{"id":1286,"date":"2022-01-18T00:00:00","date_gmt":"2022-01-17T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/2022\/01\/18\/ilmaisua-huumoria-ja-tajunnanvirtaa-laululyriikka-aiheisia-opinnaytetoita-metropoliassa\/"},"modified":"2024-10-01T12:18:22","modified_gmt":"2024-10-01T09:18:22","slug":"ilmaisua-huumoria-ja-tajunnanvirtaa-laululyriikka-aiheisia-opinnaytetoita-metropoliassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/2022\/01\/18\/ilmaisua-huumoria-ja-tajunnanvirtaa-laululyriikka-aiheisia-opinnaytetoita-metropoliassa\/","title":{"rendered":"Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa \u2013 Laululyriikka-aiheisia opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 Metropoliassa"},"content":{"rendered":"

”En pid\u00e4 en\u00e4\u00e4 musiikista”, n\u00e4in kuultiin panelistilta Suomen musiikintekij\u00f6iden [1] Ammattina Sanoittaja<\/em> -iltaseminaarissa 23.11.2019 (kuva 1). \u201cKun sanoituksen yht\u00e4 virkett\u00e4 h\u00f6yl\u00e4\u00e4 satoja kertoja, voi musiikki alkaa kyll\u00e4stytt\u00e4m\u00e4\u00e4n\u201d. Toisinaan hyv\u00e4 sanoitus syntyy hetkess\u00e4, mutta usein hyv\u00e4 sanoitus edellytt\u00e4\u00e4 paljon ty\u00f6t\u00e4: hyv\u00e4\u00e4 tarinaa, sen j\u00e4sent\u00e4mist\u00e4 ja muokkausta ja samalla riimien ja rytmien tarkkaa sanateknist\u00e4 pohdintaa. Sanoittaminen on siis jonkin sortin teknist\u00e4 ja taiteellista palapeli\u00e4 \u2013 miten tarina, runomuoto, riimit ja musiikki saadaan sopimaan toisiinsa?<\/p>\n

Laululyriikan haasteena on se, ett\u00e4 runomuoto, riimit, sanarytmit ja sanojen pituudet rajoittavat sis\u00e4ll\u00f6n ilmaisumahdollisuuksia. Hyv\u00e4 sanoittaja pystyy ilmaisemaan asioita muutamilla osuvilla, tiivistetyill\u00e4 fraaseilla, joka pukee jonkin tunnelman ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

M\u00e4 oon vaan
\nT\u00e4\u00e4 tunnetilojen tuuliviiri
\nItsetuhosesti py\u00f6rin, en saa mist\u00e4\u00e4n kiinni
\nKompastelen murusiin, pieniin ongelmiini
\nMit\u00e4t\u00f6n, mitaton, rikkin\u00e4inen riimi<\/p>\n

\u2014 Pyhimys: J\u00e4ttil\u00e4inen<\/p>\n

Ammattisanoittajat tekev\u00e4t sanoituksia edelleen paljon yksin, mutta yh\u00e4 useammin Suomessa lyriikoita ja s\u00e4vellyksi\u00e4 ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n yhteiskirjoitussessioissa. Alalla puhutaan yleisesti co-writingista [2]. Voidaan sanoa, ett\u00e4 lyriikoiden kirjoittamisprosessi seuraa sit\u00e4 samaa yhteiskirjoittamisen pedagogista trendi\u00e4, johon eri koulutusasteet rohkaisevat nykyoppijaa. Ulkomailla laulujen yhteiskirjoittamisella on jo pitki\u00e4 perinteit\u00e4, ja my\u00f6s suomalainen musiikkiteollisuus on alkanut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yhteissessioita biisintekemisess\u00e4 [3].<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa nostan esiin nelj\u00e4 laulutekstien kirjoittamiseen suuntautunutta opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4, jotka on toteutettu viimeisen kahden vuoden aikana ohjauksessani, Metropolian musiikin tutkinnossa. Tarkoitukseni on kuvata, millaisia erityyppisi\u00e4 sanoitusaiheisia opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 on tehty tutkinnossamme ja pohtia sanoittajaksi oppimista.\u00a0 Esittelemist\u00e4ni opinn\u00e4ytet\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyy ideoita siihen, miten ilmaisua, huumoria ja tarinallisuutta voi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 korkeakouluopetuksessa, ja miten tiettyj\u00e4 tekniikoita voi huomioida kirjoittamisessa ja viestinn\u00e4ss\u00e4. T\u00f6ihin on mahdollista tutustua tarkemmin Theseus.fi-opinn\u00e4ytety\u00f6tietokannassa<\/a>.<\/p>\n

