Onnistuminen kuulijan mielenkiinnon her\u00e4ttelyss\u00e4 ja kiinnostuksen s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4 on kaikille puhety\u00f6l\u00e4isille tuttua. Opettaja kohtaa t\u00e4m\u00e4n haasteen etenkin opintojakson alussa, jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s kunkin opetuskerran alkaessa. Laajemmille yleis\u00f6lle kohdennetuissa virtuaalitapaamisissa ja et\u00e4opetustilanteissa haaste on yht\u00e4 lailla, joskus jopa voimakkaamminkin l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n
Uudet esiintymisen tilanteet vaativat ketteryytt\u00e4. Kun yleinen ty\u00f6tahti on ripe\u00e4, ei perusteelliseen valmistautumiseen usein ole aikaa. Esiintyj\u00e4 pikemminkin el\u00e4\u00e4 hetkess\u00e4, havainnoi, oppii vuorovaikutuskumppaneiltaan ja hioo suunnitelmaansa samalla kun etenee. Koko ajatus esiintymisest\u00e4 ennalta lukkoon ly\u00f6tyn\u00e4, valmisteltuna esityksen\u00e4, toteutuu vain harvoin. Voikin sanoa, ett\u00e4 elet\u00e4\u00e4n improvisaation ja tiiviin sanomisen aikaa! (Almonkari & Koponen 2019.)<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 blogipostauksessa esittelen kourallisen hyv\u00e4ksi havaittuja keinoja ty\u00f6urani varrelta – niin pitk\u00e4n opettajakokemukseni kuin viime vuosien dialogip\u00e4\u00e4llik\u00f6n roolissakin – mukaan poimittuna. Paneudun erityisesti virtualisen kohtaamisen aloitukseen, sis\u00e4lt\u00f6kokemukseen, aitouteen ja palautteeseen.<\/p>\n
Tilaisuuden alku rinnastuu ensikohtaamiseen ja sen aikana syntyv\u00e4\u00e4n ensivaikutelmaan. Muutamien ensimm\u00e4isten hetkien aikana teemme tyypillisesti p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 puhujasta, h\u00e4nen asiantuntevuudestaan ja persoonastaan. Vaikutelmien taustalla on sek\u00e4 sanallisia ett\u00e4 erityisesti sanattomia viestej\u00e4, jotka voivat liitty\u00e4 ulkoiseen olemukseen, eleisiin, ilmeisiin tai vaikkapa \u00e4\u00e4neen. Tutkitusti tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 hyv\u00e4 ensivaikutelma voi vaikuttaa tulevaan suhtautumiseen kantaen muutamankin k\u00f6mm\u00e4hdyksen yli, huono ensivaikutelma taas vaatii korjaantuakseen useamman onnistumisen kohtaamisen aikana. (Tietomajakka.)<\/p>\n
Onnistunutta alkua voi edesauttaa kiireett\u00f6myydell\u00e4 ja aidolla l\u00e4sn\u00e4ololla. Tule tapaamiseen paikalle ajoissa ja hoida mahdolliset tekniset valmistelut kuntoon. Keskity muutamien minuuttien ajan kohtaamaan saapujia. Hymyile, tervehdi, ota katsekontaktia kameran kautta. Sill\u00e4, mit\u00e4 juttelet, ei ole niink\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4, olennaista on luoda kokemus kohdatuksi tulemisesta.<\/p>\n
L\u00e4sn\u00e4olon tunteen vahvistamisessa juuri katsekontaktilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli. Tampereen yliopistossa tarkastettavan psykologian maisteri Jonne Hietasen v\u00e4it\u00f6skirjan mukaan kokemus vastavuoroisesta katsekontaktista herkist\u00e4\u00e4 tulkitsemaan informaatiota itseen liittyv\u00e4ksi ja aktivoi autonomista hermostoa. Hietanen osoitti tutkimuksessaan, ett\u00e4 katsekontakti videopuhelussa sai aikaan samanlaisia fysiologisia reaktioita kuin kasvokkaisessa tilanteessa. (Hietanen 2020.)<\/p>\n
Helposti tunne katsekontaktista ja n\u00e4hdyksi tulemisesta j\u00e4\u00e4 puutteelliseksi, sill\u00e4 luontaisesti p\u00e4\u00e4dymme tuijottamaan omaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4mme, jossa keskustelukumppanin kuva n\u00e4kyy. Vaikutelma katsekontaktista syntyy vain kohdistamalla oma katse kameraan. L\u00e4ht\u00f6kohtana on aina aito ja arvostava kohtaaminen. Virtuaaliseen l\u00e4sn\u00e4oloon perehtynyt Raivio toteaa osuvasti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rryksen puuttuessa on ihan sama, millaisia vippaskonsteja verkossa toimiessaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 – tapaaminen j\u00e4\u00e4 tapaamiseksi, kohtaaminen vajavaiseksi. (Raivio 2020.)<\/p>\n
