{"id":1202,"date":"2020-02-28T00:00:00","date_gmt":"2020-02-27T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/2020\/02\/28\/hyvinvointia-etsimassa\/"},"modified":"2024-10-01T12:19:02","modified_gmt":"2024-10-01T09:19:02","slug":"hyvinvointia-etsimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/2020\/02\/28\/hyvinvointia-etsimassa\/","title":{"rendered":"Hyvinvointia etsim\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

MUUTOS, MUUTOS, MUUTOS<\/span><\/p>\n

KIIRE, KIIRE, KIIRE,<\/span><\/p>\n

STRESSI, STRESSI, STRESSI<\/span><\/p>\n

ALAKULO, MASENNUS JA BURNOUT<\/span><\/p>\n

L\u00c4\u00c4KKEET, SAIRASLOMA JA SAIRASEL\u00c4KE<\/span><\/p>\n

Ik\u00e4v\u00e4 lista kurjia sanoja, sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n viel\u00e4 ankeampia. Silloin kun muutos, kiire ja stressi alkavat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 negatiivisin tuntemuksin, on aika ottaa aikalis\u00e4. Jos oman pys\u00e4hdyspaikkansa ohittaa, voi seuraukset olla ankarat ja pys\u00e4hdys pitk\u00e4 ja fyysiselle terveydellekin vaarallinen (Puttonen,\u00a0 2006; Tikkanen, 2017).\u00a0<\/span><\/p>\n

Miten n\u00e4m\u00e4 samat sanat ja ilmi\u00f6t, muutos, kiire ja stressi voisivat tuottaa my\u00f6s positiivisen prosessin ja hyvinvoinnin kierteen? Miten muutoksen, kiireen ja stressin seuraukset voisivat olla innostus, hyv\u00e4 mieli ja el\u00e4m\u00e4nvoima, hyvinvointi, itsens\u00e4 toteuttaminen ja tyytyv\u00e4isyys.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja opettajien arjessa t\u00e4m\u00e4n tapaiset kierteet, sek\u00e4 negatiiviset ett\u00e4 positiiviset, ovat hyvin mahdollisia. Jatkuva muutos, jatkuva riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja jatkuva paine voivat sairastuttaa. Sopivasti annosteltuina, ne voivat sen sijaan avata mahdollisuuden itsens\u00e4 toteuttamiseen, luovuuteen ja hienoihin flown, erityisen l\u00e4sn\u00e4olon, keskittymisen ja ajattoman tilan (Chikzentmihalyi 2005) kokemuksiin. Olennaista on kyky m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tapahtumat itsens\u00e4 ja toisten kannalta armollisesti ja rakentavalla tavalla. Miten muutoksen voi kohdata mahdollisuutena, paineen hyv\u00e4n\u00e4 tuuppauksena ja stressinkin eteenp\u00e4in viev\u00e4n\u00e4 voimana?<\/span><\/p>\n

Tapamme suhtautua uuteen liittyy osin perusturvallisuuteemme, jonka pohja rakentuu jo varhaisissa kiintymyssuhteissamme (Sinkkonen 2004). Usein opimme tietyn tavan katsoa asioita ja tavallemme on ominaista suuntautua joko luottavaisesti tai varauksellisesti. Toiset n\u00e4kev\u00e4t muutoksissa ja haastavissa tilanteissa p\u00e4\u00e4osin uhkia ja toiset kykenev\u00e4t tunnistamaan n\u00e4iss\u00e4 hetkiss\u00e4 my\u00f6s mahdollisuuksia.\u00a0<\/span><\/p>\n

Koska olemme oppineet jonkin tavan ja tottuneet siihen, voimme oppia my\u00f6s uusia tapoja ja totuttaa itsemme niihin. Positiivinen psykologia tutkii mm. sit\u00e4, miten ihmisen onnellisuuden kokemuksiin voi vaikuttaa (Siegelman 2004) ja narratiivinen terapia antaa v\u00e4lineit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n merkitykselliseen m\u00e4\u00e4rittelyyn (Morgan 2002; White 2008).\u00a0<\/span><\/p>\n