Mill\u00e4 keinoilla selkiytt\u00e4\u00e4 sanoitusta \u2013\u00a0ja omaa sanallista viestint\u00e4\u00e4?<\/h2>\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n Prosodia laulunkirjoittamisen apuna<\/em> Miika Varonen<\/strong> [4] sanoittaa kolme erilaista teksti\u00e4 yhteen s\u00e4vellykseen (Theseus).<\/a> Prosodia on k\u00e4sitteen\u00e4 melko tuntematon, vaikka k\u00e4yt\u00e4mme puheessamme jatkuvasti erilaisia prosodisia keinoja. Puhutussa kieless\u00e4 prosodia<\/strong> on puheen ominaisuuksien summa, johon vaikuttavat esim. sanapainot, ajoitus ja s\u00e4velkulut ja intonaatio \u2013 ymm\u00e4rr\u00e4mme siis kielt\u00e4 paremmin, kun tehostamme kielt\u00e4mme oikeilla prosodisilla vihjeill\u00e4 [5].<\/p>\n

Laululyriikan yhteydess\u00e4 tekstin ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4 avustavat seikat ovat osin yhtenev\u00e4isi\u00e4 puheen kanssa. Laulunkirjoitusasiantuntija Pat Pattison esittelee prosodia-k\u00e4sitteen kirjassaan Writing Better Lyrics<\/em> (kuva 2). Pattisonin mukaan teksti\u00e4 voidaan korostaa ja yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 esimerkiksi s\u00e4velkorkeutta muuntamalla, rytmikkaa nopeuttamalla tai hidastamalla [6].<\/p>\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6n sanoitusprosessin aikana Varonen havaitsi [4], ett\u00e4 prosodian tietoinen k\u00e4ytt\u00f6 osana sanoittamista vaatii sanoittajalta tarkkaavaisuutta. Jos laulunkirjoitusta l\u00e4hestyy vain teknisesti pelkkien riimien tai riimikaavojen kautta, saattaa sanoituksen tarinallinen sis\u00e4lt\u00f6 j\u00e4\u00e4d\u00e4 ontoksi. Varosen omat kokeiluhavainnot vahvistavat monelle s\u00e4velt\u00e4j\u00e4lle ja sanoittajalle tutun asian: taiteen tekemisess\u00e4 tarvitaan niin kirjoittamisen teknist\u00e4 osaamista kuin intuitiotakin.<\/p>\n

Sanoittaja Saara T\u00f6rm\u00e4 toteaa, ett\u00e4 olennaista sanoittamisessa ovat tunteet. Hyv\u00e4n sanoituksen taika syntyy siit\u00e4 kun sanoittaja osaa ilmaista tutun asian hieman uudella tavalla [7]. Janne Rintala puolestaan toteaa, ett\u00e4 eri artisteille t\u00e4ytyy kirjoittaa hieman eri tavalla: toiselle t\u00e4htilamppua ja toiselle tonnikalaa ja arkirealismia.<\/p>\n

Prosodia-teemaa voi jokainen pohtia omassa viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n \u2013 mill\u00e4 ilmaisukeinoilla kirkastan viesti\u00e4ni? Miten nopeasti puhun? Hidastanko t\u00e4rkeiden asioiden kohdalla? Painotanko keskeisi\u00e4 sanoja? Tauotanko riitt\u00e4v\u00e4sti. Tai luonko draamallista kiinnostusta aiheeseen korottamalla \u00e4\u00e4nenkorkeutta oikealla hetkell\u00e4?<\/p>\n

\"\"
Kuva 2. Pat Pattison: Writing Better Lyrics \u2013 The Essential Guide to Powerful Songwriting. Kirja on saatavilla my\u00f6s e-kirjana. Kuva: Jukka V\u00e4is\u00e4nen<\/figcaption><\/figure>\n

Sanoituksen, s\u00e4vellyksen ja tuotannon yhten\u00e4isyys \u2013 word painting<\/h2>\n

Jaakko Kiuru<\/strong> [8] tutki opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n, miten laululyriikkaa voi tukea s\u00e4vellyksen, sovituksen ja tuotannon avulla popmusiikissa (Theseus).<\/a> Ty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulma ja ty\u00f6ss\u00e4 esitellyt tekniikat rakentuvat p\u00e4\u00e4osin word painting<\/strong> -ilmi\u00f6lle. Word painting (s\u00e4vel- ja sanamaalailu) tarkoittaa s\u00e4vellystekniikkaa, jossa laululyriikassa esiintyvi\u00e4 sanoja korostetaan musiikillisesti erilaisilla tavoilla. Tekstin tapahtumille voidaan luoda musiikillisia vastineita, esimerkiksi musiikin liikkeell\u00e4 yl\u00f6s tai alas [9] tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rytmisi\u00e4 muunnoksia. Eri instrumentteja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvaamaan esimerkiksi raketin lentoa, linnunlaulua tai h\u00e4lytysajoneuvoa. Word paintingissa on siis paljon yhtym\u00e4kohtia em. Varosen [4] ty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtana olleelle prosodia-ilmi\u00f6lle.<\/p>\n

