T\u00e4m\u00e4 on toinen osa kolmen kirjoituksen sarjasta, joka esittelee syv\u00e4luotaavasti yht\u00e4 Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehty\u00e4 opetuskokeilua: Meditaatio ja kriittinen ajattelu -opintojakson toteuttamista. Jakso toteutettiin ensimm\u00e4isen kerran kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018. Postaussarjassa avaan lukijalle meditaation ja kriittisen ajattelun maailmaa kurssin sis\u00e4lt\u00f6jen kautta ja lopuksi peilaan mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ajattelu voisi yleisemmin antaa korkeakoulupedagogiikkaan.<\/i><\/p>\n
Sarjan t\u00e4ss\u00e4 osassa k\u00e4sittelen fiktion merkityst\u00e4 ja voimaa. Mit\u00e4 uutta ja lis\u00e4\u00e4 fiktion merkityksen syv\u00e4llisempi ymm\u00e4rt\u00e4minen toisi ammattikorkeakouluopetukseen?
\n<\/i><\/p>\nFiktio ihmisten v\u00e4lill\u00e4<\/h2>\n
Yval Noah Harari esitt\u00e4\u00e4 kirjassaan Sapiens<\/i> (2016), ett\u00e4 ihmiskunnan ylivertaisen menestyksen syy verrattuna muihin lajeihin on sen kyky k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fiktiota eli kyky uskoa fiktiivisiin asioihin. Harari v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi myytit, uskonnot, filosofiat, organisaatiot ja raha ovat fiktiivisi\u00e4 kokonaisuuksia, jotka ovat mahdollistaneet ihmisten v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n aina vain suuremmissa ryhmiss\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 euro, Bitcoin tai helmet saavat arvonsa siit\u00e4, ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n moni uskoo niiden olevan arvokkaita. Jos usko hiipuu, my\u00f6s asian arvo katoaa.<\/p>\n
Hararin n\u00e4kemyst\u00e4 mukaillen jokin organisaatio on esimerkiksi olemassa ihmisten mieliss\u00e4 ”todellisena oliona”, jonka tavoitteisiin ja toimintamalleihin yksil\u00f6t samaistuvat ja siksi yhdist\u00e4v\u00e4t voimansa. Mik\u00e4li usko yritykseen tavalla tai toisella alkaa rakoilla, yksil\u00f6iden yhteisty\u00f6 alkaa my\u00f6s heikenty\u00e4. Sama malli toteutuu uskomuksissa maista, kansakunnista, laeista, sosiaalisista normeista, arvoista, maineesta, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuolemasta.<\/p>\n
Hararin n\u00e4kemyksen mukaan fiktio on tehokkain keino yhdist\u00e4\u00e4 tuntemattomia yksil\u00f6it\u00e4 ja luoda heid\u00e4n v\u00e4lilleen luottamusta. Jos meille aiemmin tuntematon henkil\u00f6 uskoo samaan jumalaan tai maailmanselitykseen, kuuluu samaan organisaatioon, samaistumaamme ihmisryhm\u00e4\u00e4n tai pit\u00e4\u00e4 arvokkaana samoja vaihdannan v\u00e4lineit\u00e4, syntyy meid\u00e4n ja h\u00e4nen v\u00e4lilleen luottamussuhde ja voimme ryhty\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n. Fiktion yhteisty\u00f6n rattaita \u00f6ljy\u00e4v\u00e4 teho on sit\u00e4 parempi, mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n se ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n fiktioksi (esim. Pepper 2014). Jos omaksuttu fiktio on yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta totta, h\u00e4n on valmis uhraamaan paljon tai jopa kuolemaan fiktion nimiss\u00e4.<\/p>\n
Hararin kiinnostus meditaatioon ja buddhalaisuuteen n\u00e4kyv\u00e4t h\u00e4nen fiktiok\u00e4sityksiss\u00e4\u00e4n. Buddhalaisuudessa fiktio ei ulotu ainoastaan maailmaan ymp\u00e4rill\u00e4mme vaan se on my\u00f6s syv\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4mme ja kaikessa kokemassamme l\u00e4sn\u00e4. Buddhalainen opettaja Rob Burbea esitt\u00e4\u00e4 kirjassa Seeing That Frees<\/i> (2014) ajatuksen, ett\u00e4 yksil\u00f6n kokemus muodostuu erilaisista tavoista n\u00e4hd\u00e4: katsoa ja havainnoida itse\u00e4mme ja maailmaa. N\u00e4m\u00e4 tavat n\u00e4hd\u00e4 perustuvat aina rakennettuun fiktioon: kaikkeen, mit\u00e4 tarkastelemme itsess\u00e4mme tai maailmassa, kiinnittyy aina uskomuksia ja \u00a0rakennettuja merkityksi\u00e4. Althusserlaisittain ajateltuna kaikki toiminta tapahtuu ideologiasta k\u00e4sin eli olemme aina jonkin uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 (Pepper 2014; Althusser 1976). Toisin sanottuna fiktio m\u00e4\u00e4rittelee sen, mit\u00e4 luulemme havaitsevamme. T\u00e4m\u00e4n johdosta fiktio on niin toimivaa, ett\u00e4 emme tunnista sit\u00e4 alun perink\u00e4\u00e4n mieless\u00e4mme rakennetuksi, vaan luulemme sit\u00e4 todellisuudeksi.<\/p>\n
