T\u00e4m\u00e4 on kolmas eli viimeinen osa kolmen kirjoituksen sarjasta, joka esittelee syv\u00e4luotaavasti yht\u00e4 Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehty\u00e4 opetuskokeilua: Meditaatio ja kriittinen ajattelu -opintojakson toteuttamista. Jakso toteutettiin ensimm\u00e4isen kerran kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018. Postaussarjassa avaan lukijalle sit\u00e4, millaisia pedagogisia ratkaisuja tein kurssia toteuttaessani ja mit\u00e4 niist\u00e4 voitaisiin yleisemmin korkeakoulupedagogiikassa oppia? Kurssin sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 esitelless\u00e4ni avautuu lukijalle my\u00f6s meditaation ja kriittisen ajattelun maailma. <\/i><\/p>\n
Sarjan t\u00e4ss\u00e4 osassa k\u00e4sittelen ristiriitojen ja ep\u00e4ilyn merkityst\u00e4. Olisiko mahdollista luoda opetukseen enemm\u00e4n ristiriidan pedagogiikkaa opettajan valmiiksi pureksiman esityksen sijaan?<\/p>\n
Aleksanteri Suuren aikoihin el\u00e4neell\u00e4 antiikin filosofilla Pyrrhonilla on ollut suhteellisen suuri vaikutus maailmaan, vaikkei monikaan ole edes kuullut h\u00e4nest\u00e4. Pyrrhon ja h\u00e4nen seuraajansa loivat ensimm\u00e4isen skeptisistisen, ep\u00e4ilyyn perustuvan l\u00e4nsimaisen filosofisen suuntauksen. Pyrrhonin j\u00e4lkeen skeptisismi omaksuttiin Platonin Akatemiaan ja erilaiset skeptisismin muodot ovat sen j\u00e4lkeen kehittyneet kiinte\u00e4ksi osaksi l\u00e4nsimaista tieteellist\u00e4 ajattelua. Esimerkiksi nykyaikainen ajatus fallibilismista<\/i> (so. kaikki tieto on todenn\u00e4k\u00f6isesti kumoutuvaa) voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 aina Pyrrhoniin asti. (Ks. esim. Malin Grahn-Wilder 2016.)<\/p>\n
Pyrrhon on kiinnostava linkki l\u00e4nsimaisen filosofian ja buddhalaisen ajattelun v\u00e4lill\u00e4. Pyrrhon matkusti Aleksanteri Suuren kanssa Intiaan ja tutustui siell\u00e4 hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti buddhalaisuuteen. Palatessaan takaisin Kreikkaan h\u00e4nen filosofiansa oli muuttunut tiet\u00e4misest\u00e4 ep\u00e4ilyksi ja siin\u00e4 oli vahvasti buddhalaisen ajattelun s\u00e4vyj\u00e4. (Kuzminski 2008; Pyrrhonism.org 2019.)<\/p>\n
Pyrrhonin filosofian tavoitteena oli sama kuin monilla muilla sen aikaisilla filosofioilla: hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tavoittelu, eudaimonia<\/i>. Pyrrhonismin tavoitteena oli saavuttaa pysyv\u00e4 mielenrauha tai huolettomuuden tila, ataraksia<\/i>. T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen p\u00e4\u00e4stiin vakuuttumalla v\u00e4hitellen, ett\u00e4 varmaa tietoa asioiden perimm\u00e4isest\u00e4 luonteesta oli mahdotonta saavuttaa. Yksi keskeisimpi\u00e4 keinoja t\u00e4h\u00e4n tilaan p\u00e4\u00e4semiseen oli aporian<\/i> tavoittelu, pyrkimys kumota oletus tai johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s ristiriidassa olevien vastav\u00e4itteiden avulla. Pyrkimyksen ajatuskulku on seuraava: jos on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jokin asia, katsomisen tapa tai v\u00e4ite, joka on ristiriidassa arvioinnin kohteena olevan uskomuksen kanssa, uskomuksesta tulee luopua ja voidaan j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 ep\u00e4varmuuden tilaan. Irtautuminen uskomuksesta synnytt\u00e4\u00e4 ihmisess\u00e4 mielenrauhan: ristiriita synnytt\u00e4\u00e4 vapauden, koska on j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 ottaa lopullisesti kantaa. Aporiaan p\u00e4\u00e4semisen helpottamiseksi pyrrhonistit listasivat erilaisia yleisi\u00e4 tapoja ristiriitojen l\u00f6yt\u00e4miseksi. (Kuzminski 2008; Malin Grahn-Wilder 2016.)<\/p>\n
