Ammattikorkeakoulujen menetelm\u00e4lliseen valikoimaan kuuluu vahvasti toimintatutkimus. Joissakin kouluissa tai suuntautumisvaihtoehdoissa toimintatutkimuksen k\u00e4ytt\u00e4minen opinn\u00e4ytet\u00f6iden tekemiseen on vahva suositus, jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ett\u00e4 kyseess\u00e4 on konseptinomainen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys.<\/p>\n
Menetelm\u00e4llisesti toimintatutkimus on j\u00e4\u00e4nyt tyhjien fraasien tasolle ja sen k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 perustellaan \u201cmetodologinen naivismi\u201d, l\u00f6yh\u00e4 viittaus hataraan ja laveaan tutkimusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Toimintatutkimuksen k\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n metodologisesti ohjaavana perustana liittyy useita laajoja ongelmia. Erityisesti n\u00e4m\u00e4 korostuvat ammattikorkeakoulujen opinn\u00e4ytet\u00f6iss\u00e4. On perusteltua kysy\u00e4: Miss\u00e4 on toiminta? Miss\u00e4 tutkimus?<\/p>\n
Toimintatutkimukselle on useita m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, joissa kaikissa on erilainen sis\u00e4lt\u00f6. Opinn\u00e4ytet\u00f6iden tekij\u00f6ille m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llinen sis\u00e4lt\u00f6 v\u00e4littyy alan auktoriteettien kautta, esimerkiksi tutkimusmenetelmien oppaissa. Peter Reasonin ja Hilary Bradburyn (2001) mukaan toimintatutkimuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on seuraava: \u201dToimintatutkimus on osallistava ja demokraattinen prosessi, jonka tarkoituksena on kehitt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tiet\u00e4myst\u00e4 arvokkaiden inhimillisten tarkoitusten saavuttamiseksi.\u201d Enemm\u00e4nkin kuin k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen tutkimussuuntauksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4, t\u00e4m\u00e4 sitaatti on kimppu kauniita sanoja ja ylv\u00e4it\u00e4 aatteita.<\/p>\n
Ammattikorkeakouluissa voitaisiin mielest\u00e4ni suoraan ja rehellisesti puhua ennemminkin kehitysty\u00f6st\u00e4, informoidusta kehitysty\u00f6st\u00e4 tai jopa kehitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta, jos kyseess\u00e4 on tutkimus. Tai tutkivasta kehitt\u00e4misest\u00e4, jos sanoja haluaa py\u00f6ritell\u00e4.<\/p>\n
Esit\u00e4n tiivistetysti viisi n\u00e4k\u00f6kantaa, jotka puhuvat sen puolesta, ett\u00e4 toimintatutkimukseen viittaamista tulisi tarkoin harkita. N\u00e4k\u00f6kannat liittyv\u00e4t siihen, ett\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimintatutkimuksen k\u00e4sitett\u00e4 tai termi\u00e4 ei tarvita, sek\u00e4 siihen, millaisia sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 puutteita toimintatutkimukseksi nimetyill\u00e4 t\u00f6ill\u00e4 usein on.<\/p>\n
Liike-el\u00e4m\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmanratkaisu ei edellyt\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tutkimusta, enemm\u00e4nkin toimintaa. Kehityshanke<\/strong> on termin\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4rittynyt tai normittunut, mutta enemm\u00e4n todellisuutta kuin arvol\u00e4ht\u00f6inen toimintatutkimus<\/strong>.<\/p>\n Toimintatutkimus on sateenvarjotermi, jolla viitataan laajan joukkoon erityyppisi\u00e4 tutkimusotteita. Akateemisissa teksteiss\u00e4 osin viitataan lewinil\u00e4iseen traditioon, tai niiss\u00e4 voidaan mainita Chris Argyriksen ja kumppaneiden summeeraukset aiheesta. Kokonaisvaltaista tietoteoreettista tai k\u00e4sitehistoriallista analyysia ei ole tarjolla.<\/p>\n Opinn\u00e4ytet\u00f6iden viitekehyksiss\u00e4 tai tietoperustassa opiskelijoilla usein on olematon tuntemus eri teoriakoulukuntien taustaoletuksista ja viittaukset l\u00e4hteisiin ovat heikoilla kantimilla. Ammattikorkeakoulujen opinn\u00e4ytet\u00f6iss\u00e4 korostuu se, ett\u00e4 l\u00e4hdeaineisto on kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaista. (Englanniksi incommensurability<\/em>, aiheesta lis\u00e4\u00e4 muun muassa Scherer, 1998). Linda Dickens ja Karen Watkins kirjoittivat jo vuonna 2006, <\/i>ett\u00e4 \u201duseiden nimenomaisten toimintatutkimusten mallien olemassaolo h\u00e4iritsee johdonmukaisen ja yhten\u00e4isen toimintatutkimuksen teorian kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Harvat tekij\u00e4t ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 toimintatutkimuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4; ne voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 elementtej\u00e4 Lewinin teoriasta, samalla kun he v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t tai j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kokonaan huomiotta toiset. Jotkut saattavat tunnustaa toimintatutkimuksen kyvyn parantaa sosiaalista toimintaa, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta sis\u00e4iset arvot ja teoriat, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t parannuksen ja ohjaavat t\u00e4t\u00e4 toimintaa.<\/p>\n Toiminta ja tutkimus ovat liiketoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia toinen toisilleen. Mutta jos toimintatutkimus j\u00e4\u00e4 pelk\u00e4n toiminnan varaan, tuotettu tieto ei koskaan yll\u00e4 tutkimuksellisen tiedon tasolle. Kyseess\u00e4 ei silloin ole tutkimus. \u201dSe on hyv\u00e4, jos se toimii\u201d on praktisen tiedonihanteen n\u00e4k\u00f6kulmasta relevantti l\u00e4ht\u00f6kohta. Jos taasen on tarkoitus ottaa tutkittu tieto tosissaan, silloin toimintatutkimusta t\u00e4ytyy tarkastella syv\u00e4llisemmin.<\/p>\n Reason (1993) kirjoitti: ”Jos tutkijoiden on tarkoitus olla tieteellisi\u00e4, tehdess\u00e4\u00e4n tutkimusta osallistavan, systemaattisen ja laajempaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n levi\u00e4v\u00e4n maailmanselityksen sis\u00e4lt\u00e4, heid\u00e4n on tuotava julki, mit\u00e4 he tarkoittavat tieteell\u00e4 ja tutkimuksella. Jos tiedon luonnetta koskevia kysymyksi\u00e4 ei k\u00e4sitell\u00e4, k\u00e4siin j\u00e4\u00e4 joukko tutkimusmenetelmi\u00e4, jotka rikkovat perinteiset tieteellisen metodologian kaanonit ja siit\u00e4 huolimatta perustelevat omat menetelm\u00e4ns\u00e4 vetoamalla tieteeseen. T\u00e4ss\u00e4 yksinkertaisesti ei ole j\u00e4rke\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme ei ole kriteerej\u00e4, joilla tutkimusty\u00f6t\u00e4 voitaisiin arvioida.\u201d<\/p>\n Vaikka opinn\u00e4ytety\u00f6 olisi ansiokas, se usein n\u00e4ytt\u00e4ytyy ohjaavalle instituutiolle paperisen raportin muodossa. Saattaa olla, ett\u00e4 taustalla on kehitysty\u00f6t\u00e4 kohdeorganisaatiossa. T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4y ilmi opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4 tarkasteltaessa. Mik\u00e4li kehitysty\u00f6t\u00e4 ei ole tapahtunut, opinn\u00e4ytety\u00f6 on silloin selvitys, analyysi, raportti tai suunnitelma. Jos fokus ei ole muutokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osallistavassa toiminnassa, on turha puhua toimintatutkimuksesta. Jos fokus on toiminnassa, senkin reflektointiin opinn\u00e4ytet\u00f6iden menetelmiss\u00e4 l\u00f6ytyy parempia l\u00e4hestymistapoja.<\/p>\n Oleellinen osa toimintatutkimuksen menetelm\u00e4filosofiaa on voimaantuminen. Kriittisimmill\u00e4\u00e4n toimintatutkimus pyrkii eheytt\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa paljastamalla asioiden taustaoletuksia ja niiden takana olevia merkitysyhteyksi\u00e4 ja arvoj\u00e4rjestelmi\u00e4. Tavoitteena on demokratisoida yhteis\u00f6j\u00e4 ja voimaannuttaa tekij\u00e4t tuottamaan muutosta sosiaalisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. N\u00e4in asian summasi Kemmis (1995).<\/p>\n Kunnianhimoinen tavoite opinn\u00e4ytety\u00f6lle. Mahdollinen rajoitetusti, mutta ei realistinen.<\/p>\n Toimintatutkimuksen jotkut suuntaukset l\u00e4htev\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 kehitysty\u00f6n kohteena olevan organisaation henkil\u00f6st\u00f6 innostuu ja sitoutuu muutokseen johtavaan toimintaan, muuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4\u00e4n. Opinn\u00e4ytet\u00f6iss\u00e4 tuskin voimaannutetaan siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 saadaan aikaan muutosta kohteena olevassa yrityksess\u00e4. Loppuraportti ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4 retoriikka, ett\u00e4 muutosta oli ja se tehtiin osallistavan kehitt\u00e4misen keinoin, ei riit\u00e4 kriteerin t\u00e4yttymiseksi.