Meditaatio voi olla avain sen ymm\u00e4rt\u00e4miseen, mik\u00e4 on fiktiota ja mik\u00e4 todellisuutta. Burbean mukaan meditaation tavoitteena on pyrki\u00e4 tunnistamaan erilaisten n\u00e4kemisen tapojen seurauksia ja kultivoida sellaisia tapoja, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Samalla alamme n\u00e4hd\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4miemme ideologioiden tai n\u00e4k\u00f6kulmien l\u00e4pi; tulemme tietoisiksi saavuttamamme ymm\u00e4rryksen ennakko-oletuksista.<\/p>\n
Buddhalaisessa ajattelussa sis\u00e4iset fiktiot synnytt\u00e4v\u00e4t tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, k\u00e4rsimyst\u00e4 tai j\u00e4nnittyneisyytt\u00e4. V\u00e4ite on, ett\u00e4 fiktion ymm\u00e4rt\u00e4minen fiktioksi vapauttaa meid\u00e4t sen vallasta (vaikkei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 fiktion olemassaolosta tai k\u00e4yt\u00f6st\u00e4) ja synnytt\u00e4\u00e4 pysyvi\u00e4 positiivisia muutoksia olemisessamme.<\/p>\n
Meditaatio ja meditaatioperinteet eiv\u00e4t ole erill\u00e4\u00e4n fiktion voimasta. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meditaation harjoittaminen edellytt\u00e4\u00e4 motivaatiota saavuttaa sen avulla jotain. T\u00e4m\u00e4 jokin tulevaisuudessa tapahtuva asia on haave. Mit\u00e4 todella tapahtuu, on harvoin sit\u00e4, mit\u00e4 odotamme.<\/p>\n
Meditaatio ei ole yhteiskunnallisellakaan tasolla irti fiktiosta. Erityisesti l\u00e4nsimaalaisen buddhalaisuuden ja kaupallisen mindfulnessin kritiikiss\u00e4 on huomioitu se seikka, ett\u00e4 erilaiset sekoitelmat it\u00e4- ja l\u00e4nsimaisia uskomuksia ja ideologioita ovat l\u00e4sn\u00e4 meditatiivisissa harjoitusj\u00e4rjestelmiss\u00e4. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 historian saatossa erilaiset id\u00e4n fiktiot ovat mukana, my\u00f6s l\u00e4nsimaiset ideologiat ovat vahvasti kutoutuneet osaksi kokonaisuutta: erityishuomiota ovat saaneet muun muassa individualismi ja siihen liittyv\u00e4 jatkuva itsens\u00e4 kehitt\u00e4minen (esim. Payne 2016), kulutuskulttuuri (esim. Wilson 2016), neoliberalismi (Drougge 2016), mutta toisaalta my\u00f6s vasemmistolaisvaikutteinen etiikka (Chapman 2015).<\/p>\n
Erilaiset fiktiiviset kerrokset toimivat siis samanaikaisesti p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in, mik\u00e4 ei helpota lainkaan niiden hahmottamista ja vaikutusten ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. On my\u00f6s hyvin mahdollista, ett\u00e4 kokemukset fiktion hahmottamisesta ja vaikutusten ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 rakentuvat my\u00f6s uudeksi fiktioksi, joten ei ole t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, onko meill\u00e4 lainkaan ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4 koko ongelmasta.<\/p>\n
Meditaatio ja kriittinen ajattelu -opintojaksolla pyrimme hahmottamaan fiktion kentt\u00e4\u00e4 meditaation avulla. Meditointi osoittaa kohtuullisen nopeasti monet uskomuksemme humpuukiksi. Tunteemme eiv\u00e4t ole totta vaan muokkaavat todellisuudentajuamme. Huomiokykymme ei ole juurikaan hallinnassamme. Ajatuksemme eiv\u00e4t kehity tietoisuudessamme. Min\u00e4n ja muun maailman v\u00e4lille on mahdotonta vet\u00e4\u00e4 rajaa. Fyysisten aistimusten ja mielen tapahtumien v\u00e4linen \u00a0ero on loppujen lopuksi hyvin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen. Erilaisten harjoitusten avulla erilaiset aiemmat itsest\u00e4\u00e4nselvyydet on mahdollista kyseenalaistaa. T\u00e4m\u00e4 on juuri aiemmin mainittua n\u00e4kemisen tapoihin liittyv\u00e4\u00e4 fiktioiden purkamista.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi k\u00e4sittelimme muun muassa kaupallisen mindfulnessin fiktiivisi\u00e4 elementtej\u00e4 edell\u00e4 mainituista kriittisist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n