On my\u00f6s spekuloitu, ett\u00e4 pyrrhonismi olisi my\u00f6hemmin vaikuttanut takaisin buddhalaisuuteen. On mahdollista, ett\u00e4 200-luvulla el\u00e4nyt buddhalainen filosofi N\u0101g\u0101rjuna, jota pidet\u00e4\u00e4n vaikutusvaltaisimpana buddhalaisena ajattelijana heti Siddhartha Gautaman j\u00e4lkeen, olisi tutustunut Pyrrhon seuraajan Sekstos Empeirikoksen kirjoituksiin. N\u0101g\u0101rjunan tyhjyysfilosofia on ainakin erikoisen l\u00e4hell\u00e4 pyrrhonistien logiikkaa. (Pyrrhonism.org 2019; tyhjyysfilofiasta ks. esim. Garfield 1995.)<\/p>\n
Skeptisismin ja buddhalaisuuden historiallisen yhteen nivoutumisen johdosta oli luonnollista ottaa ep\u00e4ily ja ristiriidat osaksi Meditaatio ja kriittinen ajattelu -opintojaksoa. Ajatus ristiriidoista osana kurssin selk\u00e4rankaa, sai alkunsa omasta huomiostani, ett\u00e4 meditaatio- ja mindfulness-koulutuksissa pyrit\u00e4\u00e4n luomaan mielikuva t\u00e4ydellisest\u00e4 ja harmonisesta kokonaisuudesta: eri harjoitukset ja taustafilosofia esitet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4isen\u00e4, aukottomana kokonaisuutena. En pid\u00e4 t\u00e4t\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 asiana, sill\u00e4 se saattaa est\u00e4\u00e4 terveen ep\u00e4ilyn, l\u00e4hestymistapojen puutteiden n\u00e4kemisen ja siten vapautumisen ep\u00e4tosista uskomuksista. Samalla se piilottaa 2500 vuoden ajan k\u00e4ydyn dialogin eri tyylisuuntien v\u00e4lill\u00e4 ja esitt\u00e4\u00e4 oman rakennelmansa ainoana totuutena.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4dyinkin luomaan tietoisesti ep\u00e4koherentin opintokokonaisuuden \u2013 kokonaisuuden, jossa opetetut asiat ovat n\u00e4kyv\u00e4sti ristiriitaisia. Yksi tavoitteeni oli saada aikaan yksil\u00f6llist\u00e4 ajattelua ja oletukseni oli, ett\u00e4 esittelem\u00e4ll\u00e4 ja vertailemalla mahdollisimman neutraalisti kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisia v\u00e4itteit\u00e4, n\u00e4k\u00f6kulmia ja kokonaisuuksia, opiskelijoiden olisi pakko tehd\u00e4 itse valintoja, ajatella asioita eri n\u00e4k\u00f6kulmista, hyv\u00e4ksy\u00e4 ep\u00e4varmuus ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4. Pyrrhonismiin tai N\u0101g\u0101rjunaan nojaten on vapauttavaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ajattelumme on aina ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4, kumoutuvaa ja parhaimmillaankin vain osatotuus.<\/p>\n
Ristiriitaiset meditaatiotyylit<\/i><\/strong><\/p>\n Valitsin kaksi hyvin erilaista meditaatiotyyli\u00e4 Meditaatio ja kriittinen ajattelu -opintojakson p\u00e4\u00e4tyyleiksi. N\u00e4it\u00e4 kahta tyyli\u00e4 kokeiltiin kumpaakin hieman yli kaksi viikkoa p\u00e4ivitt\u00e4isen\u00e4 harjoituksena ja loppuajan opiskelijat saivat itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 meditaatiota tekev\u00e4t. Toinen p\u00e4\u00e4tyyleist\u00e4 oli eritt\u00e4in vapaamuotoinen (avoin meditaatio<\/i>), ja toinen tarkasti ohjeistettu (samatha-vipassana<\/i>). \u00a0Tyylien l\u00e4hestymistapojen tarkemman tarkastelun ja vertailun kautta pyrin tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi niiden taustaoletusten ja tulkintojen v\u00e4liset ristiriidat. Tyylit ovat my\u00f6s kokemuksellisesti hyvin erilaisia. Ajatuksena t\u00e4ss\u00e4 oli se, ett\u00e4 valitsivat opiskelijat kumman tahansa tai jonkin aivan muun meditaatiotyylin, he tulisivat tietoiseksi siit\u00e4, ett\u00e4 tyylisuunnat perustuvat aina joillekin spesifeille, fallibilistisille malleille mielest\u00e4 ja maailmasta.