi eik\u00e4 niit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4, tai hoitokodissa saatetaan oivaltaa, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kehollinen ilmaisu, nonverbaalinen vuorovaikutus ja asiakkaiden kohtaaminen my\u00f6s ilman sanoja.<\/p>\n
Maahanmuuttaja\u00e4itien osallisuuden kokemuksia tutkinut Minna Intke-Hernandez (2021; 2020) korostaa sit\u00e4, miten yhteiset, monikieliset hetket tarjoavat oppimismahdollisuuksia ja vahvistavat osallisuuden kokemuksia. Kielitietoinen ty\u00f6yhteis\u00f6 hyv\u00e4ksyy monikielisyyden osana kielitaitoa. Se on my\u00f6s valmis hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppijan kielellisi\u00e4 resursseja ty\u00f6paikan arkisissa vuorovaikutuksessa. Kun kielenoppija kokee osallisuutta ja tuntee itsens\u00e4 hyv\u00e4ksytyksi, se vaikuttaa haluun oppia kielt\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6yhteis\u00f6n on t\u00e4rke\u00e4 oivaltaa, ettei ole olemassa vain yht\u00e4 oikeaa tapaa puhua kielt\u00e4, vaan kielenoppiminen on dynaaminen prosessi, ja kieli kehittyy aina vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Suomea voi puhua monin tavoin. Kieli on ensisijaisesti viestinn\u00e4n v\u00e4line, joten sellaiset kielelliset virheet, erikoiset ilmaukset tai ep\u00e4tyypillinen \u00e4\u00e4nt\u00e4mys, jotka eiv\u00e4t vaikeuta ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, eiv\u00e4t haittaa. Erilainen \u00e4\u00e4nt\u00e4mys ei saisi johtaa siihen, ett\u00e4 kielenoppijan osaamista ei arvosteta.<\/p>\n
Kielenoppijat kokevat usein ty\u00f6harjoittelun suomenkielisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 hyvin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n\u00e4. J\u00e4nnitys voi aiheuttaa my\u00f6s v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4: vaikka kielitaitoa olisikin, se saattaa rohkeuden puuttuessa j\u00e4\u00e4d\u00e4 piiloon. Ty\u00f6harjoittelussa tarvitaan ainakin jonkin verran yhteist\u00e4 kielt\u00e4, jotta opiskelija voi osallistua ty\u00f6yhteis\u00f6n toimintaan. Jos ty\u00f6yhteis\u00f6 ottaa opiskelijan osaksi yhteis\u00f6\u00e4, opiskelija oppii enemm\u00e4n ammatillista kielt\u00e4, fraaseja ja sanastoa sek\u00e4 sosiaalisia ammattik\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n
Sensitiivinen ohjaaja ja kielimentori tarjoavat kielenoppijalle kielellist\u00e4, sosiaalista ja emotionaalista tukea. Kielenoppija ei ole koskaan vain avun saaja, vaan my\u00f6s aktiivinen toimija. Kielenoppija voi harjoittelussa tuoda esiin omaa asiantuntijuuttaan, omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n ja muuta kielitaitoaan. Ammatillisen identiteetin vahvistaminen ja n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen vahvistaa oppijan kielellist\u00e4 identiteetti\u00e4 ja tukee uuden kielen oppimista. Kielitietoinen ohjaaja arvostaa oppijaa ja haluaa n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4net kokonaisvaltaisesti \u2013 ei vain kielenoppijana (Honko 2019).<\/p>\n
Ty\u00f6yhteis\u00f6jen rooli kielenoppimisessa on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 esim. Seilosen ym. (2016) mukaan kirjallisen kielitaidon kehittyminen asiantuntija-ammatissa on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hidasta, ja kohtalaisen sujuva suullinenkin kielitaito saavutetaan yleens\u00e4 vasta 1\u20132 vuoden oman alan ty\u00f6kokemuksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
(Ks. my\u00f6s Intke-Hernandez 2021.)<\/p>\n
Kielituettu ty\u00f6harjoittelu antaa opiskelijalle ty\u00f6kaluja aktiiviseen kielenoppimiseen ja vahvistaa opiskelijan toimijuutta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tilanteissa. Lis\u00e4ksi kielituettu harjoittelu kannustaa opiskelijaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n arki- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tilanteita kielenoppimiseen. Kielituettu ty\u00f6harjoittelu my\u00f6s tukee opiskelijan osallisuuden kokemusta ja auttaa opiskelijaa ty\u00f6llistym\u00e4\u00e4n valmistumisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Suomenkielisille opiskelijoille kielituettu ty\u00f6harjoittelu antaa valmiuksia toimia monikielisess\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 kielimentorina, perehdytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja kielitietoisena ohjaajana.<\/p>\n
Kielen oppiminen ei p\u00e4\u00e4ty valmistumiseen, vaan jatkuu koko el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n
Eveliina Korpela<\/strong>, Eevamaija Iso-Heiniemi<\/strong> ja Hanna Aho<\/strong> ty\u00f6skentelev\u00e4t Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa suomen kielen opettajina ja Kielibuusti-hankkeen S2-asiantuntijoina.<\/p>\n Kielibuustia<\/strong> on viiden kirjoituksen sarja. Se tarjoaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vinkkej\u00e4 ja tietoa kielenoppimisen tukemiseen korkeakoulussa. Sarjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4siteltiin kielitaidon merkityst\u00e4 korkeakouluopiskelijalle<\/a> ja toisessa osassa esiteltiin kieli-HOPSia (henkil\u00f6kohtaista kielenoppimissuunnitelmaa) opiskelijan kielenoppimisen tukena<\/a>.<\/p>\n Englanninkielisiss\u00e4 tutkinto-ohjelmissa opiskeleville ty\u00f6harjoittelut tarjoavat usein ainoan mahdollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, kuulemaan ja kokemaan, millaista on ammattikieli ja ammatillinen vuorovaikutus suomenkielisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Koska ammattikielen osaaminen vaatii usein vahvaa kielitaitoa, erityissanaston hallintaa ja ammatillisten viestint\u00e4k\u00e4yt\u00e4nteiden osaamista (Komppa ym. 2014), on kansainv\u00e4lisill\u00e4 opiskelijoilla usein kiusaus valita englanninkielinen harjoittelupaikka, jos se vain on mahdollista. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole tulevaisuuden […]<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":5708,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[985,277,113,241,243,987,989],"class_list":["post-5707","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-ammatillinen-kielitaito","tag-ammattikorkeakouluopetus","tag-ammattikorkeakoulupedagogiikka","tag-kielenopetus","tag-kielenoppiminen","tag-kielitietoinen-ohjaus","tag-kielituki"],"acf":[],"yoast_head":"\nL\u00e4hteet<\/h2>\n
\n