Fysioterapeutti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n usein terapeuttista ty\u00f6otetta, mik\u00e4 voi olla kuormittavaa. Siksi ammatillisen identiteetin kasvamiseksi, jo opintojen aikana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarjota tilanteita, joissa voi rauhoittua pohtimaan ja arvioimaan omia tunteitaan, reaktioitaan ja toiveitaan. Kiireisen ja paineisen opiskelun lomassa pit\u00e4\u00e4 olla my\u00f6s hetki\u00e4, jolloin voi pys\u00e4hty\u00e4 keskustelemaan omista onnistumisista ja ep\u00e4onnistumisista ilman arviointia ja paineita oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vastauksesta.<\/p>\n
Metropolian fysioterapian tutkinnossa luotiin t\u00e4llaisen ammatillisen kasvun tukemiseksi AKUT-pienryhm\u00e4toimintamalli. T\u00e4ss\u00e4 postauksessa kerron, miten AKUT-toimintaa toteutetaan ja miksi se koetaan toimivana.<\/p>\n
AKUT-toiminta on opettajien ohjaamaa pienryhm\u00e4toimintaa, joka tarjoaa avoimen ja luottamuksellisen keskustelupaikan niille asioille, jotka opiskelijoita askarruttavat matkalla kohti tulevaa ammattia. Toiminnan kulmakiven\u00e4 ovat heti opiskelujen alussa yhden vuosikurssin opiskelijoista muodostetut pienryhm\u00e4t, jotka pysyv\u00e4t samoina koko opintojen ajan.<\/p>\n
Kaksi opettajaa on aina mukana fasilitoimassa ja ohjaamassa pienryhm\u00e4n tapaamisia. \u00a0Samat opettajat kulkevat oman pienryhm\u00e4ns\u00e4 mukana koko 3,5 vuoden opintojen ajan. N\u00e4in pyrit\u00e4\u00e4n luomaan tuttu ja turvallinen ilmapiiri, jossa on helppo tutkailla koko ammattiin kasvamisen matkaa, palata aiempiin kokemuksiin ja keskusteluihin sek\u00e4 peilata nykytilannetta niihin. Luottamuksellisessa ja turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ydyt keskustelut ja kokemusten jakaminen hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t jokaisen vertaisopiskelijan ammatillista kasvua (1).<\/a><\/p>\n Pienryhmien teemat ja sis\u00e4ll\u00f6t muuttuvat luontevasti opintojen edetess\u00e4 ja keskustelut syntyv\u00e4t aina opiskelijoiden kokemuksista. Ryhm\u00e4tapaamiseen menness\u00e4\u00e4n ei opettajakaan voi koskaan tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tapahtuu tai mit\u00e4 asioita nousee esiin. Opettajana on oltava joustava ja rakennettava tilannetta sen mukaan mitk\u00e4 opiskelijoiden tarpeet kullakin kertaa ovat.<\/p>\n Ammattikorkeakoululaki <\/a>(2, 4 \u00a7) velvoittaa kouluttajia tukemaan opiskelijoiden ammatillista kasvua. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttuu jatkuvasti ja vauhdikkaasti ja se vaatii tulevilta ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 yh\u00e4 vahvempaa ammatti-identiteetti\u00e4. Uuden ammatin tai ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n haltuunotto vaatii yksil\u00f6lt\u00e4 oman itsens\u00e4 ja ammatin tuntemista. Pelkk\u00e4 jonkin asian kokeminen tai kokemus ei riit\u00e4, vaan oppiakseen on yksil\u00f6n reflektoitava kokemustaan. Milt\u00e4 asiat minusta tuntuvat? Miten tunnistan tilanteen avainasiat ja oppimisen mahdollisuudet siin\u00e4? Miten asiat liittyv\u00e4t aiemmin oppimaani tai kokemaani? (3.)<\/p>\n Onnistuneiden koulutuskokemusten avulla voidaan rakentaa vahvaa koulutuksellista min\u00e4pystyvyytt\u00e4. Se auttaa kulkemaan kohti kunkin omia ammatillisia tavoitteita. (4.) Min\u00e4pystyvyydell\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen uskoo omaan kykyyns\u00e4 vaikuttaa oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rkeisiin asioihin (5). Opiskelijan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 se voi tarkoittaa vaikka sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n uskoo selviytyv\u00e4ns\u00e4 vaikeasta tentist\u00e4 tai ty\u00f6harjoittelusta tai h\u00e4n uskoo