Media tuo p\u00e4ivitt\u00e4in esille maailmassa tapahtuvia ilmi\u00f6it\u00e4, jotka aiheuttavat ihmisiss\u00e4 sek\u00e4 huolta ett\u00e4 ahdistusta. Poliittisessa ilmapiiriss\u00e4 on n\u00e4kyviss\u00e4 vastakkainasettelua ty\u00f6l\u00e4isten ja porvarien kesken ja jopa ihmisarvoa kyseenalaistavaa keskustelua. Sota, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 ja koulutuksen puute k\u00f6yhiss\u00e4 maissa ovat edelleen koko maailmaa koskettavia ilmi\u00f6t\u00e4. Ilmastonmuutos pakottaa meit\u00e4 katsomaan menneisyyden valintoihimme ja arvoihimme sek\u00e4 suuntaamaan katseemme tulevaisuuteen.<\/p>\n
Mit\u00e4 meille tapahtuu, jollemme reagoi edell\u00e4 mainittuihin signaaleihin? N\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6t vaikuttavat my\u00f6s ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.<\/p><\/blockquote>\n
Huolta terveyden ja hyvinvoinnin heikentymisest\u00e4 ja \u00a0eriarvoistumisesta ei tule v\u00e4heksy\u00e4. Pitk\u00e4aikaissairaudet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4 ett\u00e4 sosiaalisia suhteita ja altistavat lis\u00e4sairauksille. My\u00f6s oman terveystiedon lukutaito ja kyky ratkaista ongelmia tai hakea niihin apua eriarvoistavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kansalaisia. N\u00e4iden ilmi\u00f6iden ratkaisuissa suuri merkitys on ihmisten osallisuudella, resilienssill\u00e4 sek\u00e4 luottamuksella ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa kohtaan.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 tuon esiin erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia, joita terveyteen ja hyvinvointiin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 liittyy ja miten korkeakoulut voivat olla ratkomassa niihin liittyvi\u00e4 haasteita.<\/p><\/blockquote>\n
Terveys ja toimintakyky kuuluvat kaikille<\/b><\/h3>\n
Saamme terveyteen liittyv\u00e4\u00e4 tietoa mediasta, asiantuntijoilta ja voimme jopa itse mitata p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 kalorien kulutustamme, fyysist\u00e4 aktiivisuuttamme, unen laatua \u00a0ja merkit\u00e4 ravintopitoisuudet p\u00e4iv\u00e4kirjaan, saadaksemme palautetta oikein sy\u00f6misest\u00e4. L\u00e4\u00e4ketieteen, hoitamisen sek\u00e4 kuntoutuksen terveysteknologiset v\u00e4lineet, laitteet ja menetelm\u00e4t kehittyv\u00e4t huimaa vauhtia. Teko\u00e4ly voi tehd\u00e4 jo kauaskantoisia ennusteita sairauksien diagnostiikassa.<\/p>\n
Kiivaasta teknologisesta kehityksest\u00e4 ja tiedon lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 huolimatta kansansairauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on nousussa. Maailmanlaajuisesti 30\u201369 -vuotiaiden sairastuminen mm. diabetekseen, syd\u00e4nsairauksiin ja sy\u00f6p\u00e4\u00e4n on kasvanut hurjasti aiheuttaen ennenaikaista kuolemaa jopa 70 prosentille maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Riski\u00e4 n\u00e4ille sairauksille lis\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6, v\u00e4h\u00e4inen liikkuminen, ruokavalio ja ilmansaasteet.[1]<\/p>\n
Terveellist\u00e4 ruokaa on saatavilla Suomessa joka kaupasta, mutta taloudellisen eriarvoisuuden johdosta kalorik\u00f6yh\u00e4t \u201cherkkuruuat\u201d saattavat maksaa puolet v\u00e4hemm\u00e4n kuin esimerkiksi kurkku, tomaatti ja kala. Ylipainoisten lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksinkertaistunut viidenkymmenen vuoden aikana.[2]<\/p>\n
Samanaikaisesti kun digitalisaatio mahdollistaa terveystiedon nopean saamisen, se ja robotiikka saattavat pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ihmisten liikkumista sek\u00e4 ihmisten kanssak\u00e4ymist\u00e4. Ent\u00e4 mit\u00e4 teemme, kun yksi yleisimmist\u00e4 kuolinsyist\u00e4 Suomessa on muistisairaudet? Onko meill\u00e4 tarpeeksi jalkautettua tietoa kansalaisille muistisairauksista ja niiden ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4?<\/p>\n