<\/p>\n Mindfulnessin ristiriitaiset m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t<\/i><\/strong><\/p>\n Koko opintojakson ajan ker\u00e4simme eri teksteiss\u00e4 ja l\u00e4hestymistavoissa esille tulleita mindfulnessin ja sen paalinkielisen alkuper\u00e4isen vastineen satin<\/i> m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Lyhyesti sanottakoon, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 on todella paljon, ja ne ovat yhteen ker\u00e4ttyn\u00e4 hyvin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 kokoelma, joka on monella tapaa ristiriitainen ja ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen. Koska mindfulness on keskeisess\u00e4 osassa meditatiivisessa ty\u00f6skentelyss\u00e4, halusin, ett\u00e4 opiskelijat eiv\u00e4t saa valmiiksi katettua p\u00f6yt\u00e4\u00e4, vaan joutuvat arvioimaan itse, mitk\u00e4 osat mindfulnessin\/satin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 ovat oleellisia. T\u00e4ss\u00e4 asiassa moni opiskelija saattoi j\u00e4\u00e4d\u00e4 kurssin j\u00e4lkeenkin h\u00e4mmennyksen valtaan. Monella oli ennen kurssia uskomus, ett\u00e4 he ainakin h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti ymm\u00e4rsiv\u00e4t, mit\u00e4 mindfulness tarkoittaa. Kurssin loppupuolella tiedon tilalla oli pikemminkin ep\u00e4varmuutta. Ehk\u00e4 varovaisuus ottaa vahvasti kantaa onkin kriittisen ajattelun esiaste.<\/p>\n Ristiriitaiset mielenmallit<\/i><\/strong><\/p>\n Buddhalaisessa perinteess\u00e4 on arkij\u00e4rjen vastaisia k\u00e4sityksi\u00e4 mielest\u00e4 ja tietoisuudesta. N\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat nivoutuvat erottamattomasti meditaatioon, joten esittelin erilaisia buddhalaisia tapoja ajatella ja tarkastella mielt\u00e4 ja tietoisuutta. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ristiriita syntyy n\u00e4hd\u00e4kseni jo omaksuttujen k\u00e4sitysten ja buddhalaisen perinteen v\u00e4itteiden v\u00e4lille. Buddhalaisuuden keskeisimpi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 on se, ettei \u00a0pysyv\u00e4\u00e4, itsen\u00e4ist\u00e4 min\u00e4\u00e4 ole olemassa ja ett\u00e4 meditaatio t\u00e4ht\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4miseen: min\u00e4st\u00e4 vapautumiseen. Vaikka l\u00e4nsimainen mielenfilosofia ja neurotieteeseen perustuvat teoriat ovat nyky\u00e4\u00e4n monesti l\u00e4hell\u00e4 buddhalaista min\u00e4tt\u00f6myyden ajatusta, pysyv\u00e4 min\u00e4 on vahva kokemuksellinen ilmi\u00f6, jonka haastaminen on hyvin vaikeaa varsinkin, kun satumme el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-individualistisessa ajassa. Min\u00e4tt\u00f6myyden ajatus synnytti paljon keskustelua ja hyvin monenkirjavia reaktioita opiskelijoissa. Uskon, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 keskustelut j\u00e4iv\u00e4t ainakin osalle osallistujista mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s kurssin j\u00e4lkeen.<\/p>\n Mielest\u00e4ni ratkaisuni ep\u00e4koherentista opintojaksosta oli toimiva. Eri aihealueiden kompleksisuus ja ristiriitaisuus tulivat n\u00e4kyviksi. Tavoitteeni ei ollut alunperink\u00e4\u00e4n johdattaa kaikkia samoihin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Koska opintojakson aihe koskettaa yksil\u00f6n min\u00e4-k\u00e4sityst\u00e4 ja maailmankuvan peruspalikoita, halusin tietenkin antaa opiskelijoille itselleen kaiken vallan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 on uskottavaa ja mik\u00e4 ei. Ristiriitaisten n\u00e4k\u00f6kulmien esittely sai aikaan keskustelua: niiden hyvi\u00e4 ja huonoja puolia voitiin arvioida yhdess\u00e4 ilman, ett\u00e4 jonkinlainen yhteinen konsensus pit\u00e4isi saada aikaan. Ehk\u00e4 ristiriitaisten v\u00e4itteiden esittelyn pedagoginen arvo on sen synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sosiaalisessa ulottuvuudessa: haastavat ristiriidat antavat mahdollisuuden dialogiin ilman vahvaa leimautumisen vaaraa. Kun pohdimme yhdess\u00e4 vaikeita asioita, on mahdollista sanoa \u00e4\u00e4neen ep\u00e4varmoja n\u00e4kemyksi\u00e4 ja katsoa, miten ne selvi\u00e4v\u00e4t yhteisest\u00e4 tarkastelusta. Parhaimmillaan t\u00e4llainen on kaikille herkullista seurattavaa.