Yksi t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kuumista trendeist\u00e4 on palveluiden muotoilu, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 palveluiden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja tavoitteelliseen kehitt\u00e4miseen. Palvelumuotoilun innovatiivisia menetelmi\u00e4 voidaan laajasti soveltaa eri toimialoilla. Oppilaitosmaailmassa\u00a0 toimintoja ja palveluita voi muotoilla monista eri n\u00e4k\u00f6kulmista, kuten opetuksen, oppimisen, opettajien, oppijoiden ja oppisis\u00e4lt\u00f6jen.<\/p>\n
Oppimisen muotoilu<\/b> ja erityisesti tulevaisuuden oppimisen muotoilu on moniulotteinen k\u00e4site, johon pureudun kolmiosaisessa tekstisarjassa seuraavasti:<\/p>\n L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle palvelumuotoilusta, jolla tarkoitetaan kehitt\u00e4mist\u00e4, suunnittelua ja innovointia muotoilun menetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Palvelumuotoilulle ominaista on k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen, jonka tavoitteena on vastata palveluntarjoajan liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. (Miettinen 2011.) Opetuksen kontekstiin sovellettuna voi muotoilua ajatella oppijal\u00e4ht\u00f6isen\u00e4 oppimisprosessin kehitt\u00e4misen\u00e4, joka vastaa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin, saavutettuun osaamisen tasoon ja vaikuttaviin oppimistuloksiin, samalla vastaten oppilaitoksen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Oppimisprosessilla tarkoitetaan oppijan yksil\u00f6llist\u00e4 oppimisen polkua, joka etenee tiettyjen vaiheiden mukaisesti (Engestr\u00f6m 1992; Uusikyl\u00e4 ja Atjonen 2005).<\/p>\n Muuttuvien mahdollisuuksien ja odotusten hektisess\u00e4 maailmassa ketter\u00e4 reagointi muutokseen on menestymisen avain. Paikalleen j\u00e4\u00e4minen ei tue t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmaa, jossa sek\u00e4 opettaja-, opiskelija- ett\u00e4 oppiaines muuttuvat yh\u00e4 kiihtyv\u00e4ss\u00e4 tahdissa. Tulevaisuuden ty\u00f6n, osaamisen ja osaamistarpeiden ennustaminen on haastavaa, kuin my\u00f6s niiden saavuttamiseen liittyv\u00e4t haasteet. On vaikea vastata seuraaviin kysymyksiin:<\/p>\n N\u00e4ihin kysymyksiin me opettajat ja alan asiantuntijat annamme joka p\u00e4iv\u00e4 parhaan arvauksemme, korkeakoulutuksen visioiden, selontekojen ja toimenpideohjelmien avustuksella <\/a>(Arene ja Unifi 2019). Helpommin hallittavia asioita opettajan ty\u00f6ss\u00e4 ovat vaikuttavien oppimistulosten, korkean tyytyv\u00e4isyyden ja laadun saavuttaminen. Opettajakunnan ja korkeakoulun muun henkil\u00f6st\u00f6n vahvan osaamisen avulla oppimisen monipuolinen tukeminen, oppijan motivoiminen ja kannustaminen kyll\u00e4 sujuvat. Sen sijaan, havaintojeni mukaan, systemaattista muotoilua ja kehitt\u00e4mist\u00e4 vaativat:<\/p>\n Organisaatiotasolla muotoilun onnistumisen edellytyksin\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 yhteinen k\u00e4sitys ja visio tulevaisuuden oppimisesta, avointa kehitt\u00e4mist\u00e4 arvostava kulttuuri ja n\u00e4it\u00e4 tukevat rakenteet, k\u00e4yt\u00e4nteet ja toimintamallit, jossa avoin oppimista arvostava kulttuuri tukee yksil\u00f6iden onnistumista. Organisaatio koostuu aina oppivista yksil\u00f6ist\u00e4, jotka saavat aikaan yhteisen tavoitteen mukaisen muutoksen.