Jos mahdollista, voit liitt\u00e4\u00e4 jo aloitukseen mukaan vuorovaikutusta. Tervehti\u00e4 nimill\u00e4, esitt\u00e4\u00e4 pyynn\u00f6n laittaa kameran p\u00e4\u00e4lle ja vaikka heiluttaa k\u00e4dell\u00e4 tervehdys toisille. Jos osallistujajoukko on suuri, hyv\u00e4 apukeino on chat. \u201dMill\u00e4 mielell\u00e4 saavut t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n tapaamiseen – jaa tunnelmasi emojilla chatin kautta\u201d antaa osallistujalle keinon kiinnitty\u00e4 tilaisuuteen ja sinulle arvokasta taustatietoa ja mahdollisuuden kommentoida antia lyhyesti.<\/p>\n
Virtuaalisesti esiinnytt\u00e4ess\u00e4 – olipa kyse sitten luennosta tai muusta valmistellusta puheenvuorosta – palaute vastaanottajilta on monesti niukempaa kuin kasvokkaisessa tapaamisessa. Onneksi moni verkkokousalusta (mm. Teams) tarjoaa jo nyt mahdollisuuden n\u00e4hd\u00e4 osallistujien kuvat my\u00f6s omaa esityst\u00e4 pit\u00e4ess\u00e4\u00e4n. Hy\u00f6dyllinen lis\u00e4 ovat k\u00e4den nostamisen yhteydess\u00e4 olevat muut reaktiotoiminnot, joita kuulijoita voi pyyt\u00e4\u00e4 aktiivisesti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Suomalaiselle puhekulttuurille tyypillist\u00e4 on kohteliaisuus ja asiakeskeisyys. On havaittu, ett\u00e4 suomalaiseen kulttuuriin liittyy asiasta puhumisen vaatimus. Puhujalla oletetaan olevan asiaa, sanoille annetaan paljon painoarvoa ja esiintyj\u00e4\u00e4 kuunnellaan keskittyneesti (Wilkins & Isotalus 2009). Annamme puhujan ensin esitt\u00e4\u00e4 asiansa ja s\u00e4\u00e4st\u00e4mme kysymykset loppuun. Tapa on puhujalle helppo, mutta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 riskin siit\u00e4, ett\u00e4 osa kuulijoista menetet\u00e4\u00e4n jo alkupuolella, vaikkapa liian haastavan sis\u00e4ll\u00f6n takia. Siksi olisikin suositeltavaa rakentaa puheenvuoron lomaan muutama tarkistuskohta, joissa voi varmistaa kuulijoiden kiinnostuksen s\u00e4ilymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on olennaista etenkin pidempien puheenvuorojen kohdalla. Ihmisen keskittyminen pysyy yll\u00e4 noin 20 minuuttia, sen j\u00e4lkeen tulisi tapahtua jotain.<\/p>\n
Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 ei tapahdu itsest\u00e4\u00e4n. Kameroiden, chatin ja reagointinappien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sopia osallistujien kanssa. Tsekkauskohta ei yksin auta, jos kuulija ei sen aikana aktivoidu antamaan palautetta kuulemastaan, kysym\u00e4\u00e4n tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n reagoimaan. Helpointa on reagointi, hiukan enemm\u00e4n aktiivisuutta edellytt\u00e4\u00e4 chat-viestin kirjoitus ja eniten kuulijalta vaatii kommentointi kameran kautta. T\u00e4st\u00e4 kolmikosta esiintyj\u00e4 voi valikoida kuhunkin hetkeen ja kuulijakuntaan parhaiten sopivan vaihtoehdon. Valikoima palvelee nimenomaan esitetyn sis\u00e4ll\u00f6n omaksumista. Oppimista puolestaan voi edesauttaa laajentamalla keinovalikoimaa vaikkapa aktivoivaan pienryhm\u00e4keskusteluun, joka sekin onnistuu virtuaalialustoilla varsin sujuvasti.<\/p>\n
Vuorovaikutteisuus kaipaa tuekseen kiireett\u00f6myytt\u00e4. Persoonasta riippumatta meist\u00e4 jokainen voi kasvattaa omaa hiljaisuuden sietokyky\u00e4\u00e4n \u2013 keskustelujen luontevat hiljaisuudet tuntuvat helposti ep\u00e4mukavilta verkossa ja usein kiirehdimme niit\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Asetu kuuntelemaan, anna tilaa omien ajatusten koonnille ja keskener\u00e4isyydelle. Pysy rauhallisena ja v\u00e4lt\u00e4 kiireen tuntua. (Ala-Nikkola & Raivio 2020.)<\/p>\n