Jotta emme olisi jonkin ideologisen ajattelumallin heittopussi, tulisi mielest\u00e4ni fiktion havaitseminen ottaa oppimistavoitteeksi laajasti ammattikorkeakoulutuksessa. Mielest\u00e4ni koulutuksen ideana ei tulisi olla vain toteuttavaan ty\u00f6h\u00f6n soveltuvat taidot vaan se, ett\u00e4 opiskelija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman alansa niin hyvin, ett\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sen olevan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti rikki. Jokainen ala perustuu ennakko-oletuksille. Jokaiseen alaan liittyy erilaisia intressiryhmi\u00e4 omine n\u00e4kemyksineen, visioineen, totuuksineen. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opiskelijalla olisi koulusta valmistuessaan valmiudet n\u00e4hd\u00e4, millaisia Troijan hevosia \u2013 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 piiloagendoja \u2013 omalla alalla on ja mihin tavoitteisiin niill\u00e4 mahdollisesti pyrit\u00e4\u00e4n. My\u00f6s eettinen pohdinta, yhteiskunnallisen ulottuvuuden tuominen osaksi opiskelua ja globaali n\u00e4k\u00f6kulma oman alan kokonaisvaikutuksista ovat mahdollisia v\u00e4lineit\u00e4 arvioida eri v\u00e4itt\u00e4mien ja toimintamallien sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 arvoja ja totuusrakennelmia. Vain jos fiktio on n\u00e4kyv\u00e4\u00e4, voi sille yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 jotain. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ilmastonmuutos edellytt\u00e4\u00e4 meilt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 purkuty\u00f6t\u00e4 (V\u00e4rri 2018).<\/p>\n
Kriittinen ajattelu voidaan n\u00e4hd\u00e4 ty\u00f6n\u00e4, jossa n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 aiemmin omaksuttua fiktiota tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4n seurauksena voidaan n\u00e4hd\u00e4 kokonaisuuksia uudella tavalla. Parhaassa tapauksessa kriittisen ajattelun seurauksena voimme katsoa asioita jonkin uuden fiktion l\u00e4pi, tietoisena senkin fiktiivisest\u00e4 luonteesta. Huonommassa skenaariossa uusi fiktio muuttuu n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja huomaamattomaksi, uudeksi ”normaaliksi”. Toisin sanottuna ei riit\u00e4, ett\u00e4 muutamme fiktioitamme, olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 taitoja n\u00e4hd\u00e4 ne jatkuvasti.<\/p>\n
Jopa jokainen havainto on rakennettu, p\u00e4\u00e4telty, yhdistelty, mallinnettu. Tarkkaile vaikka hengityksen tuntemuksia vatsassasi: ei ole olemassa liikett\u00e4, on vain nopeita tuntemuksia, joiden avulla mieleen syntyy mielenmalli liikkeest\u00e4. Fiktio on vahvasti l\u00e4sn\u00e4, jokaisessa hengenvedossakin.<\/p>\n
Juhana Kokkonen on digitaalisen viestinn\u00e4n lehtori Metropolian viestinn\u00e4n tutkinto-ohjelmassa.<\/p>\n
Althusser, Louis (1976): Ideologiset valtiokoneistot.<\/i><\/p>\n
Burbea, Rob (2014): Seeing That Frees \u2013 Meditations on Emptiness and Dependent Arising.<\/i><\/p>\n
Chapman, David (2015): ”Buddhist ethics” is a Fraud. <\/i>https:\/\/vividness.live\/2015\/09\/23\/buddhist-ethics-is-a-fraud\/<\/p>\n
Drougge, Per (2016) Notes Towards a Coming Backlash \u2013 Mindfulness as an Opiate of the Middle Class. Teoksessa Purser, Forbes & \u00a0Burke (toim.): Handbook of Mindfulness \u2013 Culture, Context and Social Engagement. <\/i><\/p>\n
Harari, Yval Noah (2016): Sapiens \u2013 Ihmisen lyhyt historia. <\/i><\/p>\n
Payne, Richard (2016): Mindfulness and the Moral Imperative for the Self to Improve the Self. Teoksessa Purser, Forbes & \u00a0Burke (toim.): Handbook of Mindfulness \u2013 Culture, Context and Social Engagement. <\/i><\/p>\n
Pepper, Tom (2014): The Faithful Buddhist. <\/i><\/p>\n
V\u00e4rri, Veli-Matti (2018): Kasvatus ekokriisin aikakaudella.<\/i><\/p>\n
Wilson, Jeff (2016): Selling Mindfulness \u2013 Commodity Lineages an the Marketing of Mindful Products. Teoksessa Purser, Forbes & \u00a0Burke (toim.): Handbook of Mindfulness \u2013 Culture, Context and Social Engagement.<\/i><\/p>\n