selviytyv\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4isen oman potilaan tutkimisesta. Pystyvyyden tunne motivoi kaikkea oppimista ja sit\u00e4 voi vahvistaa esimerkiksi sanoittamalla onnistumisen kokemuksia, tekem\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi. Ep\u00e4varma opiskelija voi tarvita t\u00e4h\u00e4n sanoittamiseen ammattilaisen, opettajan tai vertaisen apua. Ammatillista kasvua edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s sellaisten kokemusten k\u00e4sittely, jotka vahvistavat opiskelijan k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on oikealla alalla.<\/p>\n Ep\u00e4varmuuden siet\u00e4minen on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksista. Uutta tietoa tulee koko ajan kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla ja \u201dvalmiiksi\u201d ei tulla koskaan. Ammattiin opiskelua ja kasvamista voi verrata my\u00f6s tiedonhankinnan prosessiin. Kulthau<\/a> (6) kuvaa tiedonhankintaa on matkana ep\u00e4varmuudesta ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Oman ammatillisen \u00a0identiteetin l\u00f6ytymisen polulla on aina mukana yksil\u00f6n kokema ep\u00e4varmuuden tila, joka voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi ahdistuneisuutena. \u201dEn osaa mit\u00e4\u00e4n\u201d, \u201dMinusta ei ole t\u00e4h\u00e4n\u201d, \u201dUskallanko?\u201d, \u201dTied\u00e4nk\u00f6 \/ osaanko tarpeeksi?\u201d<\/p>\n AKUT-toiminnan johtoajatuksena on, ett\u00e4 jokainen opiskelija voi olla tilanteessa oma itsens\u00e4 niin pitk\u00e4lle kuin mahdollista – mit\u00e4\u00e4n ei vaadita. Oleellista on, ett\u00e4 keskustelut l\u00e4htev\u00e4t aina opiskelijoiden tarpeista.<\/p>\n Alusta asti t\u00e4rkeit\u00e4 tavoitteita ovat olleet:<\/strong><\/p>\n Pienryhm\u00e4 on paikka, jossa ei vaadita suorituksia tai teht\u00e4vi\u00e4. Siell\u00e4 ei arvioida eik\u00e4 arvoteta ja kaikki tavat osallistua ovat hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4. Yhteisiss\u00e4 tapaamisissa voi pohtia, kysy\u00e4 ja ihmetell\u00e4 – vastauksia ei tarvitse olla. Aiheena voi olla oma oppiminen, omat kokemukset ty\u00f6harjoittelusta (sek\u00e4 hyv\u00e4 ett\u00e4 huonot), pelot, haasteet, ep\u00e4varmuuden tunteet jne.<\/p>\n Ryhm\u00e4n toimintaa ohjaavat seuraavat periaatteet:<\/strong><\/p>\n Ep\u00e4onnistumisistakin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada keskustella. Nekin kuuluvat opiskeluun, ty\u00f6h\u00f6n ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kuulluksi tuleminen ja toisilta saatu ymm\u00e4rrys tekev\u00e4t n\u00e4m\u00e4 kokemukset n\u00e4kyviksi ja hyv\u00e4ksytyiksi, ja on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vahvistaa ajatusta, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rit\u00e4 opiskelijaa tulevana ammattilaisena.<\/p>\n Pienryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4lt\u00e4 toiminta vaatii uskallusta heitt\u00e4yty\u00e4 ep\u00e4varmuuteen. Ennen ryhm\u00e4n kokoontumista ei voi koskaan tiet\u00e4\u00e4 millaisista asioista t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustellaan. Kun kuuntelee avoimella mielell\u00e4 ja tarttuu rohkeasti opiskelijoiden esille tuomiin vaikeisiinkin asioihin, oppii itsekin paljon. Isokorpi <\/a>(1) kuvaa hyvin my\u00f6s omia kokemuksiani: Pienryhm\u00e4toiminnassa ohjaaja p\u00e4\u00e4see osalliseksi kaikkeen siihen ammatilliseen tietoon, jonka ryhm\u00e4 kullakin kertaa tuo keskusteluun. T\u00e4m\u00e4 on mit\u00e4 parhainta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteytt\u00e4!