Positiivisen psykologian anti<\/b><\/h2>\n

Positiivisen psykologian esiin nousemisen my\u00f6t\u00e4 ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 on alettu tutkia my\u00f6s mahdollisuuksien, vahvuuksien ja onnellisuuden n\u00e4k\u00f6kulmista. Mielen sairastumisen tutkimisen rinnalle on noussut mielen hyvinvointiin vaikuttavien asioiden esille nostaminen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma haastaa meit\u00e4 katsomaan asioita positiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja vahvuuksistamme k\u00e4sin. Aiemmin tutkimuksen p\u00e4\u00e4paino on ollut mielenterveyteen liityvien h\u00e4iri\u00f6iden ja ongelmien tutkimisessa. Nykyisin tutkitaan vahvasti my\u00f6s sit\u00e4, mik\u00e4 vahvistaa hyvinvointia ja luo onnellisuutta. (Huusko 2017; Ojanen 2002; Seligman 2004, 2008)<\/span><\/p>\n

Onnellisuuden ainekset<\/b><\/h2>\n

Onnellisuuden tutkija<\/span> (Seligman 2004)<\/span><\/a> on todennut, ett\u00e4 onnellinen el\u00e4m\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kolmella tavalla ja ihmisten onnellisuus rakentuu seuraavista seikoista:<\/span><\/p>\n

    \n
  1. Miellytt\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4, jossa el\u00e4m\u00e4 sujuu murheitta ja ihmisen tarpeet tyydyttyv\u00e4t ongelmitta<\/span><\/li>\n
  2. Sitoutunut el\u00e4m\u00e4, jolloin ihmisell\u00e4 on mahdollisuus mielekk\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n tekemiseen<\/span><\/li>\n
  3. Merkityksellinen el\u00e4m\u00e4, jossa ihminen kokee el\u00e4m\u00e4n merkitykselliseksi<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

    Joillakin ihmisill\u00e4 on mahdollisuus el\u00e4\u00e4 murheitta ja toteuttaa tarpeitaan monin tavoin. Suurin osa meist\u00e4 kohtaa kuitenkin monenlaisia hankaluuksia ja vastoink\u00e4ymisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Siit\u00e4 huolimatta osa heist\u00e4 kokee voivansa hyvin ja el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 onnellista el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 taitona on kyky l\u00f6yt\u00e4\u00e4 merkitys sille, mit\u00e4 omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuu.<\/span><\/p>\n

    Merkityksellisyydest\u00e4 hyvinvointia<\/b><\/h2>\n

    Narratiivinen, tarinallinen l\u00e4hestymistapa on yksi\u00a0 mahdollinen viitekehys, jonka kautta voi oppia rakentavien merkitysten luomista ja vahvistaa niiden avulla hyvinvointiaan. Opetushallituksen (OPH) rahoittamassa ja Metropolian toteuttamassa Taru-hankkeessa (Tarinallisuus opetuksessa turvallisuuden, hyvinvoinnin ja osallisuuden rakentajana) 2017-2019 luotiin narratiivista pedagogiikkaa ja tutustuttiin t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hestymistavan hyvinvointia tukeviin elementteihin. <\/span>T<\/span>aru-hanke j\u00e4rjesti koulutusta eri koulutusasteilla ty\u00f6skenteleville opettajille tarinallisten menetelmien hy\u00f6dynt\u00e4miseen pedagogiikassa juuri hyvinvoinnin ja turvallisuuden lis\u00e4\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin. <\/span>Suurin osa koulutukseen osallistuneista opettajista tuli kiireen ja jopa uupumuksen keskelt\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n uutta voimaa\u00a0 uusien pedagogisten l\u00e4hestymistapojen lis\u00e4ksi. Hankkeen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuulla, ett\u00e4 yhteinen prosessi tarinallisuuden ja narratiivisen pedagogiikan \u00e4\u00e4rell\u00e4 oli uudistanut omaa opetusty\u00f6t\u00e4 ja tuonut uutta hyvinvointia opetusty\u00f6n arkeen.<\/span><\/p>\n