Kiuru kokoaa analyyttisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n mielenkiintoisen kokoelman erilaisia esimerkkej\u00e4 tutuista kappaleista, joissa rakennetaan yhteyksi\u00e4 sanoituksen, s\u00e4vellyksen ja tuotannon v\u00e4lille. Esimerkkein\u00e4 mainittakoon The Supremesin Stop! In the Name of Love<\/em>, Dua Lipan Don’t Start Now<\/em>, Luis Fonsin ja Daddy Yankeen hitti Despacito<\/em> ja David Bowien Space Oddity<\/em>. Kiuru esittelee, kuinka lyriikkaa voi tukea melodioilla, harmonioilla sek\u00e4 rytmeill\u00e4 ja tuotannolla.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Kuva 3: Ote Leonard Cohenin Hallelujah-kappaleen ensimm\u00e4isest\u00e4 s\u00e4keist\u00f6st\u00e4 (s\u00e4v. san. Leonard Cohen 1984). Nuotinnos: Jukka V\u00e4is\u00e4nen<\/figcaption><\/figure>\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6n yksi selkeimpi\u00e4 esimerkkej\u00e4 harmonisesta word paintingist\u00e4 on Leonard Cohenin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ja sanoittama Hallelujah<\/em>-kappale [10], jonka ensimm\u00e4isess\u00e4 s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 lauletaan \u201dIt goes like this, the fourth, the fifth. The minor fall, the major lift.<\/em>\u201d Musiikin liikkeet noudattavat teoreettisesti t\u00e4ysin teksti\u00e4 (kuva 3): Harmonia kulkee nelj\u00e4nnelt\u00e4 asteelta viidennelle, sitten kuudennen asteen mollille ja takaisin nelj\u00e4nnen asteen duurille, melodian tasaisesti kohotessa.<\/p>\n

Word paintingista on monia esimerkkej\u00e4, jossa tekstin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuvaillaan musiikillisin keinoin. Arjen pedagogiikkaan word painting antaa samanlaista \u201cteoreettista\u201d k\u00e4sitetaustaa kuin draaman k\u00e4ytt\u00f6 opetuksessa. Word painting ilmi\u00f6st\u00e4 voitaisiin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 esim. erilaisia \u00e4\u00e4nen voimakkuuden (dynamiikan) tasoja, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n opetuksessa tai vaikkpa draamallisessa opetuksessa. Puheen ilmaisutapana voi olla roolista riippuen esim. kuiskaus, hiljainen ujo puhe, normaali puhe, voimakas puhe ja huuto.<\/p>\n

Olen itse k\u00e4ytt\u00e4nyt jonkin verran draamaa esimerkiksi opinn\u00e4ytety\u00f6n ryhm\u00e4opetuksessa. Pikkun\u00e4ytelm\u00e4 tapahtuu luokan edess\u00e4 ja\u00a0 opiskelija on opinn\u00e4ytety\u00f6ohjaajan roolissa, ja itse n\u00e4yttelen opiskelijaa. On hauskaa n\u00e4ytell\u00e4 erilaisia oppilasrooleja, mutta eri roolit edellytt\u00e4v\u00e4t heitt\u00e4ytymist\u00e4 ja erilaista ilmaisua ja \u00e4\u00e4nenpainoja.\u00a0 Napakka opiskelija viestii t\u00e4ysin toisella tavalla kuin selittelev\u00e4 vitkuttelija. Usein roolinvaihton\u00e4ytelm\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 hilpeytt\u00e4 opiskelijoissa ja uskoisin, ett\u00e4 se my\u00f6s opettaa jotain. T\u00e4st\u00e4 roolinvaihtoleikist\u00e4 onkin hyv\u00e4 hyp\u00e4t\u00e4 seuraavaan opinn\u00e4ytety\u00f6aiheeseen, huumorimusiikkiin.<\/p>\n

