<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2024\/09\/Edge-kirjanmerkki.jpg\")
<\/p>\n
Kuva 1. Microsoftin Edgess\u00e4 sivun linkki tallennetaan selaimeen osoiterivin loppuun sijoitetun t\u00e4hden kautta. <\/i><\/p>\n
Selaimeen s\u00e4il\u00f6ttyjen kirjanmerkkien idea on periytynyt my\u00f6s sosiaalisen median palveluihin. Esimerkiksi Facebookissa<\/a> pystyy tallentamaan omasta uutisvirrastaan ne linkit, joita k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 arvioi tarvitsevansa my\u00f6hemmin (video<\/a>). Tosin s\u00e4il\u00f6ttyj\u00e4 viestej\u00e4 ei voi johtavassa yhteis\u00f6palvelussa j\u00e4rjestell\u00e4 aivan yht\u00e4 helposti kuin verkkoselaimessa. \u00a0Twitteriss\u00e4<\/a> taas ly\u00f6d\u00e4\u00e4n Like-leima niihin viserryksiin, joihin halutaan palata my\u00f6hemmin (video<\/a>).<\/p>\n Kirjanmerkki on suoraviivainen tapa tallentaa sivut, jotka vaikuttavat kiinnostavilta mutta joihin ehtii syv\u00e4llisemmin perehty\u00e4 vasta my\u00f6hemmin. Merkittyihin sivuihin pystyy my\u00f6s palaamaan nopeasti my\u00f6hemmin.<\/p>\n <\/p>\n 1990-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen alkoi ilmesty\u00e4 palveluja, joissa kirjanmerkkej\u00e4 varastoidaan oman tietokoneen asemesta ulkoisille palvelimille eli niin sanottuun pilveen<\/a>. N\u00e4it\u00e4 niin kutsuttuja sosiaalisia kirjanmerkkej\u00e4<\/a> pystyy jakamaan ja julkaisemaan hieman suoraviivaisemmin kuin omalle laitteelle loppusijoitettuja, koska muut k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t niihin pilvess\u00e4 helposti k\u00e4siksi (mik\u00e4li linkkien lataaja on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt ne julkisiksi).<\/p>\n Kirjanmerkkipalvelujen kultakausi ajoittui vuosituhannen vaihteen j\u00e4lkeisiin vuosiin. 2010-luvulla tultaessa yhteis\u00f6lliset linkkivinkit ovat entist\u00e4 enemm\u00e4n alkaneet vuotaa Facebookiin ja muihin sosiaalisen median<\/a> v\u00e4lineisiin, jotka on perustettu vuosia alkuper\u00e4isten kirjanmerkkipalveluiden j\u00e4lkeen. Useat alan perinteisist\u00e4 sovelluksista kuten Delicious ovat lopettaneet toimintansa joskin Diigo<\/a> sinnittelee edelleen.<\/p>\n Sosiaalisten kirjanmerkkien palvelut tarjoavat joitakin hy\u00f6dyllisi\u00e4 lis\u00e4ominaisuuksia. Pilveen s\u00e4il\u00f6ttyjen linkkien laatua pystyt\u00e4\u00e4n mittaamaan vertaisarvioinnilla. Tulokset voivat auttaa valitsemaan ehk\u00e4 sadoistakin samaa aihetta k\u00e4sittelevist\u00e4 sivuista sen, jota useat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t onnistuneimpana (Nations 2018).<\/p>\n Pilvess\u00e4 jaettu kirjanmerkkikokoelma sopii esimerkiksi yhteisopettajuutta<\/a> harjoittavalle tiimille. \u00a0Yhteis\u00f6llisesti kertyv\u00e4st\u00e4 linkkikokoelmasta tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti monipuolinen, koska asioita eri kulmista l\u00e4hestyv\u00e4t valitsevat erilaista aineistoa. Etuk\u00e4teen mietityll\u00e4 tehokkaalla ty\u00f6njaolla s\u00e4\u00e4styy my\u00f6s ty\u00f6aikaa.<\/p>\n <\/p>\n Kuratointi viittaa alun perin taiden\u00e4yttelyiden aineiston j\u00e4rjestelyyn. Verkkokontekstissa se tarkoittaa harkittujen sis\u00e4lt\u00f6jen julkaisemista. Se siis poikkeaa vivahteiltaan sosiaalisten kirjanmerkkien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, jossa aineistoa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siivil\u00f6id\u00e4 erityisen tarkasti. Kuratoinnin motiivit ovat yleens\u00e4 filantrooppisia: halutaan jakaa hyvi\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 muiden iloksi.