<\/p>\n <\/p>\n Oppilaitosmaailmassa kaiken kehitt\u00e4misen perimm\u00e4isen\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana tulee aina olla oppija, oppijan tarpeet, toiveet ja ne asiat, joita h\u00e4n palveluidemme k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 pit\u00e4\u00e4 merkityksellisen\u00e4. N\u00e4iden lis\u00e4ksi oppijal\u00e4ht\u00f6isen kehitt\u00e4misen ydin tulee olla niiss\u00e4 tavoissa, sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 ja menetelmiss\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4mme kokevat tehokkaimmiksi ja merkityksellisimmiksi oman oppimisensa n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Suomalainen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 on perinteisesti hyvin opettajal\u00e4ht\u00f6inen, osittain jopa autorit\u00e4\u00e4rinen, perustuen kansankynttil\u00f6idemme vahvaan n\u00e4kemykseen oppimisen perusluonteesta. Joskin yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten mukana, my\u00f6s opetuksen n\u00e4k\u00f6kulmissa on tapahtunut muutoksia. Opettajal\u00e4ht\u00f6inen tapa alkaa pikkuhiljaa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 oppijal\u00e4ht\u00f6iseksi, tuoden vahvemmin keski\u00f6\u00f6n oppijan oman aktiivisuuden, yksil\u00f6lliset oppimisen tavat ja oppijan vastuun omasta oppimisestaan.<\/p>\n Oppimisen muotoilu perustuu dialogiin, toimijoiden v\u00e4liseen vuoropuheluun, jossa opettaja ja oppija muovaavat oppimisen optimaalista prosessia yhdess\u00e4. Muotoilua voi toteuttaa monilla menetelmill\u00e4, joista nostan esiin muutamia hyv\u00e4ksi havaitsemiani k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n Organisaatioissa fasilitoinnilla tarkoitetaan yhteistoiminnan ja ryhm\u00e4prosessien suunnittelua ja hallittua toteutusta, joka opetuksen kontekstiin k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 on opettajien jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Menetelm\u00e4llisesti t\u00e4m\u00e4n toteuttaminen on yht\u00e4 kirjavaa, kuin opettajien joukkokin. Valitsetpa ty\u00f6kalupakkiisi l\u00e4hi- tai et\u00e4opetusta, kirjaa, videoita, \u00e4\u00e4nitiedostoja, paperia, kyn\u00e4\u00e4, muistilappuja tai digitaalisia ratkaisuja, hy\u00f6dyt oppimisen systemaattisesta suunnittelusta. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen aikaresurssin tarve on kohtalainen<\/b>, mik\u00e4li kokonaissuunnitelma aloitetaan tyhj\u00e4st\u00e4. Sykleiss\u00e4 etenev\u00e4 kehitt\u00e4minen soveltuu hyvin my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n Opetuksen, oppimisen ja prosessien uudelleenmuotoilu eiv\u00e4t kuitenkaan suju itsekseen, ilman aktiivisia toimia. Vaikka n\u00e4en prosessien muotoilussa paljon positiivista, en voi olla nostamatta esiin t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n vahvasti liittyvi\u00e4 haasteita.<\/p>\n Haaste nro 1:<\/b> innovatiivinen kehitt\u00e4minen, vaikuttavat oppimistulokset, liiketoiminnan tavoitteet<\/b> sopivat harvoin sujuvasti samaan lauseeseen, muualla kuin juhlapuheissa. Kehitt\u00e4minen vaatii ajattelua, kokeiluja, yrityst\u00e4, erehdyst\u00e4 ja aikaa. Innovaatioiden kehitt\u00e4minen moninkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n.<\/p>\n Haaste nro 2:<\/b> opettajal\u00e4ht\u00f6inen<\/b> opetuksen j\u00e4rjest\u00e4misen tapa ei muutu oppijal\u00e4ht\u00f6iseksi<\/b> hetkess\u00e4. Tarvitaan organisaatiotason tukea ja linjauksia, jotta t\u00e4m\u00e4 voidaan oikeasti muuttaa. Yksil\u00f6jen vuosia kehittyneet toimintamallit vaativat vuosien systemaattista kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 opetus- ett\u00e4 oppimiskulttuurien muuttumiseksi. My\u00f6s opiskelija tarvitsee tukea uudenlaisten opiskelumuotojen optimaaliseksi hy\u00f6dynt\u00e4miseksi.