Huumorimusiikki<\/h2>\n

Lauluntekij\u00e4 Topi Nyk\u00e4nen<\/strong> [11] paneutui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 toiminnallisessa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n huumorimusiikkiin (Theseus).<\/a> Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 havainnoidaan, miten huumori ilmenee Nyk\u00e4sen kirjoittamassa kolmessa kappaleessa: Keitti\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/em> (YouTube)<\/a> [12], Unta vaan<\/em> <\/strong>(YouTube)<\/a> [13], Vapaa mies kulkemaan<\/em><\/strong> (YouTube)<\/a> [14]. Ty\u00f6ss\u00e4 pohditaan my\u00f6s, mill\u00e4 erilaisilla tavoilla huumoria voidaan sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 musiikkiin yleisesti. Ty\u00f6n tietoperustassa esitell\u00e4\u00e4n huumoria ja sen k\u00e4sitteit\u00e4: ironia, sarkasmi, parodia ja satiiri, musta huumori, anarkistinen \u00e4lyvapaa huumori, antihuumori sek\u00e4 vitsi ja kasku.<\/p>\n

Pohdinnassaan Nyk\u00e4nen toteaa huumorin haastavuuden niin sanoittamisessa kuin tutkimuksessakin: huumorin ymm\u00e4rt\u00e4minen ja kokeminen on varsin subjektiivinen ilmi\u00f6. Nyk\u00e4nen toteaa, ett\u00e4 humoristisuudessa auttaa usein yll\u00e4tyksellisyys tai ep\u00e4tavanomaisuus. My\u00f6s tietyt musiikilliset ilmi\u00f6t auttavat korostamaan tekstien humoristisuutta. Ty\u00f6ss\u00e4 on selke\u00e4 (emt.) prosodinen\/word painting -n\u00e4k\u00f6kulma, kun Nyk\u00e4nen selvitt\u00e4\u00e4, miten tietyt musiikilliset ilmi\u00f6t tukevat tekstien humoristista luonnetta.<\/p>\n

Ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n Nyk\u00e4nen sivuaa my\u00f6s kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 huumoritermi\u00e4 absurdifiltteri<\/strong>, jonka voisi ajatella olevan er\u00e4s sanaleikin alalaji. Yksinkertaisin absurdifiltterin muoto on yksitt\u00e4isen sanan alkukirjaimeen kohdistuva muutos; sanan alkukirjaimen voi poistaa tai korvata toisella kirjaimella, tai sanan alkuun voi jopa lis\u00e4t\u00e4 uuden alkukirjaimen. Behavioristisen opetuksen usein esitetty hokema, \u201dhauki on kala\u201d muuttuu muotoon: \u201dauki on kala\u201d.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4tk\u00f6 huumoria opetuksessasi? Itse viljelen hieman huumoria opetuksessani \u2013 olenpa saanut palautteenakin \u201cihan ok vitsit\u201d. Pyrin kevent\u00e4m\u00e4\u00e4n opetusta tilannekomiikalla tai savolaismurteellani tai mieleen pulpahtavilla jutuilla. Pedagogiikassa ajattelen huumorin luovan tilanteeseen rentouttavan lepohetken, jossa ajatus voi rentoutua aktiivisen keskittymisen keskell\u00e4. Huumoria on tutkittu opetuksessa, mutta sen soveltaminen pedagogiikkaan ei ole helppoa, koska ihmisill\u00e4 on erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 huumorin sopivuudesta oppimistilanteisiin, ja huumorin ymm\u00e4rt\u00e4minen on subjekiivista [15, 16].<\/p>\n

Unista lauluiksi unimetodin avulla<\/h2>\n

Julia Salom\u00e4en<\/strong> [17] opinn\u00e4ytety\u00f6ty\u00f6 on opetusmateriaali, mutta my\u00f6s taiteellinen ty\u00f6. Salom\u00e4ki loi opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n unimetodin, jonka avulla unista tehd\u00e4\u00e4n laululyriikkaa. Unimetodia voi soveltaa s\u00e4velt\u00e4miseen, musiikin tuottamiseen, sek\u00e4 muihin luoviin taiteenaloihin kuten kirjoittamiseen tai maalaamiseen. Julia toteutti unimetodin avulla s\u00e4velteoksen nimelt\u00e4 Veden hiljainen<\/strong><\/em> (sanoitus alla, opinn\u00e4yte Theseuksessa)<\/a>. Tiivistelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Julia toteaa:<\/p>\n

Kappale ei ole suora kuvaus unestani, vaan se pohjautuu n\u00e4kem\u00e4\u00e4ni uneen ja siin\u00e4 on mukana viittauksia unen todelliseen merkitykseen. Unimetodi auttoi tekem\u00e4\u00e4n kappaleesta persoonallisen, enk\u00e4 olisi osannut luoda kaikkia kielikuvia ja kappaleen visuaalista ilmett\u00e4 ilman uniani. [17]<\/p>\n

Metodissa on esitelty erilaisia menetelmi\u00e4 tekstin ty\u00f6st\u00e4miseen, joista mainittakoon esimerkiksi:<\/p>\n