<\/p>\n Tietokirjailija Rohit Bhargava<\/a> arvioi kuratoinnin n\u00e4kymi\u00e4 optimistisesti \u00a0vuonna 2009. H\u00e4nen mukaansa siin\u00e4 olisi jopa ansaintapotentiaalia (Bhargava 2009). Ennuste ei ole kuitenkaan toteutunut. Professori Tim Cigelsken<\/a> mukaan aineistojen valinta ihmisvoimin ei koskaan ottanut tulta ansaintamieless\u00e4 ja on tiedonhallinnan menetelm\u00e4n\u00e4 h\u00e4vinnyt Googlen hakualgoritmeille<\/a> (Cigelske 2017). Cigelske ei kuitenkaan ota huomioon sit\u00e4, ett\u00e4 algoritmit kohtelevat kaikkea verkkosis\u00e4lt\u00f6\u00e4 samanarvoisesti \u00a0ja ett\u00e4 tekaistujen ja oikeiden tietojen erottamiseen tarvitaan viel\u00e4 ihmisen ja koneen v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Perinteisist\u00e4 kuratointialustoista jatkaa edelleen Scoop.it<\/a>, jossa on omat palstat muun muassa eri oppiaineiden aineistoille kuten vaikka luonnontieteille<\/a>.<\/p>\n Oppimistoiminnassa kuratointi tarkoittaa oppiaineeseen liittyv\u00e4n aineiston valintaa ja jakamista opiskelijoiden kera. Esimerkkej\u00e4 kuratoiduista linkkikokoelmista:<\/p>\n Kuratoinnista on selke\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 opetusalalla. Opettajat pystyv\u00e4t valitsemallaan aineistolla ohjaamaan opiskelijoiden toimintaa oppimisen kannalta suotuisaan suuntaan. Opiskelijat taas voivat luottaa siihen, ett\u00e4 kuratoidulla aineistolla on vahvahko laatusertifikaatti.<\/p>\n Sy\u00f6te<\/a> kuuluu verkon kehittyneimpiin tiedonhallintamenetelmiin. Sen lajeista tunnetuin on RSS (Really Simple Syndication). Sy\u00f6te toimii verkkovahdin tavoin: k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 tilaa aggregaattorilla eli sy\u00f6tteenlukijaohjelmalla itse\u00e4\u00e4n kiinnostavien verkkopalvelujen sy\u00f6tteit\u00e4, jolloin lukijaan tulee v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tieto sivuille tehdyist\u00e4 p\u00e4ivityksist\u00e4 (video<\/a>). Sy\u00f6tteet ilahduttavat eritoten niit\u00e4, jotka seuraavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti jotakin tietol\u00e4hdett\u00e4. RSS:n pystyy tilaamaan esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmista<\/a> tai New York Timesin kulttuurisivun<\/a> artikkeleista. \u00a0Sy\u00f6te on pit\u00e4nyt 2010-luvulla pintansa sosiaalisen median puristuksessa, sill\u00e4 se on luotettavampi kuin esimerkiksi Facebook<\/a>, joka s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelee \u00a0aineistoa omavaltaisesti k\u00e4ytt\u00e4jiens\u00e4 uutisvirtaan (Nield 2017).<\/p>\n Alla esimerkki, jossa RSS-sy\u00f6tett\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n digitaalisessa oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 (Kuva 2.):<\/p>\n Kuva 2. RSS-sy\u00f6tteell\u00e4 tilatut sis\u00e4ll\u00f6t p\u00e4ivittyv\u00e4t automaattisesti ja reaaliaikaisesti digitaalisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n \u201cGame development articles\u201d ja \u201cGame development projects\u201d \u00a0-osioissa. <\/i><\/p>\n Sy\u00f6tteenlukuohjelmia on eri tarpeisiin. Helppok\u00e4ytt\u00f6inen ja \u201cilmainen\u201d Feedly<\/a> t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useimpien vaatimukset. Raskaampaan kalustoon mieltyneet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kanadalaista Hootsuitea<\/a>, jolla ei vain pysty monitoroimaan samaan aikaan useaa eri verkkopalvelua vaan my\u00f6s l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n viestej\u00e4 yhdell\u00e4 kerralla moneen eri sosiaalisen median v\u00e4lineeseen. Hootsuiten kaltaisista sovelluksista voi olla hy\u00f6ty\u00e4 esimerkiksi oppilaitoksen ulkopuolelle suunnattujen avointen opintojen tai TKI-palvelujen markkinoinnissa, joka vaatii ty\u00f6skentely\u00e4 useassa sosiaalisen median sovelluksessa. Hootsuite perii Professional-versiosta kuukausimaksua 25 euron verran.