<\/p>\n K\u00e4sitellyt aiheet pienryhmiss\u00e4 vaihtelevat paljon. Keskustellaan mm. potilaan kuolemasta, suhteesta ty\u00f6harjoittelupaikan ohjaavaan fysioterapeuttiin, opiskelijoiden omasta stressist\u00e4 ja kuormittumisesta ja opiskelun yhteensovittamisesta muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Opiskelijat pohtivat paljon omia ep\u00e4varmuuden ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteitaan erityisesti ty\u00f6harjoittelun aikana. Onko minusta t\u00e4h\u00e4n ammattiin? En osaa mit\u00e4\u00e4n! Kuinka ikin\u00e4 uskallan ottaa asiakkaita vastaan? Isoja aiheita ovat olleet my\u00f6s: Millainen fysioterapeutti min\u00e4 haluan olla? Mit\u00e4 otan mukaani kultakin kohtaamiltani fysioterapeuteilta? Mit\u00e4 sellaista olen kokenut ja n\u00e4hnyt, joka ei tunnu sopivan omaan tapaani olla fysioterapeutti? N\u00e4m\u00e4 keskustelut ovat olleet omasta mielest\u00e4ni erityisen koskettavia ja uskon my\u00f6s, ett\u00e4 ne ovat olleet opiskelijoille hy\u00f6dyllisi\u00e4. Niiss\u00e4 opiskelijat ovat todella ansiokkaasti pohtineet ja sanoittaneet omaa tulevaa ammatillista min\u00e4\u00e4ns\u00e4. On p\u00e4\u00e4sty yhdess\u00e4 pohtimaan millaista osaamista he haluavat itsess\u00e4\u00e4n l\u00e4hte\u00e4 vaalimaan.<\/p>\n Kaikille opiskelijoille omien tunteiden tai kokemusten sek\u00e4 oman ty\u00f6n reflektointi ei ole helppoa. Turvallinen pienryhm\u00e4 ja luottamuksellinen ilmapiiri kuitenkin rohkaisee monia pohtimaan kokemuksiaan \u00e4\u00e4neen. Toiminnan periaatteisiin kuuluu, ett\u00e4 voi my\u00f6s valita seuraajan roolin. Se on t\u00e4ysin sallittua ja oikein. Ryhm\u00e4tilanteeseen voi osallistua my\u00f6s olemalla hiljaa ja kuuntelemalla muita. Tai voi osallistua vain kommentoimalla muiden ajatuksia. Ryhm\u00e4\u00e4 fasilitoivalla opettajalla on t\u00e4rke\u00e4 rooli kuunnella herk\u00e4sti ja tunnistaa ne hetket, joissa jotkut opiskelijat tarvitsevat rohkaisua oman toimintansa \u00e4\u00e4neen reflektointiin. Lopulta jokainen osallistuja kuitenkin valitsee itse oman tapansa. Opettajana joutuu my\u00f6s harjoittelemaan kuuntelemista ja siet\u00e4m\u00e4\u00e4n hiljaisia hetki\u00e4. Joku ajattelija onkin viisaasti sanonut: \u201cPys\u00e4hdy ja kuuntele \u2013 vain niin voit n\u00e4hd\u00e4 todellisuuden kuvittelemasi takana\u201d.<\/i><\/p>\n Kannustan kuuntelemaan ja heitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n rohkeasti tuntemattoman \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n \u201dHalleluja – t\u00e4t\u00e4 m\u00e4 olen odottanut. T\u00e4t\u00e4 lis\u00e4\u00e4.\u201d (opiskelijan kommentti)<\/i><\/strong><\/p>\n <\/p>\n Kirjoittaja:<\/strong><\/p>\n Tiina Karihtala ty\u00f6skentelee lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun fysioterapian tutkinto-ohjelmassa<\/a>.<\/em><\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Fysioterapeutti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n usein terapeuttista ty\u00f6otetta, mik\u00e4 voi olla kuormittavaa. Siksi ammatillisen identiteetin kasvamiseksi, jo opintojen aikana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarjota tilanteita, joissa voi rauhoittua pohtimaan ja arvioimaan omia tunteitaan, reaktioitaan ja toiveitaan. Kiireisen ja paineisen opiskelun lomassa pit\u00e4\u00e4 olla my\u00f6s hetki\u00e4, jolloin voi pys\u00e4hty\u00e4 keskustelemaan omista onnistumisista ja ep\u00e4onnistumisista ilman arviointia ja paineita oikeasta ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":12,"featured_media":191,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[321,229,323,325,327],"class_list":["post-1151","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilosto","tag-ammatillinen-kasvu","tag-ammatti-identiteetti","tag-opinto-ohjaus","tag-opiskelijan-ohjaus","tag-pienryhmatoiminta"],"acf":[],"yoast_head":"\nOnko minusta t\u00e4h\u00e4n ammattiin?<\/b><\/h3>\n
Vaatimuksista vapaa pienryhm\u00e4<\/b><\/h3>\n
\n
\n
Kokemuksia ryhm\u00e4toiminnasta<\/b><\/h3>\n
\n
\n<\/a><\/li>\n