Onneksi kuitenkin \u00a0on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 painopisteen siirt\u00e4mist\u00e4 korjaavista toimista yh\u00e4 enemm\u00e4n ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n toimintaan terveyden ja toimintakyvyn edist\u00e4misess\u00e4. [3]<\/p>\n
Osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisella luottamusta yhteiskuntaan<\/b><\/h3>\n
Samalla tavoin kuin terveyden osalta n\u00e4kyy eriarvoistumista, my\u00f6s osallisuus yhteiskuntaan on eriarvoistunutta ja ihmisten luottamus ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan on heikentynyt. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt viime aikoina ihmisten ja yhteis\u00f6jen radikalisoitumisena maailmanlaajuisesti sek\u00e4 vastakkainasetteluna. Poliittista keskustelua leimaa heikko luottamus yhteiskuntaan ja kykyyn olla tai saada olla aktiivinen toimija yhteiskunnassa.<\/p>\n
Osallisuuden kokemus on yhteydess\u00e4 ihmisten kokemaan resilienssiin. Resilienssi on ihmisten sis\u00e4ist\u00e4 kyky\u00e4 sopeutua ennakoimattomiin tilanteisiin sek\u00e4 kyky\u00e4 selviyty\u00e4 vastoink\u00e4ymisist\u00e4. Resilienssi muotoutuu ja kehittyy l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n heijastaen samalla my\u00f6s ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteis\u00f6n tai yhteiskunnan resilienssi\u00e4. Lapselle ja nuorelle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 perhe ett\u00e4 koulu voimistavat heid\u00e4n osallisuuttaan ja kyky\u00e4\u00e4n ratkaista haastaviakin tilanteita.[4]<\/p>\n
Suomalaisessa yhteiskunnassa tulee kyet\u00e4 tarjoamaan kansalaisille tunne siit\u00e4, ett\u00e4 he voivat olla sek\u00e4 osallisia ett\u00e4 kyvykk\u00e4it\u00e4 aktiiviseen toimijuuteen. Meid\u00e4n on puututtava eriarvoistumisen ja osallisuuden eri muotoihin, sill\u00e4 eriarvoistumista ja sen kasvua tapahtuu sek\u00e4 sosioekonomisten ryhmien, sukupuolen, valtav\u00e4est\u00f6n ett\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s maantieteellisten alueiden v\u00e4leill\u00e4 on eroja eriarvoistumisessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 palvelut, riitt\u00e4v\u00e4 toimeentulo ja ty\u00f6llisyys sek\u00e4 koulutusmahdollisuudet tulisi olla tasa-arvoisia riippumatta asuinkunnasta. [5]<\/p>\n
Esimerkiksi Uudenmaan maakunnan alueella vallitseva ty\u00f6tt\u00f6myys, asunnottomuus, huostaan otettujen lasten kasvava m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4vien nuorten lis\u00e4\u00e4ntyminen vaikuttavat osallisuuden ja toiminnallisuuden heikkenemiseen.[6] WHO:n mukaan juuri ihmisten osallisuus sek\u00e4 osallistuminen kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 v\u00e4est\u00f6n hyvinvoinnin ja terveyden kanssa, sill\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6tt\u00f6myys korreloi terveyden, terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja itsemurhien lis\u00e4\u00e4ntymisen kanssa.[7]<\/p>\n
Yritt\u00e4jyydell\u00e4 ja johtamisosaamisella puretaan lasiseini\u00e4<\/b><\/h3>\n
Yritt\u00e4jyyden vauhdittamiseksi sek\u00e4 sosiaali- ja terveysalan johtamisen uudistamiseksi tarvitaan tehokkuutta ja ketteryytt\u00e4. Turbulenssissa olevat sosiaali- ja terveyspalvelut sek\u00e4 kev\u00e4\u00e4n aikana nousseet ilmi\u00f6t muun muassa ik\u00e4ihmisten ja lastensuojelun hoidon laadusta haastavat sosiaali- ja terveysalan toimijoita kriittiseen tarkasteluun sek\u00e4 organisaation johtamiskulttuurista ett\u00e4 hoitamisen kulttuurista.<\/p>\n
Sote-uudistuksella oli pyrkimys my\u00f6s rikkoa terveyden ja sosiaalipalveluiden v\u00e4liss\u00e4 olevia lasiseini\u00e4 yhteisen asiakkaan, sujuvien palvelupolkujen sek\u00e4 yhteisen osaamisen rakentamiseksi.[8] Sosiaali- ja terveysalan johtajilla ja alalla toimivilla muilla ammattilaisilla tulisi olla yhteinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4 onnistuu rikkomalla rohkeasti perinteisi\u00e4 toimintatapoja, jotka pit\u00e4v\u00e4t siiloutunutta j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 yll\u00e4. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 tulee olla tasa-arvoinen ja ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 kunnioittava hyvinvointi koko ihmisen elinkaaren aikana. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sellaisia palveluita ja hoitolaitoksia, joissa toivo, terveyden edist\u00e4minen, toimintakyky, osallisuus ja resilienssi ovat itseisarvoja. T\u00e4h\u00e4n voidaan vastata vain moniammatillisella ja yhten\u00e4isell\u00e4 sotella.<\/p>\n