<\/p>\n <\/p>\n Digitaalinen muistikirja<\/a> on kirjanmerkkipalvelu, jota on ter\u00e4stetty tarpeellisilla lis\u00e4ominaisuuksilla. Yksi niist\u00e4 kohentaa tiedon s\u00e4ilyvyytt\u00e4: muistikirja ottaa sivusta tai sen osasta kuvan, jolloin sit\u00e4 kykenee tutkimaan my\u00f6s sen j\u00e4lkeen, kun alkuper\u00e4isversio on h\u00e4vitetty palvelimelta. \u00a0Kirjanmerkeist\u00e4 verkkosivut taas katoavat sill\u00e4 hetkell\u00e4, kun tiedosto poistetaan tietoavaruudesta.<\/p>\n Digitaaliseen muistivihkoon pystyy tallentamaan my\u00f6s omia merkint\u00f6j\u00e4. Siten esimerkiksi seuraavan p\u00e4iv\u00e4n luennon rungon kykenee sanelemaan k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4n ja v\u00e4livarastoimaan digitaalisen muistikirjan mobiilisovellukseen. Muistikirjaohjelmista Microsoftin Onenote<\/a> ja Googlen Keep<\/a> (Kuva 3.) nauttivat vakaata suosiota oppilaitosmaailmassa.<\/p>\n <\/p>\n Kuva 3. <\/i>Google Keepiss\u00e4<\/i><\/a> pystyy j\u00e4rjestelem\u00e4\u00e4n muistilappuja ja ryhmittelem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 eri v\u00e4reill\u00e4. Muistilappuun merkityn teht\u00e4v\u00e4n kykenee my\u00f6s ajastamaan, jolloin ohjelma h\u00e4lytt\u00e4\u00e4 ennen toimeen tarttumista. <\/i><\/p>\n <\/p>\n Digitaalinen muistikirja tarjoaa varteenotettavia etuja tietointensiivisen ty\u00f6n tekij\u00f6ille:<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Verkon tietovirtojen automatisointi workflow-ohjelmilla<\/a> edustaa 2010-luvulla yleistyneit\u00e4 uusia tiedonhallintamenetelmi\u00e4. \u00a0Workflow-ohjelma k\u00e4sittelee tietoa automaattisesti sen j\u00e4lkeen, kun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on asettanut sovellukseen s\u00e4\u00e4nn\u00f6n, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tiedolla tehd\u00e4\u00e4n. S\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kutsutaan eri workflow-ohjelmissa muun muassa sovelmiksi (applet<\/i>) ja virroiksi (flow<\/i>). Sovelma voi olla esimerkiksi \u201csiirr\u00e4 Twitteriss\u00e4 Like-leimalla merkitsem\u00e4ni viestit automaattisesti Onenote-tililleni – send Twitter likes to Onenote<\/i>\u201d.<\/p>\n Workflow on jossakin m\u00e4\u00e4rin vaativa menetelm\u00e4: automatisoidut tietovirrat pit\u00e4\u00e4 suunnitella \u00a0etuk\u00e4teen. Tosin alan johtavat sovellukset kuten Microsoftin Flow<\/a> ja itsen\u00e4inen IFTTT<\/a> tarjoavat k\u00e4ytt\u00e4jilleen eri tarkoituksia varten muutamia tuhansia valmiita reseptej\u00e4 suoraan apteekin hyllylt\u00e4. Oikein valittu sovelma voi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rutiininomaista verkkoty\u00f6t\u00e4 jonkin verran ja vapauttaa opettajan ty\u00f6aikaa enemm\u00e4n esimerkiksi henkil\u00f6kohtaiseen ohjaukseen ja muihin toimiin, joihin verkon virtuaaliset pikkuapulaiset eiv\u00e4t viel\u00e4 kykene.<\/p>\n <\/p>\n Koneet valmistautuvat ottamaan rutiinit hoitaakseen<\/b><\/p>\n Nykyiset tiedonhallintamenetelm\u00e4t palvelevat opetusalaa tyydytt\u00e4v\u00e4sti. Ensi vuosikymmenell\u00e4 yleistyv\u00e4t kaiken todenn\u00e4k\u00f6isyyden mukaan uudet menetelm\u00e4t, jotka siirt\u00e4v\u00e4t tietoty\u00f6n rutiineja entist\u00e4 enemm\u00e4n koneiden hoidettavaksi. Eri toimintoja automaattisesti suorittavat botit ja luonnollisella kielell\u00e4 esitettyihin kysymyksiin vastaavat virtuaaliassistentit tullevat kampuksilla yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo uuden vuosikymmen alussa (Ellis 2018). Lis\u00e4ksi oppimistoiminnan rutiineja pystyt\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti ulkoistamaan entist\u00e4 enemm\u00e4n teko\u00e4lylle (Barriere 2018). My\u00f6s oppimisanalytiikka hyp\u00e4nnee menetelm\u00e4n\u00e4 valtavirtaan, kunhan siihen liittyv\u00e4t eettiset ja oikeudelliset sek\u00e4 yksityisyyteen kietoutuvat ongelmat saadaan ratkaistua (Virtanen 2019).