<\/p>\n Haaste nro 3: jatkuvan oppimisen tuottaman kilpailuedun aito ymm\u00e4rt\u00e4minen<\/b> vie aikaa. Yhteis\u00f6lliset ty\u00f6skentelytavat, yhteinen tiedon rakentaminen ja k\u00e4sittely opettavat merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s opettajaa. Optimaalisesti hy\u00f6dynnettyn\u00e4 oppimisen muotoilulla voidaan tukea my\u00f6s opettajien osaamisen kehittymist\u00e4.<\/p>\n Haaste nro 4:<\/b> t\u00e4n\u00e4\u00e4n ei varmasti tiedet\u00e4, mit\u00e4 huomenna tulee osata<\/b>. Muuttuvassa yhteiskunnassa tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa. Samaan sarjaan liittyv\u00e4t tulevaisuuden osaamisen tarpeet, niiden ennakoiminen ja niihin valmistautuminen. Lis\u00e4ksi haastavia ovat tulevaisuusskenaarioihin perustuvien rohkeiden ratkaisujen tekeminen.<\/p>\n N\u00e4iden ratkaisemiseksi tarvitaan organisaatioiden johdon selkeit\u00e4 linjauksia, yhteisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, tavoitteita, visioita ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n resursseja (aika, raha, osaaminen) sek\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 johtamisesta kumpuavaa henkil\u00f6st\u00f6n ja opiskelijoiden omaehtoista innostumista ja motivoitumista yhdess\u00e4 tekemiseen, niiden toteuttamiseksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Lopuksi haluan todeta, ett\u00e4 oppimismuotoilussa ei ole kyse uudesta ilmi\u00f6st\u00e4, vaan jo olemassa olevien asioiden uudenlaisesta paketoimisesta ja esitt\u00e4misest\u00e4 innostavalla tavalla. Oppimismuotoilu ei ole yksi ratkaisu, vaan yksil\u00f6iden, yhteis\u00f6jen ja organisaatioiden tiedoista, j\u00e4rjestelmist\u00e4 ja ratkaisuista ja niiden yhteyksist\u00e4 koostuva kokonaisuus, jolle ominaista on yhteis\u00f6llisyys, dialogisuus, monialaisuus, ketter\u00e4 kokeileminen ja jatkuva oppiminen. Sen tarkoituksena on uudistaa korkeakoulutusta, samalla tuottaen maailman parasta oppimista ja maailman osaavimpaa ty\u00f6voimaa tulevaisuuden ty\u00f6markkinoille.<\/p>\n <\/p>\n Arene ja Unifi. 2019. Digivisio – Oppimisen digitaaliset ymp\u00e4rist\u00f6t 2030 – Korkeakoulujen yhteinen digivisio 2030, https:\/\/wiki.eduuni.fi\/display\/CSCTICTOR\/Korkeakoulujen+yhteinen+digivisio+2030<\/a><\/p>\n Engestr\u00f6m, Y. 1992. Perustietoa opetuksesta. Helsinki: Valtion painatuskeskus.<\/p>\n PDCA. 2020. Learn about quality. What is the Plan-Do-Check-Act (PDCA) Cycle?, https:\/\/asq.org\/quality-resources\/pdca-cycle<\/a><\/p>\n Miettinen, S. 2011. (toim.) Palvelumuotoilu – uusia menetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tiedon hankintaan ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Teknologiateollisuus ry ja Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion muotoiluakatemia.<\/p>\n eBrand. 2019. SoMe ja nuoret. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut. https:\/\/wordpress.ebrand.fi\/somejanuoret2019\/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut\/<\/a><\/p>\n\n
Opetuksen ja oppimisen muotoilu<\/b><\/h3>\n
\n
\n
Oppijal\u00e4ht\u00f6isen kehitt\u00e4misen ydin<\/b><\/h3>\n
\n
Oppijal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4 voi tehd\u00e4 osana opettajan jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/i><\/h4>\n<\/blockquote>\n
V\u00e4lineit\u00e4 oppimisprosessin muotoiluun<\/b><\/h3>\n
\n
\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole helppoa<\/b><\/h3>\n
L\u00e4hteet<\/h3>\n