Jokainen puhuu ja opettaa oman persoonansa kautta. Jollekin sopii asian h\u00f6yst\u00e4minen huumorilla, toinen jakaa omakohtaisia esimerkkej\u00e4, kolmas ripottelee tarttumapintaa esitysmateriaalin osaksi. Yht\u00e4 oikeaa tai taatusti toimivaa tapaa tarjota kiinnittymispintaa kuulijalle ei ole. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ihminen kiinnostaa, ei pelkk\u00e4 asia. Puhuja, joka uskaltaa ottaa mukaan persoonaansa ja jakaa jollain tavalla omakohtaista ajatteluaan, tunnettaan tai kokemusmaailmaansa, luo samalla yhteytt\u00e4 kuulijoihin.<\/p>\n
Kuulijoiden puhuttelu ja erilainen pohdiskelu tuovat puhujan parhaimmillaan mukaan jaettuun oppimiskokemukseen, ik\u00e4\u00e4n kuin oppijaksi muiden mukaan. \u201dKun itse tutustuin ensi kertaa t\u00e4h\u00e4n teemaan, minua aina h\u00e4mmensi\u2026\u201d voisi olla esimerkki oman kokemusmaailman avaamisesta muille. Kun oppimassa ollaan yhdess\u00e4, ei olekaan niin vaikeaa esitt\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4 tai tuoda esiin sit\u00e4, ettei ymm\u00e4rr\u00e4 jotain asiaa. Toisena \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n\u00e4 voisi olla \u201dkaikkitiet\u00e4v\u00e4 asiantuntija\u201d, joka esitt\u00e4\u00e4 yksinpuheluna asiaansa tarjoamatta kuulijoille mahdollisuutta tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta kuin kuulla ja vastaanottaa. Mahdollinen valinta sekin, mutta ei vuorovaikutuksen eik\u00e4 oppimisen kannalta se hedelm\u00e4llisin.<\/p>\n
Jokainen vuorovaikutustilanne on paitsi ainutkertainen, samalla my\u00f6s oppimistilanne puhujalle. Palautteen avulla puhuja saa arvokasta tietoa sek\u00e4 onnistumisista ett\u00e4 kehittymiskohteistaan.<\/p>\n
Pikapalautetta voi ja kannattaa ker\u00e4t\u00e4 monin keinoin. Reaktionapein, poll-toiminnolla, yhden sanan tai muutaman lauseen palauttein chatissa tai sanallisena kameroiden kanssa. Loppusuoralla ajatukset saattavat jo k\u00e4\u00e4nty\u00e4 tulevaan, odottavaan lounastaukoon tai seuraavaan virtuaalitapaamiseen, joten palauteosan on hyv\u00e4 olla osallistujalle helppo ja sujuva. T\u00e4ss\u00e4kin ennakkoon mietitty ja valmisteltu edesauttaa sujuvaa toteutusta.<\/p>\n
Osallistujien ajasta ja mielenkiinnosta on aina hyv\u00e4 muistaa kiitt\u00e4\u00e4. Jos onnistuit aktivoimaan osallistujat, muistathan my\u00f6s kiitt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 osallistumisesta. Mahdollisesti voi lis\u00e4t\u00e4 sanasen siit\u00e4, miten osallistuminen vaikutti kokonaisuuteen tai auttaa tulevien tilaisuuksien valmistelussa.<\/p>\n
Virtuaalitapaamiset ovat tulleet pysyv\u00e4sti kasvokkaisten kohtaamisten rinnalle. Molemmissa on aina mahdollista kehitty\u00e4. Poimi omalle kokeilulistallesi yksi tai useampia n\u00e4ist\u00e4:<\/p>\n
Haastan sinut kokeilemaan jotain konkreettista keinoa lis\u00e4t\u00e4 vuorovaikutteisuutta. Lopputulos voi yll\u00e4tt\u00e4\u00e4!<\/p>\n
Ala-Nikkola, E. & Raivio, A-M. 2020. Yhteisell\u00e4 asialla \u2013 hyv\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta verkkotapaamisiin. Teoksessa Silm\u00e4l\u00e4, P. (toim.) Digi 2020 \u2013 Verkon uusia v\u00e4lineit\u00e4 ja menetelmi\u00e4.\u00a0<\/a><\/p>\n Almonkari, M. & Koponen, J. 2019. Mit\u00e4 on esiintyminen 2020-luvulla. Blogipostaus Progos-sivuilla.\u00a0<\/a><\/p>\n Hietanen, J. 2020. All Eyes on Eye Contact: Studies on cognitive, affective and behavioral effects of eye contact. Tampere University Disserations 316.<\/p>\n