<\/p>\n <\/p>\n Kirjoittaja<\/b> <\/p>\n L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n Barriere, Timothee (2018). Using AI to educate is no longer science fiction<\/a>. Makerstories, 2.10.2018.<\/p>\n Bhargava, Rohit (2009). Manifesto for Content Curator: The Next Big Social Media Job Of The Future?<\/a> Rohit Bhargava Blog, 30.9.2009.<\/p>\n Cigelske, Tim (2017). RIP Content Curation<\/a>. The Startup, 16.12.2017.<\/p>\n Ellis, Lindsay (2018). Hey, Alexa, Should We Bring Virtual Assistants to Campus? These Colleges Gave Them a Shot<\/a>. The Chronicle of Higher Education, 2.8.2018.<\/p>\n Nations, Daniel (2018). What Is Social Bookmarking And Why Do It?<\/a> Lifewire, 3.11.2018.<\/p>\n Nield, David (2017). Why RSS Still Beats Facebook and Twitter for Tracking News<\/a>. Gizmodo, 8.9.2017.<\/p>\n Virtanen, Mari (2019). Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4<\/a>. Hiilt\u00e4 ja timanttia, 14.1.2019.<\/p>\n <\/p>\n Lis\u00e4luettavaa<\/b><\/p>\n Clark, Todd (2018). The Complete Guide to Content Curation: Tools, Tips, Ideas<\/a>. Hootsuite, 24.10.2018.<\/p>\n Huffman, Chris (2019). How to Declutter Your Browser Bookmarks<\/a>. How-to Geek, 31.1.2019.<\/p>\n Larsen, Senja (2015). N\u00e4in sel\u00e4t\u00e4t info\u00e4hkyn<\/a>. Kauppalehti, 3.5.2019.<\/p>\n Spilker, Josh (2019), The 10 Best Note Taking Apps to Use in 2019 (Free and Simple!)<\/a>. Clickup, 9.1.2019.<\/p>\n <\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 aihepiirist\u00e4<\/b><\/b><\/p>\n Internetin runsaudensarvesta riitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes loputtomasti ammennettavaa tietoty\u00f6n tekij\u00f6ille. Monesti tieto on kuitenkin hajallaan vailla loogista tai muuten hahmoteltavissa olevaa j\u00e4rjestyst\u00e4. Uusien tai p\u00e4ivitettyjen sis\u00e4lt\u00f6jen tehokas j\u00e4ljitt\u00e4minen vaatii my\u00f6s omat menetelm\u00e4ns\u00e4. Samoin tiedon laadun ja oikeellisuuden varmistamiseen tarvitaan keinoja. \u00a0K\u00e4yn seuraavassa l\u00e4pi kuusi opettajille, tutkijoille, opiskelijoille ja muille tietointensiivisen ty\u00f6n tekij\u00f6ille sopivaa tiedonhallinnan menetelm\u00e4\u00e4, joilla verkon […]<\/p>\n","protected":false},"author":14,"featured_media":264,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[277,113,395,397,399,345,163,227],"class_list":["post-1169","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-ammattikorkeakouluopetus","tag-ammattikorkeakoulupedagogiikka","tag-kirjanmerkit","tag-kuratointi","tag-rss","tag-tiedonhallinta","tag-tietotyo","tag-yhteisollisyys"],"acf":[],"yoast_head":"\n2. Sosiaaliset kirjanmerkit<\/b>\u2014<\/b>aineistonjakoa pilvess\u00e4<\/b><\/h3>\n
3. Kuratointi<\/b>\u2014<\/b>harkitut sis\u00e4ll\u00f6t jakoon<\/b><\/h3>\n
\n
<\/h3>\n
4. RSS-sy\u00f6te<\/b>\u2014<\/b>virtuaalinen verkkovahti<\/b><\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2024\/09\/RSS.jpg\")
<\/p>\n5. Digitaalinen muistikirja<\/b>\u2014<\/b>konttori k\u00e4silaukussa<\/b><\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2024\/09\/Keep.jpg\")
<\/p>\n\n
6. Workflow<\/b>\u2014<\/b>automatisoitua tiedonsiirtoa<\/b><\/h3>\n
\n<\/b>
\nPetri Silm\u00e4l\u00e4<\/a> ty\u00f6skentelee Metropolian tietohallintopalveluissa tiedonhallinta- ja j\u00e4rjestelm\u00e4palveluiden tiimiss\u00e4. H\u00e4nen toimialueeseensa kuuluu verkon uusi toimintaymp\u00e4rist\u00f6, joka tarkoittaa muun muassa selainpohjaisia pilvipalveluja, mobiilipalveluja \u00a0ja sosiaalista mediaa. H\u00e4n on kiinnostunut muun muassa digitaalisista tiedonhallintasovelluksista, oppimisteknologian uusista suuntauksista, teko\u00e4lyn etiikasta ja median toiminnasta s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n