Yritt\u00e4jyyden tukeminen on merkityksellist\u00e4, jotta voimme kehitt\u00e4\u00e4 rohkeita, jopa innovatiivisiakin sosiaali- ja terveyspalveluita. Yritt\u00e4jyydell\u00e4 voidaan rakentaa sellaisia palveluita, jotka t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t julkisen sektorin tuottamia palveluita. Ihmiset odottavat yksil\u00f6ityj\u00e4 palvelupolkuja ja t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen yritt\u00e4j\u00e4t voivat todenn\u00e4k\u00f6isesti vastata ketter\u00e4mmin kuin julkiset laitokset. \u00a0Keski\u00f6ss\u00e4 on nyt ja tulevaisuudessa asiakasymm\u00e4rrys, joka tapahtuu vain yhteiskehittelyll\u00e4 asiakkaan kanssa.[9]<\/p>\n
\u00c4lykk\u00e4\u00e4t, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6iset ratkaisut ja palvelut<\/b><\/h3>\n
Sosiaali- ja terveysala on yh\u00e4 enemm\u00e4n kiinte\u00e4ss\u00e4 vuoropuhelussa my\u00f6s digitalisaation ja teknologian kanssa. Robotiikka, virtuaalimaailma, big data sek\u00e4 teko\u00e4ly haastavat sosiaali- ja terveysalalla toimivien osaamista ja ymm\u00e4rryst\u00e4.[10]<\/p>\n
Tulevaisuuden ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 tarvitaan taitoja ja tietoja digitalisaatiosta ja teknologiasta.[11] My\u00f6s asiakkaat kaipaavat yh\u00e4 enemm\u00e4n et\u00e4palveluiden kautta tarjottavaa hoitoa tai kuntoutusta. Teknologian kehitt\u00e4minen ja hy\u00f6dynt\u00e4minen sosiaali- ja terveyspalveluissa on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, kunhan sen ytimess\u00e4 on ihminen. Sovellusten ja teknologioiden tulee tuottaa arvoa loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle, teknologia tai robotiikka ei itsess\u00e4\u00e4n saa olla itseisarvo. \u00c4lykk\u00e4it\u00e4 ratkaisuja kehitett\u00e4ess\u00e4 on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suunnitteluun, kehitt\u00e4miseen ja testaamiseen rakennetaan monialainen tiimi, jotta ratkaisut ovat eettisesti kest\u00e4vi\u00e4 ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4.<\/p>\n
Kaiken teknologian keskell\u00e4 suurimmat vaikutukset saattavat edelleenkin olla sosiaaliset innovaatiot. N\u00e4m\u00e4 sosiaaliset innovaatiot eli toimintamallit, palveluiden parannusehdotukset ja uudet strategiat \u00a0ihmisten hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4t turhan pienelle huomiolle ja keskustelulle t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n nopean digitalisoitumisen, robotiikan ja teko\u00e4lyn kehittymisen my\u00f6t\u00e4. On muistettava, ett\u00e4 ihminen on edelleen riippuvainen ihmiskontakteista ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 yhteis\u00f6st\u00e4 voidakseen hyvin.<\/p>\n
Innovaatiokeskittym\u00e4 ratkoo sote-alan ilmi\u00f6it\u00e4<\/b><\/h3>\n
T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 avaamani ilmi\u00f6t osoittavat, olemme hyvin monimutkaisten ja toisiinsa verkottuvien ilmi\u00f6iden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Niit\u00e4 ei ratkaista yksin. Korkeakoulut ovat yksi t\u00e4rke\u00e4 lenkki haasteiden ratkomisessa sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ett\u00e4 tutkimuksen tasoilla. Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakasl\u00e4ht\u00f6iset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittym\u00e4 onkin nostanut edell\u00e4 mainitut yhteiskunnalliset ilmi\u00f6t nelj\u00e4ksi toimintansa teemak\u00e4rjeksi:<\/a><\/p>\n
\n
- Terveyden ja toimintakyvyn edist\u00e4minen<\/li>\n
- Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen<\/li>\n