<\/p>\n Olisiko mahdollista luoda yleisemp\u00e4\u00e4 ristiriidan pedagogiikkaa: opetuksen ajattelua ja suunnittelua siten, ett\u00e4 kurssin tavoitteena olisikin jonkin ilmi\u00f6n tai asian esittely yhteent\u00f6rm\u00e4ysten, kiistojen ja mielipide-erojen kautta? T\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa edustaisi mielest\u00e4ni realistisempaa tapaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa kuin perinteinen opettajan valmiiksi pureksima ja sliippaama esitys. Asioiden ymm\u00e4rt\u00e4minen voisi olla helpommin saavutettavissa ristiriitojen avulla, koska mieli pyrkii harmoniaan eik\u00e4 helposti tyydy hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n kesken\u00e4\u00e4n riitelevi\u00e4 faktoja. Ristiriidat voisivat olla keino ajattelun yll\u00e4pitoon ja jalostumiseen.<\/p>\n Opettajalta t\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa toki vaatii enemm\u00e4n. T\u00e4llaisessa opetustyyliss\u00e4 opettajan itsens\u00e4kin tulisi pit\u00e4yty\u00e4 ep\u00e4varmuudessa ja samalla ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asiat osana laajempaa ja ajallisesti kehittyv\u00e4\u00e4 ja muuttuvaa kokonaisuutta. Ristiriitaisuuden aiheuttama ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys saattaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 opiskelijoissakin vastustusta. T\u00e4m\u00e4n takia opettajan tulee laajan aihepiirin ymm\u00e4rryksen lis\u00e4ksi kyet\u00e4 kommunikoimaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyyden syyt tarkasti ja inspiroivasti. My\u00f6s herkkyys ryhm\u00e4n sosiaalisen ilmapiirin ja tunnelman ymm\u00e4rt\u00e4miseen on t\u00e4rke\u00e4 taito, jotta tarvittaessa voidaan palata ristiriitaisuuden ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyyden problematiikkaan. Vaikka opettajalta edellytet\u00e4\u00e4n paljon, palkintona voi olla itsen\u00e4isemmin ajattelevia, maailman monimutkaisuudesta kiinnostuneita opiskelijoita.<\/p>\n Garfield, Jay (1995): The Fundamental Wisdom of the Middle Way \u2013 N\u0101g\u0101rjuna\u2019s M\u016blamadhyamakak\u0101rik\u0101.<\/i><\/p>\n Grahn-Wilder, Malin (toim.) (2016): Skeptisismi \u2013 Ep\u00e4ilyn ja etsimisen filosofia.<\/i><\/p>\n Kuzminski, Adrian (2008): Pyrrhonism \u2013 How the Ancient Greeks Reinvented Buddhism.<\/i><\/p>\n Pyrrhonism.org 2019. Pyrrhonism and Buddhism.<\/i> https:\/\/www.pyrrhonism.org\/buddhism.php<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kokemuksia Meditaatio ja kriittinen ajattelu -opintojaksolta, osa 3\/3 T\u00e4m\u00e4 on kolmas eli viimeinen osa kolmen kirjoituksen sarjasta, joka esittelee syv\u00e4luotaavasti yht\u00e4 Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehty\u00e4 opetuskokeilua: Meditaatio ja kriittinen ajattelu -opintojakson toteuttamista. Jakso toteutettiin ensimm\u00e4isen kerran kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018. Postaussarjassa avaan lukijalle sit\u00e4, millaisia pedagogisia ratkaisuja tein kurssia toteuttaessani ja mit\u00e4 niist\u00e4 voitaisiin yleisemmin korkeakoulupedagogiikassa oppia? Kurssin […]<\/p>\n","protected":false},"author":12,"featured_media":245,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[371,289,383],"class_list":["post-1163","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-kriittinen-ajattelu","tag-meditaatio","tag-ristiriidat-opetuskeinona"],"acf":[],"yoast_head":"\nKohti ristiriidan pedagogiikkaa?<\/h2>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n