<\/p>\n On vaikea sanoa, mit\u00e4 toimintatutkimus oikeasti on. Pahimmillaan se voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4nteeksi 80-luvulta, jolloin keskustelu tiedepiireiss\u00e4 metodologisista l\u00e4ht\u00f6kohdista haki viel\u00e4 muotoaan. Tuolloin toimintatutkimus saattoi tarjota legitiimin l\u00e4hestymistavan normitetusta tutkimuksesta poikkeavalle tutkimusotteelle. Praktisen tiedon tuottaminen piti ammattikorkeakoulujen opetuksessa naamioida tutkimukseksi. Toisaalta toimintatutkimus voidaan mielt\u00e4\u00e4 kehitysmy\u00f6nteisen\u00e4 ja osallistavana metodina, joka tuottaa sek\u00e4 uutta ja relevanttia tietoa ett\u00e4 positiivista kehityst\u00e4 kohdeorganisaatioissaan.<\/p>\n Esitt\u00e4m\u00e4ni kehitt\u00e4v\u00e4n kritiikin yksi helppo vasta-argumentti on, ett\u00e4 \u201dtoimintatutkimusta on erityyppist\u00e4.\u201d Esimerkiksi Reasonin ja MacArdlen mukaan toimintatutkimus on enemm\u00e4n orientaatio kuin metodologia.<\/p>\n Kyll\u00e4 vain. Oleellinen kysymys silloin on, onko se toimintatutkimusta. Ruuvi ilman kierteit\u00e4 on naula. Erilaisille asioille on erilaisia termej\u00e4, joista jotkut kuvaavat todellisuutta paremmin kuin toiset. Naula muuttuu vaikka korkkiruuviksi, kun sit\u00e4 tarpeeksi tiukasti v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 jengalle.<\/p>\n Jukka Mattila<\/b> on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori. H\u00e4n ty\u00f6skentelee Metropolia Business Schoolissa lehtorina. Mattilalla on yli 15 vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin teht\u00e4vist\u00e4 sek\u00e4 organisaatioiden kehitt\u00e4misest\u00e4. Vuosina 2005\u20132021 h\u00e4n toimi Aalto-yliopistossa erilaisissa tutkimus-, kehitys-, ja opetusteht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n Argyris, C., & Sch\u00f6n, D. A. (1989). Participatory action research and action science compared: A commentary. American behavioral scientist, 32(5), 612-623.<\/p>\n Dickens & Watkins K. (2006). Action Research: Rethinking Lewin, teoksessa Joan V. Gallos, (toim.) Organization Development, A Jossey-Bass Reader.<\/p>\n Reason, P. (1993). Sitting between appreciation and disappointment: A critique of the special edition of Human Relations on action research. Human relations, 46(10), 1253-1270.<\/p>\n Reason, P., & Bradbury, H. (toim.). (2001). Handbook of action research: Participative inquiry and practice. Sage.<\/p>\n Reason, P., & McArdle, K. (2004). Brief notes on the theory and practice of action research. Understanding research methods for social policy and practice, 114-122.<\/p>\n Scherer, A. G. (1998). Pluralism and incommensurability in strategic management and organization theory: A problem in search of a solution. Organization, 5(2), 147-168.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ammattikorkeakoulujen menetelm\u00e4lliseen valikoimaan kuuluu vahvasti toimintatutkimus. Joissakin kouluissa tai suuntautumisvaihtoehdoissa toimintatutkimuksen k\u00e4ytt\u00e4minen opinn\u00e4ytet\u00f6iden tekemiseen on vahva suositus, jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ett\u00e4 kyseess\u00e4 on konseptinomainen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys. Menetelm\u00e4llisesti toimintatutkimus on j\u00e4\u00e4nyt tyhjien fraasien tasolle ja sen k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 perustellaan \u201cmetodologinen naivismi\u201d, l\u00f6yh\u00e4 viittaus hataraan ja laveaan tutkimusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Toimintatutkimuksen k\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n metodologisesti ohjaavana perustana liittyy useita laajoja ongelmia. Erityisesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":12,"featured_media":559,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[447,971,973],"class_list":["post-1301","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-opinnaytetyo","tag-toimintatutkimus","tag-tutkimusmenetelma"],"acf":[],"yoast_head":"\nToimintatutkimus on sateenvarjotermi<\/h2>\n
Toimintatutkimus ei tuota tutkimustietoa<\/h2>\n
Toimintatutkimus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuota muutosta<\/h2>\n
Toimintatutkimus ei sis\u00e4ll\u00e4 emansipatorisia aineksia<\/h2>\n
\nToimintatutkimus – ruuvi vai naula?<\/h2>\n
Kirjoittaja<\/h2>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n