- Yritt\u00e4jyys- ja johtajuusosaamisen edist\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen<\/li>\n
- \u00c4lykk\u00e4\u00e4t, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6iset ratkaisut ja palvelut.<\/li>\n<\/ul>\n
Metropolia Ammattikorkeakoulu pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan teemak\u00e4rkien avulla maakunnallisiin, yhteiskunnallisiin ja kansainv\u00e4lisiin sosiaali- ja terveysalan haasteisiin sek\u00e4 kansallisilla ett\u00e4 kansainv\u00e4lisill\u00e4 hankkeilla. Monialaiset hankkeet ja hankkeiden tulosten implementointi entist\u00e4kin systemaattisemmin osaksi sosiaali- ja terveysalan toimintoja mahdollistaa palvelujen ketter\u00e4mm\u00e4n kehitt\u00e4misen.<\/p>\n
Hankeideointia \u00a0tulee tehd\u00e4 yhdess\u00e4 asiakkaiden, organisaatioiden ja korkeakoulun kesken j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keskustelutilaisuuksia ja kohtauttamalla kansalaisia sek\u00e4 poliittisia p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. Terveyden- ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan monialaisesti rohkeasti ja ketter\u00e4sti kokeillen, yhten\u00e4isen\u00e4 sote-rintamana. Ei yksitt\u00e4isin hankkein ja yksitt\u00e4isin toimijoin, vaan hankkeet ja toimijat yhteistoiminnassa!<\/p>\n
Innovaatiokeskittym\u00e4n toiminnan keski\u00f6ss\u00e4 ovat ihmisten kokonaisvaltainen, yksil\u00f6llinen ja eettinen kohtaaminen, tasa-arvoisen osallisuuden edist\u00e4minen sek\u00e4 syrj\u00e4ytymisen ja eriarvoistumisen ehk\u00e4iseminen. Sit\u00e4 kohti kuljemme yhdess\u00e4!<\/p><\/blockquote>\n
Kirjoittaja:<\/b><\/h3>\n
Minna Elomaa-Krapu on TtT ja asiakasl\u00e4ht\u00f6iset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittym\u00e4n johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Innovaatiokeskittym\u00e4 keskittyy monialaisiin hankkeisiin, innovaatioihin sek\u00e4 rakentaa yhdess\u00e4 asiantuntijoiden, yritysten ja asiakkaiden kanssa monialaista hyvinvoinnin ekosysteemi\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n
Ota rohkeasti yhteytt\u00e4 ja l\u00e4hde ratkomaan meid\u00e4n kanssa sosiaali- ja terveysalan haasteita. minna.elomaa-krapu@metropolia.fi +358 40 6374399.<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/h3>\n
[1] Ten threats to global health in 2019. World Health Organization. https:\/\/www.who.int\/emergencies\/ten-threats-to-global-health-in-2019<\/a>. (luettu 19.5.2019)<\/p>\n
[2] Painopiste preventioon. 2017. Konsensuslauselma tarttumattomien sairauksien ehk\u00e4isyst\u00e4. Suomen l\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim. Suomen Akatemia. https:\/\/www.duodecim.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2017\/04\/Konsensuslausuma-2017.pdf<\/a>. (luettu 2.6.2019)<\/p>\n
[3] Painopiste preventioon. 2017. Konsensuslauselma tarttumattomien sairauksien ehk\u00e4isyst\u00e4. Suomen l\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim. Suomen Akatemia. https:\/\/www.duodecim.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2017\/04\/Konsensuslausuma-2017.pdf<\/a>. (luettu 2.6.2019); Uudenmaan maakunnan TKI. Tutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaa linjaava politiikka. 2019. Versio 1.0.; Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. 2019 Terveyden edist\u00e4minen. https:\/\/stm.fi\/terveyden-edistaminen<\/a>. (luettu 2.6.2019)<\/p>\n
[4] Kts. esim. Pearce, C. 2011. A short introduction to promoting resilience in children. London: Jessica Kingsley Publishers; Fletcher, D., & Sarkar, M. 2013. Psychological resilience: A review and critique of definitions, concepts, and theory. European Psychologist, 18(1), 12\u201323; Sitra 2014. Visio Suomelle.Ty\u00f6paperi 31.10.2014. https:\/\/media.sitra.fi\/2017\/02\/23213056\/Visio_Suomelle.pdf<\/a>. (Luettu 2.6.2019)<\/p>\n
[5] Mahdollisuudet Suomelle. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:1.<\/p>\n
[6] Uudenmaan maakunnan TKI. Tutkimus- kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaa linjaava politiikka. 2019. Versio 1.0.<\/p>\n