    Laajempi n\u00e4k\u00f6kulma voimaannuttaa<\/b><\/h2>\n

    Koulutuksen my\u00f6t\u00e4 opiskelijat tutustuivat Brunerin (2006) ajatuksiin ihmisen ajattelun metaforisesta luonteesta, Morganin (2002) ja Whiten (2008) narratiivisen terapian perusajatuksiin, Pearsonin (1991) arkkityyppeihin sek\u00e4 toiminnallisiin opetussovelluksiin tarinallisuudesta (Nedzinskait\u0117-Ma\u010di\u016bnien\u0117<\/span>, <\/span>2017;<\/span>\u00a0<\/span>Ketonen 2006, 2008; Rahmel 2019). T\u00e4st\u00e4 kokonaisuudesta rakentuva narratiivinen l\u00e4hestymistapa pedagogiikkaan avasi laajemman n\u00e4k\u00f6kulman omien kokemusten, el\u00e4m\u00e4ntilanteiden, opettajuuden ja opettamisen k\u00e4yt\u00e4nteiden tarkasteluun.<\/span><\/p>\n

    Narratiivinen l\u00e4hestymistapa antaa mahdollisuuden koetun tarinallistamiseen ja kokemusten monin\u00e4k\u00f6kulmaiseen m\u00e4\u00e4rittelyyn. Ihmist\u00e4 kutsutaan kyseenalaistamaan ja tutkimaan negatiivisesti tulkitsemiaan ja toistuvia eli dominoivia tarinoitaan uusista n\u00e4k\u00f6kulmista k\u00e4sin. Kokemusten totuusluonne muuttuu t\u00e4llaisessa ty\u00f6skentelyss\u00e4 ja ihminen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 laajemman n\u00e4k\u00f6kulman koko el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 (Morgan 2002). H\u00e4n voi oppia tunnistamaan mahdollisuuksia haastavissa tilanteissakin ja havahtuu havaitsemaan positiivisia asioita. Opettajan kyky n\u00e4hd\u00e4 niin itsens\u00e4 kuin oppilaansa monenlaisena on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pedagogista osaamista.\u00a0<\/span><\/p>\n

    Tarinallisuus positiivisen aivokemian buustaajana<\/b><\/h2>\n

    Koulutuksen keski\u00f6ss\u00e4 olleesta tarinallisuudesta<\/span> Phillips (2017) kertoo TED-talkissaan<\/span><\/a> kerronnan vaikutuksesta aivokemiaamme. Tarinoiden henkil\u00f6ihin samaistuminen, juonen k\u00e4\u00e4nteet ja kerronnan j\u00e4nnitteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t suorastaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla aivokemiaamme dopamiinia, oksitosiinia, serotiinia ja endorfiinia. N\u00e4iden hormonien vaikutuksesta mm. ihmisen keskittymiskyky, luovuus ja empatia lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4llaisten asioiden edesauttaminen lienee itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti opettajalle hy\u00f6dyllist\u00e4. Tarinat voivat jossain tilanteissa olla er\u00e4\u00e4nlainen pedagoginen taikasauva, Phillipsin (2017) mukaan\u00a0 \u201cenkelin cocktail \u201c, jonka k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kannattaa harjoitella niin oppimisen mahdollistamiseksi kuin hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseksikin.<\/span><\/p>\n

     <\/p>\n

    Kirjoittaja<\/b><\/h3>\n

    P\u00e4ivi Rahmel, KM, TO (STO ry), psykodraama- ja tarinateatterikouluttaja TEP (trainer, educator and practitioner in psychodrama) on Metropolian musiikin ja kulttuuripalveluiden lehtori. H\u00e4n toimi pitk\u00e4aikaisesti Esitt\u00e4v\u00e4n taiteen koulutusohjelman vet\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4n on kokenut draamallisten ty\u00f6tapojen soveltaja, psykodraamaohjaajien kouluttaja ja suomalaisen tarinateatterin pioneeri. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n k\u00e4til\u00f6i useita opettajien ja rehtoreiden t\u00e4ydennyskoulutus hankkeita. Narratiivinen ajattelu ja draamalliset ty\u00f6tavat l\u00e4vist\u00e4v\u00e4t h\u00e4nen ammatillisen identiteettins\u00e4 ytimen.<\/span><\/p>\n

    L\u00e4hteet<\/b><\/h3>\n